Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä...
Finna-tietokannan mukaan kirjasta näyttää olevan toivomasi painos Helka-kirjastossa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja Kokkolan kaupunginkirjastossa on lainattavissa kirjan uudempi laitos. Jos tarvitset kirjan, menee omaan kirjastoosi ja tee kirjasta kaunolainapyyntö.
Finna : https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Introduction+to+personality+and+intelligence+haslam&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja...
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Mary Oliverin runoa When I am among the trees ei valitettavasti ole suomennettu.
Alkukielellä runo sisältyy teokseen Devotions : the selected poems of Mary Oliver. Teosta on Helmet-kirjastojen ja Helka-kirjastojen kokoelmissa, mutta kummassakaan sitä ei ole tällä hetkellä paikalla.
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on...
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
Metallirahojen arvo on riippuvainen niiden kunnosta. Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen -kirjassa vuoden 1971 EM-kisojen juhlarahan hintahaarukka on 4-7 euroa. Tarkemmin hintaa kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomen numismaatikkoliitto: http://www.numismaatikko.fi/
Holmasto: https://www.holmasto.fi/
Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
Joissakin muslimimaissa nimen antaminen lapselle on erityinen tapahtuma, jota tavallisesti juhlitaan seitsemäntenä päivänä syntymän jälkeen. Sukulaiset ja ystävät kokoontuvat lapsen vanhempien luona ja joidenkin Koraanin kappaleiden lukemisen jälkeen lapsen isä ilmoittaa lapsen nimen. Tämän jälkeen on juhlat.Muhammed omaksui Ibrahimilta. eli Aabrahamilta, ympärileikata poikalapset. Pohjoismaissa tämä operaatio voidaan tehdä sairaalassa joitakin päiviä lapsen syntymän jälkeen.https://www.islamopas.com/cermoni.html Juutalaisuudessa poikien ympärileikkaus brit mila (ברית מילה) suoritetaan kun poikalapsi on kahdeksan päivän ikäinen. Tämän taustalla on, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan jokainen juutalainen poikalapsi on...
Suomenkielistä aineistoa Sudanista ei ole paljon.
Maantieteen yleisteoksista kuten Maailma tänään, osa 16 kannattaa katsoa. (Ei ihan uutta tietoa, ilmestynyt vuonna 1998.) Sudanista lyhyesti on Kimmo Kiljusen kirjassa Valtiot ja liput, 2002.
Vuonna 2006 ilmestyneessä Julie Flintin teoksessa Darfur : pitkän sodan lyhyt historia, on lopussa katsaus Darfurin ja koko Sudanin tulevaisuuteen.
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty Sudanin heimoista. Vastauksessa viitattiin Yleisradion sivulle
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b6a8… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla on kattava linkkikokoelma maailman maista. Pääosa näistäkin linkeistä on englanninkielisiä
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=...
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on digistudio, jossa voi muuttaa VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon. Digistudion käyttö on maksutonta, mutta asiakkaalla pitää olla lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Digistudio toimii itsepalveluperiaatteella, ensimmäisellä käyttökerralla asiakasta opastetaan tarvittaessa laitteiden käyttöön. Opastustarpeesta on hyvä mainita aikaa varattaessa. Varauksen voi tehdä kirjaston musiikkiosaston neuvontapisteestä puh. 014 266 4115.
Tässä lisäohjeita:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio
Artikkeli on Lakiuutiset-verkkopalvelussa. Tätä palvelua ei ole kirjastoissa. Palveluun on jonkinlainen käyttöoikeus oikeustieteen opiskelijoilla ja lakimiesliiton jäsenillä. Tietoa palvelusta ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.lakiuutiset.fi/
Geoffrey Huntingtonin kirjasarjasta The Ravenscliff Series (Korppikartanon salat) on vuoden 2013 lopulla ilmestynyt osa 3 nimellä Blood Moon.
http://www.geoffreyhuntingtonauthor.com/BloodMoon.html
Suomennoksen työstämisestä ei ainakaan vielä löytynyt merkkejä. Mahdollista suomennosta odotellessamme tilaamme kirjan englanniksi Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kun tilauksemme on edennyt, voit käydä tekemässä kirjaan varauksen osoitteessa http://www.keskikirjastot.fi.
Iloisia lukuhetkiä!
