Tilastokeskus julkaisee vuotta 2023 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 19.4.2024, jolloin on saatavilla 103-vuotiaiden määrä 31.12.2023.
31.12.2022 103-vuotiaita henkilöitä oli 81. Tieto löytyy Tilastokeskuksen tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2022. Vuoden 2023 tieto päivittyy samaan taulukkoon.
Ohjeita Tilastokeskuksen taulukoiden käyttöön
SS-Oberführer oli Waffen-SS:n korkein everstin arvo. Sen siis voidaan katsoa vastaavan kenraalikuntaan kuuluvan everstin eli ylieverstin arvoa. 1)
https://www.korpisota.fi/uniform/ranks.html
https://tinyurl.com/suomalaiset-ss-vapaaehtoiset
1) https://tinyurl.com/Oberfuhrer
Etsimäsi Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä "Elämä oli epätasaisesti valoisa." on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182).
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Kyseinen vitsikirja on todennäköisesti P. Koukelonniemen toimittama kaskukokoelma Täällä Radio Jerevan (Otava 1974). Yksi kappale kyseistä teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston varastosta, teoksen saatavuuden voi tarkistaa oheisesta verkkokirjaston linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.120221
Kuten Koukelonniemi mainitsee alkusanoissaan, kaskut peilaavat kertojansa pelkoja ja toimivat aggression varaventtiileinä. Koukelonniemen sanoin "On ollut hallituksia, jotka ovat pyrkineet vastustamaan niitä [kaskuja] ja keräilemään niiden kertojia, mutta aina suotta. Taitavat poliittiset johtajat tietävät, ettei kaskuja voi ampua, pidättää eikä piestä. Johtaja, joka hyökkää naurua vastaan, joutuu itse sen alaiseksi."
Radio Jerevan -kaskut...
Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset...
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa...
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Emu elää luonnonvaraisena vain Australiassa. Niitä tavataan lähes koko mantereella, mutta itärannikolla ja mantereen keskiosissa emuja on vähemmän. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee emut elinvoimaiseksi. Liiton mukaan täysikasvuisten emujen kanta on noin 630 000 – 725 000.https://animaldiversity.org/accounts/Dromaius_novaehollandiae/https://www.iucnredlist.org/species/22678117/131902466
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei oikein löydy kirjoja kuntopiiri-aiheesta. Parasta ehkä olisi turvautua asiantuntijoihin ja kuntopiirien vetäjiin. Internetissä on Tuuli Matinsalon sivut osoitteessa http://www.tuuli.net ja sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita kuntopiiristäkin, erityisesti kohdasta kunto-ohjelmat. Makupalat-linkkihakemistosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/urheilu.htm löytyy urheiluun ja liikuntaan liittyviä linkkejä.Tampereen kaupunginkirjastosta kuntoilusta ja urheilusta sinänsä löytyy kirjoja ja ne ovat pääsääntöisesti luokassa 79.1 ja sen alaluokissa. Voit etsiä aineistotietokannastamme, joka löytyy verkostakin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Kokeile esim. sanalla kuntoliikunta ja saat...
Outi Ikonen on kirjoittanut kolme Salatut elämät –kirjaa: Ami ja ensirakkaus (2004), Annika ja Amerikan unelma (2005) ja Ken ja Sauli – kaukana kotoa (2006). Sen enempää tietoa kirjoittajasta ei tunnu löytyvän.
Tällä hetkellä kirjaston lehtilukusalin yhteydessä on mahdollista digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. VHS-digitointilaitteen hankinta on ensimmäinen vaihe pääkirjston digitointi- ja editointipalvelujen käyttöönotossa. Alkukesän 2011 aikan avataan editointitila, jossa on mahdollista digitoida lisäksi LP-levyjä, C-kasetteja, dioja sekä valokuvia. Digitoitua aineistoa, kuvaa, ääntä ja musiikkia voi myös muokata. Skannattuja valokuvia ja dioja voi myös tulostaa. Digitointipisteen käyttösäännöt ja yhteystiedot lisätietoja varten löytyvät sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
Aiheesta on tehty kaksi Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastosta löytyvää väitöskirjaa:
- Gardens in the forest : peasants, coffee and biodiversity in Candelaria Loxincha, Mexico / by Mariel Cristina Aguilar-Støen. (2008)
- The indigenous agroforestry systems of the south-eastern Rift Valley escarpment, Ethiopia : their biodiversity, carbon stocks, and litterfall / Mesele Negash. (2013)
Jälkimmäisen yhteenveto-osa löytyy myös verkkojulkaisuna:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9415-6 ;
Jesse Hyvärisen ja Jiri Hyvösen Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kahvi, pensaasta kuppiin löytyy myös verkosta:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37137/Hyvarinen_Jesse.pdf?…
Yleisemmin kahvin viljelyä käsittelevät ainakin alla...
WSOY:n vuonna 2009 julkaisema kirja "Sevilla & Andalusia : taskuopas & kartta" löytyy hyllystä melkein 20 kirjastosta, mm. Sellosta (hakulinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1907814~S9*fin). Todennäköisesti sama kirja englannin kielellä vuoden 2012 painoksena on yhtenä kappaleena hyllyssä (hakulinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2028655~S9*fin). Vanhempia englanninkielisiä on muitakin, mutta matkakirjoissa kannattaa yleensä tavoitella uusinta. Varaa näistä kahdesta niin ehdit hyvin saada ennen matkaa.
Heikki Poroila
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures...
