Tätä Tauski Peltosen omiin häihinsä vuonna 2011 säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu äänitteenä tai nuottina. YouTubessa oleva versio (https://www.youtube.com/watch?v=sHrEf0_mavw) näyttäisi olevan ainoa julkisesti saatavilla oleva versio laulusta. Todennäköisesti laulun nuotit voi saada vain Tauski Peltoselta itseltään.
Heikki Poroila
Taidetilan varauksista pääkirjastossa huolehtivat Anitta Huusari puh.0206158455 ja Sari Nieminen 0206156433. Vuokra on 127,85€ / viikko.
Näyttelytilaa kannattaa kyllä kysellä jo nyt jos tarkoituksenne on pitää näyttely jonain tiettynä aikana.
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Valitettavasti Suomen kirjastoista ei ole lainattavissa äänitteitä, joilta olisi kuultavissa virolaissyntyisen Hille Ostratin (s. 1932) laulua.
Ylen arkistossa on muutama äänite, joilla Hille Ostrat esiintyy. Sinun kannattaa siis esittää Ylelle toive saada kuulla hänen lauluaan jossakin ohjelmassa. Toiveen voi esittää alla olevasta listasta löytyvän linkin kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://www.ester.ee/
http://www.fono.fi/
https://palaute.yle.fi/
Kiitos ilmoituksesta. Molempia kirjoja on useissa Helmet-kirjastoissa, ja kumpaakin kirjaa on lainassa useasta kirjastosta, joten valitettavasti ei ole mahdollista näillä tiedoin selvittää, minkä kirjaston kokoelmista ne ovat.
Asiakas saa niistä aikanaan palautusmuistutuksia ja tulee toivottavasti selvittämään asiaa kirjastoon.
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Seuraavissa teoksissa kuvataan Puumalaa matkailunähtävyytenä ja sen luonnon ominaisuuksia:
-Kaunis Suomi, osa 4. WSOY 1972
-Finlandia, osa 5. Otava 1985
-Matkalla Suomessa, Valitut Palat 1992
-Suomen matkailuopas 1999-2000
Tuoreet faktatiedot löytyvät Suomen kunnalliskalenterista 1999
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/
Huoti Koski on tehnyt suomenkieliset sanat Pjotr Tšaikovskin pianokappaleeseen Nocturne, op. 19, nro 4. Tämä version, joka alkaa sanoilla "Maan yllä valvoo yö" on julkaistu nuottina mm. Suuressa toivelaulukirjassa 21. Viola-tietokannan mukaan vain yksi levytys on olemassa, nimittäin raahelaisen ARTaaria-kuoron vuonna 2004 julkaisemalla CD:llä Unten syliin. Tämä levy on varsin harvinainen, mutta se näyttäisi sisältyvän sekä Muhoksen että Raahen kirjastojen kokoelmiin, jälkimmäisessä se on myös paikalla. Kannattaa kysyä levyä kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan...
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Hei!
Kieliä voi kerrata ja opiskella esimerkiksi verkkokursseilla, lisätietoja saat osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Lisäksi kirjastosta voi lainata erilaisia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu cd-äänite tai erilaiset kuullun ymmärtämiseen keskittyvät cd:t, joista löytyy listaus tästä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skuullun%20ymm%C3%A4rt%C3%A4minen%20englannin%20kieli__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Sanastoa kehittää myös englannin kielisten kirjojen kuunteleminen. Äänikirjoja englanniksi on sekä cd:llä että e-äänikirjoina varsinkin Overdrive-palvelusta.
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Juha Vainion sanoittaman ja esittämän kappaleen "Poliisi" on säveltänyt Erik Lindström salanimellä P. Naseva. Kappale ei siis ole käännöskappale.
Lähde: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi.
Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf
Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle...
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on...
Kyseistä lorua ei ole käännetty kaikissa löytämissäni sadun suomennoksissa. Löysin kuitenkin kaksi suomenkielistä versiota lorusta:
Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!
(suom. Oili Suominen, sisältyy teokseen Tie satulinnaan: Klassisia satuja, 1996)
-----
Huu, haa, hei, haistaa!
Ihmislihaa kai saan pian maistaa!
Nainen, missä ihminen on?
Missä on piilossa onneton?
(suom. Riitta Oittinen, teos Richard Walker: Jaakko ja pavunvarsi, 2000)
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
