Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Kappaleen nimi on Reippahasti käypi askelet (säv.. Emmy Köhler, alkup. san. Sigrid Sköldberg-Pettersson, käännös nimeämätön). Se löytyy useista nuottivihoista ja sanat löytyvät verkostakin. Nukesta vauvana puhuminen lienee runouden ja taiteen vapautta ja veikko laulussa on veli eikä erisnimi, se on pienellä alkukirjaimella kirjoitettu. Laulu löytyy esimerkiksi Lasten omat joululaulut -nuottivihosta.
Kuvassa saattaisi olla sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellata). Varmistusta varten voitte lähettää kuvan vaikka laji.fi -sivuston foorumille https://foorumi.laji.fi/Lähteet:https://laji.fi/taxon/MX.61459https://www.suomen-perhoset.fi/sinisilmakiitaja/
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi , valitse Helsinki (sama tietokanta kaikissa!), valitse ”asiasana tai luokka”, kirjoita hakulokeroon asiasana verenpaine, paina ”kaikenlaisia teoksia”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kohta ”vain kirjoja”, paina sen ”mikä tahansa”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kieleksi ”suomi”, paina hae.
Saat vastaukseksi kokoelman Helsingin kaupunginkirjastossa olevia verenpainetta käsitteleviä kirjoja. Laajemman hakutuloksen saat luokanmukaisella haulla: muuten kuten edellä, mutta kirjoita hakulokeroon luokka 617.34. Jos jätät kielirajoituksen pois, saat luokkahaulla kaikenkieliset Helsingin kaupunginkirjastossa...
Viidakoista löytyy esim. Luonto lähikuvassa sarjassa ilmestynyt osa 13 Viidakot.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viidakon synonyyminä on trooppinen sademetsä. Sademetsistä on erinomainen kaikenikäisille sopiva kirja Maailman sademetsät.
Kuten arvelittekin, Elintarviketurvallisuusviraston (http://www.evira.fi ) sivuilta löytyy tietoa näistä asioista, kohdasta Elintarvikkeet, Valvonta ja yrittäjät, Pakkausmerkinnät, http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/pa… .
Normaaliflooran häiriöistä löytyy tietoa kirjasta Infektiosairaudet, toimittajat: Juhani Eskola, Pentti Huovinen, Ville Valtonen, Duodecim 1998. Näin spesifissä kysymyksessä kannattaisi kuitenkin kääntyä Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, puoleen, joka löytyy osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi .
Marcel Pagnolin elokuvia on DVD:llä lainattavissa Ranskan kulttuurikeskuksesta.
Ranskan kulttuurikeskus Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 C 135,2. kerros
FI-00180 Helsinki
Puh. +358 9 251 0210
Fax +358 9 2510 2121
accueil.ccf@france.f
Kirjasto
ma-to klo 9-17
pe klo 9-16
la klo 10-14
Muuten niitä ei tietääksemme ole Suomessa saatavilla.
Jos haluat niitä kotikokoelmaan kokeile seuraavia nettikauppoja:
http://www.fnac.com
http://www.amazon.fr
Englanninkielisiä alatekstejä on oletettavasti seuraavassa amerikkalaisjulkaisussa:
http://www.kino.com/video/news.php?news_id=10
http://www.frenchculture.org/cinema/releases/pagnol/fannytrildvd.html
http://www.moviesunlimited.com/musite/browse_list.asp?cid=fo&dept=Franc…
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Thoreaun teoksista lause ei kai löydy, koska kysymyksessä ovat ns. "viimeiset sanat" (tai ainakin lähes viimeiset). Sellaisethan yleensä välittää (usein keksiikin) joku toinen. Simo Ylikarjula kääntää seuraavasti: " En tiedä, että olisimme koskaan riidelleet". Thoreau vastasi perimätiedon mukaan näin kun hänen tätinsä kysyi, oliko hän tehnyt rauhan Jumalan kanssa.
Ylikarjula, Simo
Minä elän ja muita viimeisiä sanoja. - WSOY, 2005.
Sartti, Eija: Punavuoren Bukowski : Tuomas Vimman ensimmäinen kirja ja ainoa elämä tapahtuu Rööperissä. Helsingin sanomat 24.9.2004, Nyt-viikkoliite.
Pasilan kirjastosta löytyy Helsingin sanomat Nyt-viikkoliitteineen mikrofilmeiltä, joista voi ottaa kopion.
Pasila, pääkirjasto
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki
Tämän verkkokaupan käyttöohjeista usein kysytyistä kysymyksistä löytyy yksityiskohtainen selostus maksamisen turvallisuudesta. Siinä kerrotaan mm. että palvelussa käytettävän salauksen ansiosta luottokortin tiedot pysyvät turvassa:
http://www.music44.com/Merchant2/merchant.mvc?Session_ID=51610F9AE23892…
Jos yllä olevan nettiosoitteen avulla ei löydy ohjetta, se löytyy myös menemällä verkkokaupan etusivun linkistä "?Help" usein kysyttyjen kysymysten sivulle ja sieltä kohdasta "Safe Shopping Guarantee" pääsee klikkaamaan linkkiä "we guarantee it".
Ohjeissa kerrotaan myös mahdollisuudesta maksaa shekillä tai faksaamalla luottokortin numeron, mutta nämä tavat vaikuttavat vähän hankalilta.
Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Kyllä kirja on tilattu Kouvolassa pääkirjaston ja Haanojan kirjastoon. Tällä hetkellä varauksia on yksi, joten varaamalla teoksen saat sen heti kun se tulee kirjastoihin ja saadaan lainauskuntoon. Varauksen voit tehdä
nettivarauksena itse tai käymällä tai soittamalla kirjastoon.
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
