Nurmijärven kirjaston oman kunnan aineiston varaaminen on tämän vuoden alusta (2017) alkaen ollut maksutonta. Ratamo-kirjastokimpan varausten hinta on 2 euroa. Alla lisää tietoa:
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalv…
Tietokantojen mukaan suomeksi on käännetty vain kaksi bulgarialaista lastenkirjaa: Jordan Raditskovin Me varpusenpojat (suom. Kirsti Siraste, Tammi, 1975) ja Dimiter Inkiowin Petteri ja pikkusisko (suom. Paula Karlsson, kuv. Michaela Reiner, Kirjapaja 1987).
Ensin mainittu löytyy oman kirjastoverkkosi kirjastoista, jälkimmäisen voit lainata tai tilata kaukolainaan monista muista Suomen kirjastoista, esimerkiksi HelMet-kirjastoista.
Seuraaviin antoloioihin sisältyy suomennettuja bulgarialaisia satuja:
Bulgarialaisia kertomuksia (venäjän kielestä suomentanut Urho Ruhanen, Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954)
Merentakaisia satuja (koonnut ja mukaillut Olli Nuorto, kuvittanut Aarne Nopsanen, Suomen Kirja, 1943)...
Ehkäpä näistä löytyisi jotakin sopivaa luettavaa:
Kallioniemi, Tuula, Simpsakka ihminen ja muut : kertomuksia
Suikki, Merja, On ilta meitä varten : kertomuksia
Ämmälä, Vesa, Ankkurinappi
Ämmälä, Vesa, Pieni hiljainen mies : kertomuksia
Kannattaa muistaa myös kotimaiset klassikot, joista on tehty selkomukaelmia. Näistäkin monet ovat sellaisia, jotka eivät täytä kysymyksen "nyky-Suomi"-ehtoa (Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuntematon sotilas), mutta joitain hieman lähempänä omaa aikaamme olevia kuvauksia sentään on saatavilla:
Huovinen, Veikko, Hamsterit
Härkönen, Anna-Leena, Häräntappoase
Istanmäki, Sisko, Liian paksu perhoseksi
Paasilinna, Arto, Isoisää etsimässä
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai...
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan...
Kyseessä saattaisi olla Anu Holopaisen Kristallien valtakunta. Se ilmestyi vuonna 1996 ja aloitti kolmiosaisen Sonja-sarjan. Muut osat ovat Noitien hovi (1997) ja Gae Bolga (2000).
Lisätietoa ja kansikuvan löydät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/55-kristallien-valtakunta.
Aiheesta bluetooth tai sinihammas löytyy artikkeleita suomeksi seuraavista lehdistä: MikroBitti 2000, nro 4, Prosessori 2000/1 ja 2; Tekniikan maailma 2000/1; Aamulehti 2000-01-23, Tietokone 1999/10; MikroPC 1999/11; Prosessori 1999/4; Tietokone 1999/4B; Tietokone 1999/2; Helsingin sanomat 19998-11-12. Viimeksi mainittu artikkeli koskee nimenomaan matkapuhelinta. Lisäksi löytyy suomenkieliset artikkelit seuraavista lehdistä: Tietopalvelu 2000/1 ja Fakta: talous ja tekniikka tänään 2000/1.
Englanninkielisiä artikkeleita löytyy Ebscosta, joka on kokotekstitietokanta, toisin sanoen artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa sieltä.Ebscoon pääset esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston etusivulta http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta Ebsco (...
Espoolla ja Vantaalla on kummallakin oma budjettinsa. Kaupungeilla täytyy olla. https://vm.fi/kuntien-ja-kuntayhtymien-talousarviot-ja-taloussuunnitelmat
Kumpikin kirjasto hankkii silti yhteistä kokoelmaa koko Helmet-kimpan kanssa. Helsinki ja Kauniainen ovat kimpassa mukana ja hyötyvät Helmetin yhteisestä kokoelmasta.
Kirjasto kimppaan kuuluminen ja etenkin kirjojen kelluminen on helpottanut hankintaa. Kirjoja (tai muuta aineistoa) ei tarvitse hankkia useita kappaleita joka paikkaan, vaan voidaan hankkia useampia nimekkeitä pienempiä kappalemääriä.
Jotkut suositut teokset aiheuttavat hetkittäin ongelmia. Valitsijat monesti jo arvaavat ennalta yleisön suosikit ja hankkivat niitä runsaammin joka kaupunkiin. Silti...
Mediaa ja sosiaalista mediaa käsitellään ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa:
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Bates, Laura: The burning
Bourne, Holly: Mitä tytön täytyy tehdä?
Noël, Alyson: Musta lista
Palviainen, Jukka-Pekka: Virityksiä
Sugg, Zoe: Girl Online -sarja
Thomas, Angie: On the come up
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki...
Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
Valitettavasti mekään emme onnistuneet löytämään ko. kirjailijasta enempää tietoa. Vaikuttaisi salanimeltä. Lisäksi teos näyttää olevan hyvin pienen kustantamon tai julkaisijan julkaisu. Ja koska teos on 80-luvulta ei tuosta julkaisijastakaan löydy netistä mitään tietoa enää. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista voisi olla jotakin tietoa kyseiseen kirjailijaan/salanimeen liittyen?
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Lastenkirjallisuun eri lajit ovat moninaiset ja niiden rajat monesti hyvin häilyvät.
Saturomaani on satua pidempi yhtenäinen teos jossa voi olla myös seikkailuromaanin piirteitä.
Lisää tietoa lastenkirjallisuuden lajeista esimerkiksi täältä: https://www.researchgate.net/publication/261785661_Lastenkirjallisuuden…
Lapsille suunnattuja kuva- ja tietokirjoja vanhempien eroamisesta on kirjoitettu paljon. Tässä niistä muutamia:
Cole, Babette: Avioerotus
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia
Gray, Kes: Rakkausliima
Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
Katajavuori, Riina: Kaksi kotia
Rinnevuori, Esko: Pasin kaksi kotia
Tonteri, Maisa: Okko Oravan kaksi pesää
Walsh, Melanie: Minulla on kaksi kotia
Avioeroa käsittelevien kirjojen lisäksi viime vuosina on ilmestynyt runsaasti erilaisia tunnetaitokirjoja.
Esimerkiksi Felicity Brooksin Monen sortin tunteet -kirja voisi sopia tähänkin tilanteeseen: ”Raikkaasti kuvitetussa pienten tietokirjassa otetaan...
