Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Darwinin elämää ja työtä käsitteleviä englanninkielisiä kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista monta, sen sijaan venäjänkielisiä ei löytynyt. Venäjänkielisiä, haluttuja teoksia ei löytynyt helposti myöskään korkeakoulujen aineistotietokannasta. Englanninkielisiä, pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyviä kirjoja ovat mm. Bragg, Melvyn:On giants' shoulders 1998 ; Evolution--society, science 1998 ; Gribbin, John Darwin in 90 minutes 1997 ;
Badcock, Christopher PsychoDarwinism--the new synthesis 1995
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Teoksessa Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset on selostus kummiuden kehityksestä toiselta vuosisadalta nykypäivään.
Tietoa löytyy myös teoksista:
Parviainen, Jorma: Kodin kirkolliset juhlat
Lempiäinen, Pentti: Kirja kummeille
tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi
Joni Skiftesvikistä on olemassa mm. elämäkertateos:
- Järvinen, Esa: Tarinaniskijä Skiftesvik-80 luvun kirjailijan synty ja vastaanotto, 1990.
Kokoomateoksista esim. seuraavissa on Skiftesvikistä:
- Kotimaisia nykykertojia 3, Kirjastopalvelu, 2000
- Osaavia oululaisia, Oulu : Kastellin yläaste, 1995
Lisää kirjallisuutta löydät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 kirjoittamalla asiasanaksi Skiftesvik, Joni tai kirjastomme ylläpitämästä Ostrobotnia - Pohjoispohjanmaan aluetietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 (myös lehtiä).
Muuta aineistoa:
- Oulun kaupunginkirjaston kotisivulla on luettelo
Itsenäisyytemme ajan oululaista...
Suomen kansallsibibliografiasta ei löydy suomennosta, joten sitä ei varmasti ole vielä suomennettu. Englanniksi kirja on kaukolainattavissa, teos on käännetty vuonna 1999 nimellä The Stife of Love in a dream.
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti Vaski-verkkokirjasto näytti aiemmin vain sata lainaa eräpäivän mukaan järjestettynä. Nyt vika on kuitenkin korjattu ja kaikki lainat saa näkyviin.
Eilen, 27.8. kirjastojärjestelmässä oli noin kahden ja puolen tunnin mittainen toimintahäiriö kello 15.10-17.45 välisenä aikana. Muulloin järjestelmä on toiminut normaalisti.
Koska mitään viikon mittaisia katkoja ei HelMetissä siis ole ollut, voisiko kysymys olla esim. häiriöstä käyttämässäsi internet-yhteydessä?
Jos ongelma jatkuu, ottaisitko uudelleen yhteyttä HelMetin omalla palautelomakkeella http://www.lib.hel.fi/helmet-palaute/.
Suomessa kirjastojen kaukolainaus tapahtuu aina kirjastojen välisenä toimena eli asiakas ei voi suoraan tehdä tilauksia siitä kirjastosta, missä kirja on. Mene siis asioimaan siihen kirjastoon, josta haluat kaukolainasi noutaa ja pyydä siellä kaukolainan tekemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (5. uud. laitos, WSOY 1999) ja Suomi-saksa tekniikan ja kaupan sanakirja (3. uusittu laitos, WSOY 1966) sisältävät myös saha- ja metsäteollisuuden sanastoa. Niistä on myös aikaisempia painoksia. Muita alaan liittyviä monikielisiä sanakirjoja ovat Puru puuteollisuuden sanasto, Suomen kehityskeskus 1997, Lexicon forestale, WSOY 1979 ja Metsäalan hallinnon sanastoa, Edita 1997.
Internetissä on myös alan monikielistä sanastoa sisältäviä tietokantoja kuten English, German, French, Swedish, Finnish, Spanish, Portuguese, Latin: Tree translator. http://www.woodworking.co.uk/Technical/Trees/trees.html ja
TEPA Sanastokeskus TSK:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka sisältää...
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
