Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
Kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareiden maailmasta on paljon niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin, varsinkin englanniksi, mutta hieman myös suomeksi.
Ehkä viihdyttävin tapa tutustua aiheeseen kirjojen kautta olisi valita luettavaksi jokin mukaansa tempaava fantasiakirja tai vastaava, joka väljästikin sijoittuisi kuningas Arthurin maailmaan. Tällainen voisi olla Kevin Crossley-Hollandin Arthur-fantasiatrilogia:
Crossley-Holland, Kevin:
Näkyjen kivi
Ylityspaikalla
Rajaseudun kuningas
Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista on kirjoitettu juoneltaan ja henkilöiltään erilaisia versioita ja tarinoita jo varhain, vuosisatoja sitten, joten kovin tarkka ei siis tarvinne olla sen suhteenkaan,...
Kirjaston kirjoista ja Kielitoimiston verkkoaineistoista ei löytynyt tämän nimen alkuperästä tietoa, löysin vain maininnan sen olemassaolosta Nimisamposta.
Näitä sanoja ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Mitään tuon tyyppistä ei ole Algu-tietokannassakaan, jossa on tietoja saamenkielisten sanojen alkuperästä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotuksen nimineuvonnasta. Se palaa kesätauolta 6.8. jälkeen.
Kadunnimien suunnittelu kuuluu kaupungin tehtäviin, joten Kemin kaupunkiin kannattaa ottaa yhteyttä.
Oklaholmankatu esiintyy Oulun yliopistossa julkaistussa Riikka-Tiina Sipilän pro gradu -tutkielmassa Paiseenperältä Laitakaribialle : Kemin epäviralliset paikannimet, mutta siellä on...
Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.
Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen...
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli...
Lähes joka kirjastossa oleva Otavan kirjallisuustieto-kirja sisältää vähän tietoa hänestä.
Runsaasti Blytonia käsittelevää tietoa sisältävä englanninkielinen hakuteos Twentieth-century children`s writers on myös luettavissa useimmissa kirjastoissa. Sivulla http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm on englanninkielistä tietoa hänestä.
Suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy tietoa Leena Krohnista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Yle Areenasta löytyy dokumentti Leena Krohnista sarjassa Ammatti: kirjailija:
https://areena.yle.fi/1-1382789
Kirjallisuutta:
Miten kirjani ovat syntyneet. 3 : Virikkeet, ainekset, rakenteet, WSOY, 1991.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi,Suomen kirjastoseura, 1987.
Krohn, Inari, Muusa kirjahyllyssä : kertomus lapsuudesta ja sen lopusta, Gummerus, 2004. (Leena Krohnin sisaren muistelmateos)
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin.
Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html.
kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista.
Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa.
Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä.
Tervetuloa tutustumaan.
Hotelliluokituksesta löytyy tietoa kirjasta
Hotellivaraukset : majoitusala tutuksi / Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1977325__Shotellivaraukset…
Lisää tietoa kansaivälisistä hotellien luokitusjärjestelmistä löytyy esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.hotelstars.eu/en/ - HOTELSTARS.EU
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/Criteria_2010-201… - Luokitus, PDF
http://www.hotelstars.org/ - HOTREC
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/21_HOTREC_princip… - 21 HOTREC principles, PDF
Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon...
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Kesälukemiseksi voisin suositella L. M. Montgomeryn Jane ja saaren kutsu tai Sara: tarinatyttö, sopii yhtä hyvin nuorille ja aikuisille. Paula Havasteen Kolme käskyä, Irja Sinivaaran Sinisiin ilmoihin ja Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi kuvaavat mennyttä aikaa. Hilja Valtosen Nykyhetken tyttölapsi ja Jaana Taposen Väärä varustus yhdistävät huuumorin, kesän ja rakkauden. Varsinaista leppeää kesäpäivää tahdittaa Anna Gavaldan Karkumatka ja mökkeilyä harrastavaa ilahduttaa Tiina Piilolan Mahdollisten maailmojen paikka ja Inna Patrakovan Naapurit. Vakavammassa hengessä kesä on pääosassa näissä kirjoissa: Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta, Linn Ullmannin Siunattu lapsi ja Anne Swärdin Kesällä kerran. Joel Haahtelan Elenasta mieleeni on...
Keravan kirjastossa kirjaa ei ainakaan vielä ole lainkaan. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjaa on tosiaan vain Kirjasto 10:n Special pokkari -hyllyssä. Näitä kirjoja ei voi varata. Kirjaa on tilattu varattava kappale ainakin Kallion kirjastoon, joten pikapuoliin löytyy myös varattava kappale:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2157348__SDeraniyagala__Or…
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em...