Tarina löytyy tästä teoksesta:
Auringon pisara : kerho-ohjelmisto yli 10-vuotiaille / toimitus Timo Nerkko ; taitto, kuvitus ja typografia Leena Miettinen ; julkaisijat Kirkon nuorisotyön keskus sekä Poikien ja tyttöjen keskus - PTK. [Helsinki] : Kirjapaja, 1990.
Verkossakin se on PTK ry:n ylläpitämässä Kerohonohjaajanetissä: http://www.ohjaaja.net/kerhonohjaajanetti/hartaudet.html
Kirjaa ei näytä olevan lainkaan kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Teknillisen korkeakoulun kirjaston ja Vaasan tiedekirjaston kokoelmista. Kysy kaukolainauksesta kotikirjastostasi:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=
HelMet-haulla löytyy muutama nuortenkirjallisuuteen sijoittuva kirja (suoraan hakutulokseen vievää linkkiä ei valitettavasti voi antaa):
Abdel-Fattah, Randa: Näyttääkö pääni tässä isolta? (http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/abdelfattah.htm ) (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Huivi+paljastaa+ennakkoluulot/HS20071… )
Nuotio, Eppu: Delfinan matka-arkku (http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789511221081 )
Olsson, Sören: Zeina ja Nalle ; Zeina, Nalle ja suuri salaisuus (http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9511188003 )
Wahl, Mats: Ruotsia idiooteille (http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/ruotsia.htm )
Jos hakua ei rajaa koskemaan nuortenkirjallisuutta, saadaan muutama lisää:...
En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi, koska avaamalla HelMetin et voi päästä suoraan omiin tietoihisi. Punainen teksti, joka kehottaa sulkemaan kaikki selainikkunat, on ainoastaan sillä sivulla, josta kirjaudutaan sisään omiin tietoihin. Jos siis näet kyseisen tekstin, et ole kirjautuneena sisään. Koneella saattaa silti olla avoinna selainikkunoita, joissa vielä näkyy tietojasi, jos olet jo ollut kirjautuneena. Nämä selainikkunat on syytä sulkea, vaikka niistä ei enää uloskirjautumisen jälkeen pääsekään käsittelemään omia tietojasi. Punainen muistutusteksti on tarkoitettu lähinnä niille, jotka käyttävät HelMetiä yhteiskäyttöisiltä koneilta.
Uloskirjautuminen tapahtuu siis oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä "Kirjaudu ulos", joka on näkyvissä...
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Voimaantumisesta on kirjoitettu työelämän, masennuksen ja kotoutumisen näkökulmista, mutta teoksia, jotka antaisivat rakennuspalikoita yh-perheille on valitettavan niukasti. Voisin kuitenkin suositella seuraavia teoksia ja tiedonlähteitä:
Perustietoa siitä, mitä voimaantuminen on, voisit löytää Anna-Liisa Lämsän teoksesta "Mieli maasta" (2011) ja Jorma Heikkilän teoksesta "Voimaantuminen työyhteisön haasteena" (2005).
Yksinhuoltajaperheiden näkökulmaan voisit päästä kiinni teoksella:
Mantu, Eve (2006): "Musta tulee perhe" on voimakirja yksin odottaville.
Kuukasjärvi, Anja, Linnossuo, Outi, Sutinen, Jussi (2011) "Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia" käsittelee mm. arjessa voimaantumista luovuuden ja...
Missähän muodossa kuva sähköpostissa on? Se voi olla jo valmiiksi Jpg-muodossa. Sen ja kuvan koon näet kuvan ominaisuuksista (hiiren oikea painike ja Ominasuudet). Kuvaa tallentaessa voit valita missä sovelluksessa kuva avataan ja mikä on sen muoto. Jos sinulla on Microsoft Office –paketti, siihen kuuluu yleensä Microsoft Office Picture Manager, jossa voit muokata kuvaa. Vaikea neuvoa näin etäältä kun ei tiedä mitä ohjelmia sinulla on käytössä.
Yhtään vastausta ei tullut valtakunnallisen kirjastoammattilaisten
verkon kautta, joten todennäköisesti tietosatutunteja ei ole järjestetty kuin korkeintaan satunnaisesti.
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Kyseessä voisi olla kiinalainen kirjailija Qiu Xiaolong, joka asuu Yhdysvalloissa ja kirjoittaa Kiinaan sijoittuvia dekkareita, joiden päähenkilönä on ylikomisario Cao Chen. Qiulta on käännetty suomeksi seitsemän kirjaa : Punaisen sankarittaren kuolema (2005), Punaisen merkin tanssija (2006), Musta sydän (2007), Kahden kaupungin tarina (2008), Punapukuiset naiset (2009), Tapaus Mao (2010) ja Kuolemanjärvi (2013).Lisää Qiusta Dekkarinetissä http://www.tornio.fi/index.php?p=QiuXiaolong .
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on...
Kollega muisteli että kyseinen runo löytyisi Elsa Beskowin teoksesta Tonttulan lapset. Teosta näyttäisi löytyvän myös Rovaniemen pääkirjastosta. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lapin kirjaston tietokannasta: https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Hei!
Yleensä vanhojen kirjojen arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko kirjalle kysyntää eli ostajia.
Asiantuntevissa antikvariaateissa osataan arvioida kirjan hinta. Nettidivareista voi myös kysyä, esim.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Eri urheilutapahtumien kisaorganisaatiot ilmoittavat yleensä hyvissä ajoin esim. vapaaehtoisten työntekijöiden tarpeestaan. Kisojen järjestäjien nettisivuilla on monesti tietoja tehtävistä ja ilmoittautumismahdollisuus vapaaehtoistyöntekijäksi. Kannattaa siis seurata ajoissa kisajärjestäjien nettisivuja tai ottaa itse yhteyttä tapahtuman järjestäjään. Korkeimman tason kuten MM- ja EM-kisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä saattaa nousta sadoista tuhansiin. Koripallon EM-kisojen Helsingin lohkoon 2017 haettin noin 300 vapaaehtoista, Yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 2012 oli töissä n. 2000 vapaaehtoista ja hiihdon MM-kisoissa Lahdessa 2017 n. 2500.
Olisiko näistä kirjoista apua?
- Bieber, Hartmut. Parane pian, Karra Karhu (2012)
- Harjanne, Maikki. Mintun lääkärikirja (2014)
- Havukainen, Aino. Veera lääkärissä (2012)
- Hill, Eric. Parane pian, Puppe (2017)
- Janosch. Tule terveeksi, pikku Tiikeri : kertomus siitä, kuinka pikku tiikeri kerran tuli kipeäksi (1985)
- Kiiveri, Stiina. Pienen kulkijan sairauskirja (2016)
- Rentta, Sharon. Päivä eläintohtorina (2011)
- Rudolph, Annet. Auts, tohtori Tilkka! (2016)
- Stenberg, Birgitta. Perttu sairaalassa (2011)
- Tšukovski, Kornei. Tohtori Kivuton (1981)
- Wilson, Karma. Kalle-karhu sairastuu (2016)
- Wolde, Gunilla. Teemu käy lääkärissä (1989)
Kirjaston verkkosivuilla voi tarkennetun haun avulla etsiä lisää...
Oletan, että kysymys koskee suomalaista kestävyysjuoksijaa Taisto Mäkeä (2.12.1910 - 1.5.1979).
En onnistunut löytämään tietoa hänen hautapaikastaan, mutta Vantaan Sanomissa 12.11.2010 julkaistussa jutussa Taisto Mäen muistomerkki paljastetaan Rekolassa, mainitaan, että Mäelle on asetettu muistolaatta lähelle Rekolan urheilukenttää. Samaisesta jutusta voi myös ymmärtää, että Mäki olisi kuollut Rekolassa, Vantaalla.
Hautapaikan selvittämiseen voi saada apua seurakunnasta, jos on tiedossa vainajan viimeisin kotipaikka. Jos Mäen viimeinen kotipaikka oli Vantaalla, voisi hänen hautapaikkaansa lähteä tiedustemaan esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Vantaan seurakuntien...
