Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
Täällä Jyväskylän kaupunginkirjastolla säilytetään Seura-lehteä yhden vuoden verran, joten meiltä ei vanhempia lehtiä ole saatavilla. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyvät myös Seuran vanhat vuosikerrat. Lehdet ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön yliopiston pääkirjastolla. Lukusalikäyttöönkin saatetaan vaatia kirjastokortti, mutta se myönnetään toki, vaikka ei olisikaan opiskelija.
Seura ei myöskään ole Aleksi-viitetietokantaan indeksoitava lehti, jolloin siitä voitaisiin etsiä tarkempia tietoja, ja juttuja. Näin ollen tarvitsemanne jutun löytymiseksi on selattava vuosikertoja manuaalisesti lävitse. Yliopiston kirjastolla tämä siis onnistuu.
Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
Kotimaisessa kalenterissamme ei ole Christianille omaa nimipäivää. Esimerkiksi Ruotsissa Christianin päivää vietetään 13.11. Päivä on sama kuin Kristianin nimipäivä Suomessa.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
Muoto suomenkielisessä kalenterissa on Kasperi. Aikaisemmin se on esiintynyt muodoissa Caspar, Casper ja Kasper, 1740-luvulla myös englantilaisperäisenä Jasper ja Jesper.
Kansankielisiä muunnelmia ovat olleet Kaspe, Kaspo, Kasse, Kassu , Kape ja Kapu. Vieraissa kielissä saman nimen muunnelmia ovat (ylla mainittujen lisäksi) mm. Gaspard (ranska), Gaspar (espanja, portugal), Gasparo/Gaspare (italia). Nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä. Yleensä se selitetään persialaisperäiseksi ja käännetään ’aarteenvartijaksi’ tai ’aarteenkantajaksi’. Tämä selittyy siitä, että 500-luvulla syntyneen legendan mukaan Itämaan tietäjät, jotka Uuden testamentin mukaan (Matt. 2:1-12) tulivat kunnioittamaan Jeesus-lasta, olivat nimiltään Caspar,...
Vanhuuden, ruuan- tai vedenpuutteen takia hyönteisen koordinaatiokyky ja hermostontoiminta heikkenee. Normaalisti hyönteinen, joka on joutunut selälleen pystyy jalkojaan vierittämällä kääntymään ympäri. Nyt heikko selälleen kellahtanut hyönteinen ei enää jaksa kääntää itseään oikein päin ja sen takia hyönteiset löytyvät selälleen kuolleina. Hyönteismyrkyn takia hyönteiset saavat myös kouristuksia, minkä takia ne potkivat jalkojaan holtittomasti ylöspäin, mikä heikentää hyönteisen mahdollisuutta kääntyä ympäri ja saa yleensä hyönteisen jalat sojottamaan kohti ilmaa.
Lähteet:
http://www.livescience.com/33334-dead-bugs-lying-on-back.html
http://www.why.do/why-do-bugs-roll-onto-their-backs-when-they-die/
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Dokumenttien kääntäminen onnistuu Google-kääntäjä-sivustolla (https://translate.google.com/), jossa voi valita koneeltaan tiedoston, jonka haluaa käännettäväksi. Sivusto kääntää korkeintaan 10 Mt:n kokoisia dokumentteja.
Ohje dokumentin kääntämiseen tietokoneella (https://support.google.com/translate/answer/2534559?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi):
Siirry tietokoneella Google Kääntäjään.
Valitse vasemmasta yläreunasta Dokumentit.
Valitse Selaa tietokonetta ja käännettävä tiedosto.
Valitse käännöksen kohdekieli klikkaamalla oikeasta yläreunasta alanuolta .
Valitse Käännä.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti:
Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.).
Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt...
Sain Mauri Sariola -seurasta http://www.sariolaseura.fi/ vastauksen kysymykseesi:
Alla on lista Mauri Sariolan Susikoski -romaaneista julkaisujärjestyksessä. Näiden lisäksi Susikoski esiintyy useissa lehtien jatkokertomuksista jälkeenpäin tehdyissä pokkareissa, lehtijännäreissä, radiokuunnelmissa ja, elokuvissa.
Laukausten hinta (Salama 25) 1956
Rotat pois laivasta (Salama 29) 1956
Revontulet eivät kerro (Salama 40) 1957
Leivätön pöytä on katettu (Salama 46) 1958
Susikoski ottaa omansa (Salama 58) 1959
Kohtalokas Itämeren risteily (Salama 69) 1959
Sumua Susikosken yllä (Salama 89) 1961
Minä, Olavi Susikoski 1963
Aina roiskuu kun rapataan 1964
Pyykki on pantu ja pysyy 1965
Niin syvä on kuin pitkäkin 1965
Elomme merta laiva purjehtii 1966...
Vierivä kivi ei sammaloidu –sanonta (Engl. A rolling stone gathers no moss) on hyvin vanha, paljon ennen Rolling Stones –yhtyeen aikaa syntynyt. Kirjallisuudessa se on esiintynyt renessanssifilosofin Erasmus Rotterdamilaisen Adagia teoksessa vuonna 1500. Lähde: The Concise Oxford Dictionary of Proverbs, 1982.
Rolling Stones yhtye on ottanut nimensä Muddy Watersin kappaleesta Rollin’ Stone, jossa sanotaan: ” I got a boy child's comin, He's gonna be, he's gonna be a rollin stone” http://www.bluesforpeace.com/lyrics/rolling-stone.htm . Lähde: Norman, Philip : Rollings Stones (2003) s. 54.
Uusimpia perehdyttämistä käsitteleviä kirjoja on Vartiainen-Ora, Päivi: Erilaisuus sallittu : perehdymme monimuotoisuuteen : käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle (Helsinki 2007). Riitta Viitalan kirjassa Henkilöstöjohtaminen : strateginen kilpailutekijä (Helsinki 2007) käsitellään mm. perehdyttämistä, samoin Harri Hietalan kirjassa Esimiehen käsikirja (Helsinki 2006). Vähän vanhempi kirja on Pirkko Kankaan kirjoittama Perehdyttäminen palvelualoilla (Hki 2003, 3. uud. p.). Kotimaisissa lehdissä olleita artikkeleja voi etsiä Arto-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä HelMet-kirjastoissa. Hakusanoina voi käyttää esim. sanoja: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, työnopetus ja työpaikkakoulutus. Arto-tietokannasta...
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Hei!
Etsin runoa ensin Mustapään kootuista runoista, mutta en löytänyt. Löysin sen sitten kirjasta Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot / toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2005.
Runon alkulähteeksi ilmoitettiin Koiruoho, ruusunkukka, 1947. Kootuissa runoissa sitä ei ollut, joten oletettavasi kootuissa ei ole kaikkia Mustapään runoja.
Hyvää joulua!
Kysymykseen suoranaisesti liittyviä vaikuttaa olevan niukasti. Asiaa kannattaneekin lähestyä käytännön opetus- ja työtoiminnan kautta, tutustumalla opetussuunnitelmiin ja alan toimijoiden ideoihin ja päivätoiminnassa käytettyihin käsityön ja luovan toiminnan opetuksen menetelmiin.
Alla muutamia vinkkejä sekä ammatillisen erityisopetuksen että käytännön työtoiminnan kentältä.
Kaarisilta r.y.:n toiminta kohdistuu laaja-alaisesti oppimishäiriöisiin, myös kehitysvammaisiin nuoriin ja aikuisiin. Heillä on päivätoimintaa ja ammatillista opetusta musiikkiin ja kuvalliseen ilmaisuun, mukana myös taidekäsityön opetus.
http://www.kaarisilta.fi/04taidekasityo.html ;
Annika Meder & Maija Nieminen (2004). Ersta-projekti Yksilösuorituksia! :...
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi
Teoksessa:
Nimeke: Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja valtiosääntö.
Teos: [Declaration of Independence / United States]
Constitution and amendments / United States.
Julkaistu: Hki : Yhdysvaltain tiedotustoimisto, 1987.
sivulla 22
"Toinen artikla"
"Koska hyvin valvottu kansalliskaarti on tarpeellinen vapaan valtion turvallisuudelle, kansalaisten oikeutta omistaa ja kantaa aseita älköön loukattako."
