Kustantajien kotisivuilta voi hakea tietoa kirjailijoista.
Tässä WSOY:n sivulla http://www.wsoy.fi tietoa Marilyn Kayesta.
Suomessa Marilyn Kaye tunnetaan lähinnä Replica-sarjasta, mutta hänen julkaisuluettelossaan on kaikkiaan huikeat 120 kirjaa. Ensimmäisen nuortenromaaninsa kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1980. Aiheena oli teiniromantiikka, ja kirja julkaistiin vuonna 1982 salanimellä Shannon Blair.
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com
Kirjailijasta on kysytty useasti tässä palvelussa, saat lisätietoa vastauksista arkistosivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi.Molempia tiedustelemiasi teoksia löytyy HelMet-kirjastoista ja niitä on myös saatavilla=HYLLY-tilassa.
Tarvittaessa voit tehdä varauksen molempiin ja ne on noudettavissa haluamastasi HelMet-kirjastosta n. viiden päivän kuluttua varauksen teosta.
Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007.
Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitettavasti näyttää siltä, että etsimääsi Robert Burnsin runoa Epitaph on My Own friend ei ole suomennettu.
Tarkistin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän runotietokannan ja useita muita kirjastotietokantoja. Burnsin laajasta tuotannosta on suomennettu jonkin verran runoja, mutta ikävä kyllä ei tätä.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kirja on huonokuntoisena hävitetty, eikä sitä valitettavasti enää Helmet-kirjastoissa ole. Halutessasi voit pyytää kirjan lainaan kaukopalvelun kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
1. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain kaksi kirjaa, joissa asiaa on käsitelty perusteellisesti: Ratsastusterapia, 2011 ja Karvaterapiaa : eläinavusteinen työskentely Suomessa, 2013. Asiaa sivutaan myös seuraavassa: Salovuori, Tuomo: Luonto kuntoutumisen tukena, 2014
Seuraavat kirjat eivät kuulu Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Salmela, Jari.Viidakkoportaat : eläinavusteisen valmentajan opas, 2013 ja Broman, Monica: Nytta och nöje med hunden : din blivande terapihund, 2014
Lapin yliopiston kirjaston kokoelmissa on useampi tutkimus aiheesta. Niitä voi tilata kauko-lainaksi ja joukossa on myös pari verkkojulkaisua.Tästä pääsee Lapin yliopiston kirjaston tietokantaan: https...
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Etsitty kirja saattaisi olla Alon Gratchin Jos miehet puhuisivat... (Otava, 2003).
Gratch on kliininen psykologi, jonka asiakkaat ovat pääasiassa miehiä, ja hänen kirjansa tapausselostukset ovat koosteita hänen potilaittensa kertomuksista.
Putkimiehen palkkaus saattaa vaihdella paikkakunnasta ja tehtävästä riippuen.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/523_ammatti
TES/Rakennusliitto palkkauksessa oli tuntipalkka noin 10-17 euroa.
Rakennusliiton TES:
http://rakennusliitto.fi/document/talotekniikka-alan-lvi-toimialan-tes-…
Oikotieltä löytyi seuraavaa tietoa:
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/putkimies?ref=aw-otty_dynam…
Sodankylän kirjastosta kerrottiin, että ainakaan tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Voit kysyä asiasta tarkemmin ottamalla yhteyttä suoraan Sodankylän kirjastoon. Alla yhteystiedot:
https://www.sompionkirjasto.fi/sodankyla/
Käsitteitä peruspalvelut ja hyvinvointipalvelut käytetään laajasti ilmaisemaan palvelujen tärkeyttä. Suomen kielen perussanakirja ei tunne niitä.
Kunnallisista peruspalveluista ei löytynyt määritelmää Finlexin kautta, viittaus näihin on säädöksessä 658/1994, joka käsittelee valtion tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi. Peruspalveluja ei siinä kuitenkaan luetella.
Myös säädös 733/1992 eli Laki sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta mainitsee sanan peruspalvelut, mutta ei määrittele sitä.
Sisäasianministeriön sivuilta löytyy Kuntien peruspalvelujen toimivuutta tutkivan neuvottelukunnan väliraportti vuodelta 1998. Osoite on http://www.intermin.fi/suom/...
Stingin Desert Rose -kappaleella hyödynnetään rai-musiikkia. Sting laulaa kappaleella yhdessä algerialaisen rai-musiikin laulajan Cheb Mamin kanssa. Rai on Algeriassa ja Itä-Marokossa 1900-luvun alkupuolella kehittynyttä kansanmusiikkia, joka on alunperin kehittynyt arabialaisesta perinnemusiikista. Mm. alla olevista linkeistä lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rai_(musiikki)
https://www.thoughtco.com/rai-music-basics-3553100
Suomeksi ja englanniksi musiikkia kutsutaan nimellä rai, arabiaksi راي
Arabialaisesta musiikista yleensä on alla lyhyt Wikipedia-katsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialainen_musiikki
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Ainakaan Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan mukaan Kaisa Niemi ei ole pseudonyymi eli salanimi tai nimimerkki. Kaikki salanimet eivät toisaalta tule tietokannan ylläpitäjien tietoon tai siinä voi mennä vuosikymmeniä. Kariston julkaisemat kirjat näyttävät kaikki kuuluvan ns. romanttisen viihteen piiriin, ja sitä on kirjoitettu Suomessakin aika paljon salanimen suojasta. Kaisa Niemestä on todennäköisesti jotain lisätietoja vuonna 1999 julkaistussa kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia, se kannattaisi kysyjän tarkistaa (itselläni ei sitä nyt ole käden ulottuvilla). Kirja on helposti saatavana HelMet-tietokannan kautta.
Heikki Poroila
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",...
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Kyllä, kirjastoalaa voi opiskella monissa paikoissa. Alla linkki opetusta antavien oppilaitosten sivuille. Mahdollisuutta täydentää tai hyödyntää jo olemassaolevaa tutkintoa kannattaa selvitellä sivujen kautta:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
