Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Crazy oli laulunkirjoittajakaksikko Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin tuotantoa. Kappaleen ensilevytyksestä vastannut Mud oli yksi niistä brittiyhtyeistä, joille "Chinnichap" kirjoitti useita hittejä 70-luvulla. Iso-Britanniassa 26. tammikuuta 1973 singlenä julkaistuun Crazyyn Vexi Salmi kirjoitti suomenkieliset sanat samana vuonna, ja Markku Aron Jestas sentään äänitettiin 3. lokakuuta.
Härski kappale muutti Markku Aron uran: Sadat naiset lähestyivät - Musiikki - Voice.fi
Markku Aro: Jestas sentään | Elävä arkisto | yle.fi
Mud – Crazy (1973, Vinyl) - Discogs
KÄÄNNÖSKAPPALEEN ESITTELY (THE COVER SONG INTRODUCTION): JESTAS SENTÄÄN | Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (wordpress.com)
Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Aaron (oikealta nimeltään Aaro Laukkonen) on levyttänyt vuonna 1972 kappaleen "Wakadi wakadu", johon kuvaus sopii. Sen on säveltänyt André Popp ja suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson. Laulusta on erikielisiä versioita ja sen nimestä on erilaisia versioita, esim. "Wakadi wakadou", "Uakadi uakadu" ja "Uakadi-uakadu".
Aaron: Wakadi wakadu YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=fn1ZOvTi5to
Rainforest Alliance päätti lopettaa ympäristömerkkinsä myöntämisen palmuöljyn tuottajille ja palmuöljyä sisältäville tuotteille vaiheittain. Virallinen tiedote käytännöstä julkaistiin 23.4.2021 ja uusittu standardi astui voimaan 1. heinäkuuta. Ennen tätä myönnetyille palmuöljysertifikaateille asetettiin viimeiseksi voimassaolopäiväksi 31.12.2022. Olemassaolevia tuotteita ei määrätty vedettäväksi pois markkinoilta, joten kaupoissa voi edelleen olla palmuöljyä sisältäviä tuotteita, joilla on Rainforest Alliance -merkki.
https://kauppa.rckfinland.fi/ymparistomerkit
https://www.rainforest-alliance.org/
https://www.rainforest-alliance.org/resource-item/policy-palm-oil-certi…
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Kirjastosta löytyy paljonkin korttitemppukirjoja sekä suomeksi että englanniksi. Kirjat ovat enimmäkseen perustasoa. Parhaiten voit hakea sinulle sopivaa kirjallisuutta Helmet-tietokannasta (=pääkaupunkiseudun yleisetn kirjastojen yhteinen aineistohaku).
Helmet-aineistohaun sivulle pääset osoitteella http://www.helmet.fi . Valitse vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi Aihe. Kirjoita hakusanaksi "korttitemput" (ilman lainausmerkkejä), paina Hae-painiketta ja valitse seuraavasta näytöstä 2-vaihtoehto (klikkaa linkkiä), niin saat esille kirjaluettelon.
Klikkaamalla kirjojen nimekkeitä, saat näkyviin kirjan saatavuustiedot. Kirjan voit varata joko noutamalla sen kirjastosta, jos se on "hyllyssä"-tilassa tai puhelimitse, mikäli...
Elokuvaa Lilies (ohj. John Greyson, 1996) ei löydy kirjastoista. Ilmeisesti kirjastoilla ei ole lainausoikeutta kyseiseen elokuvaan. Kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa monihakupalvelulla Frank. Se löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta kohdasta Tiedonhaku. Videodivarista www.videodivari.fi elokuva Lilies löytyy, tosin ilman suomenkielistä tekstitystä.
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Aineistoa voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta. Neuvottelevasta myyntityöstä löytyy kirjoja hakusanoilla ’neuvottelu’ ja ’myynti’. Business to business –markkinoinnista ja –myynnistä voisi hakea vaikka hakusanoilla ’yritykset’, ’markkinointi’, ’myynti’. Tässä pari kirjaa, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Timo Rope: Business to business –markkinointi (1998)
Timo Roune: Tuloksia ratkaisujen myyntiin (Business-to-business-ratkaisumyynti) (2008)
Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Yleistietoa nykyisen Vantaan alueen (entisen Helsingin pitäjän ja Helsingin maalaiskunnan)sosiaalihuollosta löytyy Vantaan historian kirjoista:
Helsingin pitäjän historia I. 1965.
Helsingin pitäjän historia II: Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. 1990.
Helsingin pitäjän historia III: Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865.
Helsingin maalaiskunnan historia 1: 1865-1945.1965.
Helsingin maalaiskunnan historia II: 1946-1961.1965.
Vantaan historia: 1946-1977: Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia. Vantaan kaupunki 2002. (Tässä kirjassa on mm. kappale "Kunnalliskodeista kotiavustajiin").
Sosiaali- ja terveystoimen alaa pelkästään käsittelevät seuraavat teokset:
Tahvanainen, Aarno H.:
Vantaan terveystoimen historia : terveyden-...
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilla on tietoa potilaan oikeuksista. Siellä sanotaan mm. näin:
"Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilaan_oikeu…
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
