Hei,
intuitiosi on oikeassa. Suomeksi kirjoitettaessa pilkun jälkeen käytetään pientä alkukirjainta myös uudella rivillä. Lisätietoja aiheesta löytyy Kielitoimiston sivuilta.
Englanniksi kirjoitettaessa tilanne on toinen. Tervehdystä ja pilkkua seuraava virke aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Lisätietoa esimerkiksi: https://intrepidenglish.co.uk/capitalisation/ ja https://www.indeed.com/career-advice/career-development/how-to-write-professional-email-with-templates
Lakia lapsen huollosta päivitettiin 2019, joten sitä aiemmin julkaistuissa aineistoissa voi olla lain näkökulmasta vanhentunutta tietoa, mikä kannattaa huomioida niitä lukiessa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190190
Vinkkejä vieraannuttamiseen liittyvistä painetuista aineistoista:
Janet Haines, Mandy Matthewson & Marcus Turnbull: Understanding and managing parental alienation: a guide to assessment and intervention. 2020.
Tule, tule hyvä ero: erokirja lasten vanhemmille. 2022.
Kopomaa, Timo: Isänhäivä - keskustelua lapsesta vieraannuttamisesta ja nykyisyydestä. 2018.
Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa: oikeussosiologinen tutkimus. Väitöskirja. 2015.
Helinä Häkkänen-Nyholm,...
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Nimi löytyy taiteilijoita ja oikeudenhaltijoita edustavan Kuvaston tuntemattomien taitelijoiden listalta, jolla pyritään tavoittamaan taiteilijoita/ taiteilijan perikuntaa korvausasioihin liittyvissä asioissa. https://kuvasto.fi/taiteilijat/tuntemattomat-taiteilijat/Kansallisgallerian kirjastosta löytyy seuraavat aineistot:Aleksanteri Suutarinen : ateljeerissäni Mannerheimintie 106 A 3, huhtikuun 28 - toukokuun 8 välisinä päivinä klo 11-18 [ 1945 ]. - Helsinki, 1945. - 1 lehti ; 30 cmJulkaisemattomasta kirjasta ["Maalaustaiteen kohtalo"] / A. Suutarinen. - Helsinki : Tekijä, 1955. - 45 s.Kovin tarkkoja päätelmiä henkilötiedoista ei näillä tiedoilla pysty tekemään, mutta nämä viittaavat siihen, että taiteilija on työskennellyt...
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sana on halventava, merkitys läskimaha, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/L%C3%A4ski-Mooses?searchMode=a…Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista ei löytynyt etymologiaa ilmaisulle. Kirjan Paunonen: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2001 mukaan Mooses on ollut myös parrakkaan miehen yleisnimitys 1950- ja 60-luvuilla."Ilmaisessa sivistyssanakirjassa" verkossa on sanalla muutama selitys, joista kuitenkaan ei ole siellä mainittu mitään lähteitä ja joita ei löydy muualta. Niissä esitetään, että sanaa on käytetty vanhasta, paksusta raamatusta ja jopa ruokalaji, jonka nimi on läskimooses. Kuten sanottu, näiden todenperäisyyttä ei meidän...
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
Varmasti kattavin lähde sekä Margareetasta itsestään että ennen kaikkea hänen aikakaudestaan on Tanskan kansallismuseon ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston julkaisema laaja näyttelyluettelo:
"Margareeta : Pohjolan rouva ja valtias : Kalmarin unioni 600 vuotta : esseitä ja näyttelyluettelo / [julkaisija] Nationalmuseet ; [toimitus: Poul Grinder-Hansen] ; [suomenkielisen painoksen toimitus: Helena Edgren] ; [käännökset: Helena Edgren .. et al.]
Julktiedot [Kööpenhamina] : Nordisk ministerråd, 1997
ISBN 87-89384-51-2
Verkosta aineistoa kannattaa hakea Suomen kansallisbiografiasta, http://www.kansallisbiografia.fi/ . Kansallisbiografian artikkelihaku on maksullinen.
Suosittelen, että käväiset kirjastossa. Sieltä löytyy joitakin kirjoja, joissa käsitellään A. E. Nordenskiöldiä, myös henkilönä.
Tässä pari esimerkkiä: ”Suomalaiset Aasian-kävijät” / toim. Kerkko Hakulinen. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1876-1
”Matka-arkku : Suomalaisia tutkimusmatkailijoita” / toim. Markku Löytönen. SKS, 1989.
ISBN 951-717-561-2
Mielenkiintoinen on myös Nordenskiöldin itsensä kirjoittama ”Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus pitkin Vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin.” Teoksessa on kaksi vankkaa osaa, jotka Otava julkaisi näköispainoksena v. 1980.
Niitä sinun tuskin kannattaa ryhtyä perusteellisemmin lukemaan, koska kielikin on vanhanaikaista. Mutta vilkaise ainakin, saat...
Sensorisen integraation häiriö on aivojen toimintahäiriö, joka voi ilmetä monenlaisina oireina: lapsi voi olla levoton, arka, kömpelö tai kiukkuinen. Häiriö aiheuttaa usein vaikeuksia myös kouluoppimisessa.
Kansainvälisistä aihetta runsaasti esittelevistä tieteellisistä lehdistä mainittakoon American Journal of Occupational Therapy ja The British Journal of Occupational Therapy. Verkossa vapaasti luettavaa aiheeseen paneutuvaa tieteellistä lehteä ei ole tiedossani.
Jean A. Ayres’n Aistimusten aallokossa : sensorisen integraation häiriön ymmärtäminen. PS-kustannus, 2007 –kirja toiminee hyvänä johdatuksena aiheeseen.
Varauksia ei voi jättää etukäteen, vaan vasta kun kirjan tiedot on viety HelMet-tietokantaan. Uusien kirjojen hankintoihin on linkki www.helmet.fi -sivulla. Kirjan nimeä klikkaamalla pääsee uutuusluettelosta suoraan kirjan tilauksen mahdollistavalle sivulle.
Yhteyksiä kustantajiin ei ole, mutta hankintatoiveen voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun kautta.
Kyseistä joulurunoa en valitettavasti löytänyt. Kaarina Helakisan Jouluruno muistuttaa hiukan yllä mainittua runoa. Helakisan runo alkaa seuraavasti:
Joulu kuulostaa kulkuselta, joulu tuntuu pumpulilta. Joulu maistuu piparilta tai namuselta tai mantelilta. Runossa on kaikkiaan kolme säkeistöä.
Seuraavalta joulurunosivustolta löytyy mainittu runo, mutta tekijästä ei ole tietoa.
http://kotiliesi.fi/joulu/joulupuuhaa/jouluruno-kruunaa-joulukortin
Lähde: Lapsuuden joulu:rakkaimmat joulurunot, toimittannet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen ( Tammi, 2005)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=koskimies**+lapsuuden**&search…
Lähettämästäsi linkistä ei käy ilmi, minkä vuoden lehdestä on kyse. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Rikhardinkadun kirjastossa lehteä säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuosikertaa, muissa kirjastoissa lyhyempiä aikoja. Vanhempia lainattavia lehtiä on ainakin Kuopion Varastokirjastossa.
Kivenlahden kirjastossa ei ole palautusluukkua. Lähimmät palautusluukut löytyvät Soukan ja Nöykkiön kirjastoista.
Soukan kirjaston osoite on Soukantie 4 ja Nöykkiön kirjasto löytyy osoitteesta Oxfotintie 4.
En ole itse ainakaan kuullut tällaisesta. On myös vaikea kuvitella, miten tällainen hakemisto olisi rakennettu. Nykyajan nuotinnusohjelmilla voidaan mikä tahansa sävelmä tulostaa missä tahansa sävellajissa ja tätä ominaisuutta myös käytetään, kun kustantajat tekevät suosituista sovituksista versioita erivireisille soittimille.
Mutta jos tarkoitetaan originaalisävellyksiä, joiden pitäisi olla jossain tietyssä - ilmeisesti harvinaisessa - sävellajissa jostain syystä, en keksi muuta tapaa kuin googlaamalla kyseisen sävellajin englanninkielisellä nimellä. Esimerkiksi haku "B flat" tuottaa 1,8 miljoonaa osumaa, joista osa viittaa suoraan tiettyyn sävellykseen, jonka nimessä kyseinen sävellaji esiintyy.
Mutta on valtavasti musiikkia, jonka...
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Valitettavasti tässä kohdassa Helmet-haussa on päivittämätöntä tietoa. Asianomainen kasettisarja on toimimattomuuden tai pakkauksesta puuttuvan kasetin vuoksi poistettu.
Valitettavasti on myös todettava, ettei Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan aineistoa löydy muualtakaan Suomen kirjastoista kasettina tai cd-levynä.
Pähkinärinteen kirjaston itsepalvelukäytössä on tällä hetkellä teknisiä ongelmia, joten se ei ole valitettavasti käytössä toistaiseksi. Omatoimikirjasto yritetään saada käyttöön taas mahdollisimman pian. Toistaiseksi kirjasto on auki ma 9-16, ti ja ke 14-20, to ja pe 9-16.