Elokuvaa Lilies (ohj. John Greyson, 1996) ei löydy kirjastoista. Ilmeisesti kirjastoilla ei ole lainausoikeutta kyseiseen elokuvaan. Kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa monihakupalvelulla Frank. Se löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta kohdasta Tiedonhaku. Videodivarista www.videodivari.fi elokuva Lilies löytyy, tosin ilman suomenkielistä tekstitystä.
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Aineistoa voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta. Neuvottelevasta myyntityöstä löytyy kirjoja hakusanoilla ’neuvottelu’ ja ’myynti’. Business to business –markkinoinnista ja –myynnistä voisi hakea vaikka hakusanoilla ’yritykset’, ’markkinointi’, ’myynti’. Tässä pari kirjaa, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Timo Rope: Business to business –markkinointi (1998)
Timo Roune: Tuloksia ratkaisujen myyntiin (Business-to-business-ratkaisumyynti) (2008)
Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilla on tietoa potilaan oikeuksista. Siellä sanotaan mm. näin:
"Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilaan_oikeu…
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
Erillistä teosta Porvoon valtionpäivistä ei näytä löytyvän. Kuitenkin esimerkiksi Päiviö Tommilan teos Suomen autonomian synty 1808-1819 (Valtion painatuskeskus, 1984) käsittelee aihetta laajemminkin.
Porvoon valtiopäiviä käsitellään myös seuraavissa teoksissa:
Taistelu autonomiasta : perustuslait vai itsevaltius? (toim. Timo Soikkanen, Edita, 2009)
Jussila, Osmo: Suomen perustuslait : venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808-1863 (Suomen historiallinen seura, 1969)
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 1, Suomen kansanedustuksen vaiheet 1850-luvun puoliväliin (toim. Eduskunnan historiakomitea: Olavi Salervo, puheenjohtaja, Valtion julkaisutoimisto, 1962)
Castrén, Robert: Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 (Edlund, 1882)...
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja saattaisi olla Alon Gratchin Jos miehet puhuisivat... (Otava, 2003).
Gratch on kliininen psykologi, jonka asiakkaat ovat pääasiassa miehiä, ja hänen kirjansa tapausselostukset ovat koosteita hänen potilaittensa kertomuksista.
Veikko Vallas on tehnyt sanoituksen Irving Berlinin kappaleeseen Count your blessings instead of sheep. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Vie uneesi vain muistoista kauniit" ja se sisältyy Marjatta Leppäsen esittämänä LP-levylle Nukkumatin luo (1961). Valitettavasti mistään ei kuitenkaan löydy tietoja, että kappaleen suomenkieliset sanat olisi saatavina painettuina. Myöskään levystä ei ole saatavuustietoja.
https://finna.fi
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi hakea kirjastoja, joissa on digitalkkari. Haun mukaan digitalkkaripalvelu näyttäisi olevan tällä hetkellä Itäkeskuksen, Malmin, Oulukylän, Pasilan, Roihuvuoren, Töölön, Vallilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Teidän kannattaa siis soittaa suoraan johonkin edellä mainituista kirjastoista ja varmistaa, että digitalkkari on tänään paikalla. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastoista on mahdollista lainata ainoastaan radonmittareita, mutta ei muita sisäilman laadun mittaamiseen tarkoitettuja laitteita.
Radonmittarit Helsingin kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssis%C3%A4ilma__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Kirjaston aineistoa ei tarvitse desinfioida. Puhdistusaineet saattavat tärvellä aineiston poistokuntoon. Lisäksi THL:n mukaan "pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä".
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
WSOY on julkaissut Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa suomeksi. Tämän syksyn kirjakatalogissa Christmas Shopaholic-kirjaa ei vielä ole, joten täksi jouluksi ei näyttäisi olevan tulossa.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
