Kun varattu kirja on matkalla-tilassa, se on jo laatikossa matkalla palautuskirjastosta varaajan valitsemaan noutokirjastoon. Noutokirjastoa ei tässä vaiheessa enää voi vaihtaa.
Ajoneuvolakiin tuli muutoksia 1.1.2016. Sen myötä monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulivat liikenteessä laillisiksi. Niiden hankkimiseen ei tarvita lupaa. Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.
Lain mukaan ajoneuvon teho ja nopeus määräävät mitä liikennesääntöjä noudatetaan. Koko ajoneuvolaki löytyy oikeusministeriön internet-palvelu Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090?search%5Btype%5D=pi…
Sen pykälistä 2 ja 19a löytyy mm. sähköpotkulautaan liittyvää lakiasiaa.
Ainakin monessa verkkokaupassa näytetään sähköpotkulautoja myytävän.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n sivuilla neuvotaan, että esimerkiksi biojätteen pakkaamiseen voisi käyttää sanomalehtipaperia, paperikassia, jauhopussia tai kuivien tuotteiden kartonkipakkauksia kuten keksipakettia. Näitä voinee soveltaa myös sekajätteen kierrättämiseen uuden pakkausmateriaalin hankinnan sijasta.
Hyvä verkkosivu erilaisten ostoskassien vertailuun: http://kassi-info.fi/
Kiitos ilmoituksesta. Molempia kirjoja on useissa Helmet-kirjastoissa, ja kumpaakin kirjaa on lainassa useasta kirjastosta, joten valitettavasti ei ole mahdollista näillä tiedoin selvittää, minkä kirjaston kokoelmista ne ovat.
Asiakas saa niistä aikanaan palautusmuistutuksia ja tulee toivottavasti selvittämään asiaa kirjastoon.
Kyseessä on Tamara Lundin ja Rami Sarmaston vuonna 1965 levyttämä laulu Tyttö kaivolla (sävel: Rami Sarmasto, sanat: Tamara Lund).
Laulu löytyy kyllä joiltakin levyiltä (katso esim. https://finna.fi ).
Se on kuultavissa myös Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tAJLO0HCUP0
Sen sijaan nuottijulkaisuna en onnistunut sitä löytämään.
Contact information:
Cable Book Library
Lasipalatsi
Mannerheimintie 22-24, 2nd floor
00100 Helsinki
telephone: 31085000
fax: 31085700
www: http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/index-en.html
email: kirjakaapeli@lib.hel.fi
You will find the information you need at our website, except for the average users. We get about 1200 customers Monday to Thursday and on Saturday and Sunday around 600 a day. Our customers come from all walks of life.
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on...
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan mikä- ja joka- sanojen käytöstä seuraavaa: "Yleiskielessä joka-pronominilla viitataan tavallisesti edeltävän lauseen substantiivi-ilmaukseen ja mikä-pronominilla taas koko edeltävään lauseeseen tai abstraktiin asiaan." Kun (oletettavasti) lauseessa tarkoitetaan, että juoni tekee ihmisen iloiseksi, on joka -pronominin käyttö oikein.
Tässä vielä linkki kielitoimiston sivuun, joka valottaa pronominien käyttöä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/512
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel...
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Tanssiaiheisia opetusvideoita Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yli 30 kpl.
Paritanssiin sopivimpia ovat: Tanssikurssit Bottiksella: 10 yleisintä paritanssia, Tanssitaan 1: paritanssit ja Tanssitaanko: paritanssin alkeet.
Hyvä kirja aiheesta on: Laird, Walter: Paritanssit, jossa on mukana myös cd-levy. Kirjan ja videoiden saatavuuden voi tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto.
Eduskunnan kirjastosta löytyy mm. tuore teos Sijoitusrahastolainsäädäntö / Ilkka Harju, Jarkko Syyrilä Helsinki, 2001. Teos löytyy ainakin käsikirjastosta. Muutoin Eduskunnan kirjaston aineistoa voi etsiä Selma-kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Tätä aihetta koskevaa aineistoa on todennäköisesti enemmän mm. Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Kauppakorkeakoulun aineisto näkyy myös Linda-yhteistietokannassa, joka on käytettävissä niissä kirjastoissa, jotka ovat hankkineet siihen käyttäjälisenssin. Lindaa voi selata mm. Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilla.
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Etsimäsi kirja on varmaankin Philip Rothin Mieheni oli kommunisti (WSOY, 2002), joka on trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa on Amerikkalainen pastoraali ja kolmas Ihmisen tahra, jonka pohjalta Robert Benton ohjasi vuonna 2003 samannimisen elokuvan (alkuteos The Human Stain). Jos tahdot nähdä, missä pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja on saatavana, käytä Helmet-aineistohakua osoitteessa www.helmet.fi
Kirjan aikaisemmat osat ovat ilmestyneet 1/vuosi ja uusin tänä vuonna. Uusi suommennos ilmestynee luultavasti vuonna 2005. Sivun http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp mukaan Shanin viides kirja on alkuteoksena nimeltään Trials of Death. Kustantaja Tammen sivuilta en vielä löytänyt merkintää uudesta suomennoksesta.
Voit seurata kirjan ilmestymistä lähikirjastoosi outi-hakupalvelusta: http://outikirjastot.fi:8000/?formid=form2
Finnfashion-lehteä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Finnfashion Magazinea ei voi enää tilatakaan, sillä lehti ei enää ilmesty. Lehdestä ilmestyi kaiken kaikkiaan tietojeni mukaan vain 4 numeroa.
Lahden kaupunginkirjastossa on kaikki suomenkieliset SFS-standardit, mukaan lukien käsikirjat käsikirjastossa. Myös kysymäsi käsikirja löytyy sieltä. Vuoden 2006 painosta (2. uudistettu painos) ei voi lainata, mutta vanhemman painoksen v:lta 2002 saa myös kotilainaan. Kirja löytyy luokasta 62.081 nimellä Koneiden turvallisuus. Käsikirjastossa standardit löytyvät aikuistenosaston perältä karttalaatikoiden läheisyydestä. Kysy tarvittaessa apua tietopalvelusta.
Lahdessa on standardeja myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa. Niistä löytyy myös englanninkielisiä standardeja ja ISO-standardeja. Koulutuskonsernin puolella standardit ovat käytettävissä online-palveluna. Tarkemipia tietoja saat tietokeskuksista. Aukioloajat ja...
Sijoittamista käsittelevät esim. seuraavat kirjat:
- Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
- Sami Järvinen, Pääomaturvattu sijoittaminen
- Mika Pesonen, Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas
- Kim Lindström, Onnistu osakemarkkinoilla
- Henri Elo, Löydä helmet - vältä kuplat!: tie tuottavaan osakesijoittamiseen
Kannattaa myös seurata sijoittamista käsitteleviä lehtiä, joita ovat mm. Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä.
Samojen lehtien internetsivuilla on myös paljon hyödyllistä tietoa:
- Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/
- Arvopaperi: http://www.arvopaperi.fi/
- Talouselämä: http://www.talouselama.fi/
Myös seuraavilla internetsivuilla on sijoittamiseen liittyvää tietoa ja linkkejä eteenpäin:
- http...