Kivihiili on syntynyt miljoonien vuosien aikana muinaisten kasvien jätteistä korkean lämpötilan ja kovan paineen alaisena. Ruskohiiltä jossa saattaa joskus myös vielä erottaa puun rakenteita kutsutaan myös ligniitiksi. Ruskohiili on lämpöarvoltaan huonompaa kivihiiltä. Se on paljon "uudempaa" kuin polttoarvoltaan parempi bitumihiileksikin kutsuttu kivihiili. Antrasiitti on kovaa, tiivistä ja energiasisällöltään parasta kivihiiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruskohiili
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivihiili
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kivihiili
https://www.naturalehti.fi/2016/03/09/biomassasta-fossiiliseksi-orgaani…
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut...
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
Kyseessä on Otto Mäkilän teos Poésie vuodelta 1938. Teos kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin.
https://turuntaidemuseo.fi/kokoelma
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/25/suomen-ensimmaisen-surrealisti…
https://finnishavantgardenetwork.com/2022/10/15/otto-makila-ja-suomalai…
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Herran kanssa pellon laidassa on suomenkielinen versio kansansävelmästä I fjol så gick jag med herrarna i hagen. Sen on sanoittanut Vexi Salmi. Oikeuden puheenjohtajan esittäjästä en löytänyt tietoa. Iivana Nyhtänköljä oli Edward Vesalan pseudonyymi, hänen lisäkseen kappaleella esiintyy Karelia-yhtye.
Fono-tietokanta on vielä toistaiseksi (20.12.2023) asiakaskäytössä, vaikka sen päivittäminen on lopetettu ja korvaavan palvelun pitäisi olla tulossa. Tietojen etsimiseen voi käyttää myös Suomen kansallisdiskografia Violaa. Siihen on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977.
Fono.fi: Herran kanssa pellon laidassa
Viola: Herran kanssa...
Löydät vuoden 1980 ja 1985 alimmat, ylimmät ja keskikurssit Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1985. Vuonna 1980 Yhdysvaltain dollarin keskikurssi oli 3.73 mk (vaihteluväli 3.604 – 3.941 mk) ja vuoden 1985 keskikurssi oli 6.21 mk (vaihteluväli 5.425 – 7.132 mk).Jos tarvitset tarkempaa ajankohtaa, löydät vuosikirjoista vastaavat kurssit myös kuukausittain. Vuoden 1980 kuukausittaiset valuuttakurssit ovat vuosikirjassa vuodelta 1980.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
"Markkina" ja "markkinat" ovat sinänsä samaa perua olevat kaksi sanaa, jotka viittaavat vähän eri käsitteisiin. Kielitoimiston sanakirja kertoo yksikkömuotoisen "markkinan" olevan taloustermi ja "markkina-alueen" synonyymi. "Markkinat", monikossa, sen sijaan voivat tarkoittaa joko myyntitapahtumaa (kuten torilla tapahtuvat markkinat), tai kaupankäynnin suhdanteita, tuotteen/tuotteiden kysyntää jne. (Tokihan yksikkömuotoisesta markkinasta voidaan puhua myös monikossa, esimerkiksi "Euroopan ja Aasian markkinat").Lähteet:markkina - Kielitoimiston sanakirjamarkkinat - Kielitoimiston sanakirja
Vaikka lukemistutkimuksia on Suomessa tehty runsaasti, ei kysyjän haluamaa tilastoa ainakaan pikaisella tutkimuksella löydy. Suomalaisesta kirjallisuudesta sen sijaan on tehty laaja tutkimus: Niemi, Suomalaisten suosikkikirjat (1997). Useimmat tutkimukset lukuharrastuksista ja vapaa-ajan vietosta kertovat vain esim. mielikirjojen lajityypeistä. Kuitenkin Pirkko Saarisen kirjassa Peruskoululaiset lukijoina kerrotaan 80-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa Burroughs sijoittuu kolmanneksi ylivoimaisesti suosituimpien kirjailijoiden joukossa 11-12 v. poikien keskuudessa. Myös vielä 90-luvun alussa Saarisen ja Korkiakangaan kirjassa Ihanaa vai pitkäveteistä -Lukeminen nuorten harrastuksena, Burroughs ja Tarzan on suosituimpien joukossa 11-12 v...
Levyn voi palauttaa mihin tahansa HelMet-järjestelmän kirjastoon, kunhan palautuksen yhteydessä kertoo, mistä on kysymys ja mihin kirjastoon levy pitää palauttaa (se ei välttämättä näy levystä itsestään). Tässä tapauksessa omistaja on Kirjasto Omena Espoossa (voi myös sanoa E23).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ on poistettu vuosikohtainen etunimihaku tietosuojasyistä, joten pelkästään vuoden 2013 tietoja ei löydy. Vuosina 2010-14 on etunimeksi annettu Lumi 1289 naishenkilölle.
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess...
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
