Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Helmet-kokoelmasta löytyy vain vuodelta 1985 vain ylioppilasaineita ja reaalikoetehtävät. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa on kuuntelukokeita, mutta luettelosta en löytänyt vuoden 1985 tehtäviä. Niitä kannattaa kuitenkin kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta. Ylioppilaslautakunta säilyttää vanhat kokeet, lautakunta@ylioppilastutkinto.fi.
Löysin YLEN sivuilta Lena Gillbergin ja Monica Stormin jutun Pissaa puutarhaan ja muita luonnollisia tapoja lannoittaa viljelyksiä. Jutussa kerrotaan Luu- ja verijauhon käytöstä: "LuujauhoPitkävaikutteiset luonnolliset lannoitteet soveltuvat hyvin monivuotisille kasveille. Luujauhossa on runsaasti fosforia ja se edistää nuppujen ja juurien muodostumista ja hedelmien tuotantoa. Käytä hedelmäpuille, marjapensaille, perennoille ja kukkasipuleille.VerijauhoNopeavaikutteinen typpipitoinen lannoite, joka sopii erinomaisesti ravinteita vaativille kasveille kuten kesäkurpitsalle, kurpitsalle, kaalille jne. Verijauho liukenee nopeasti, joten sitä pitää käyttää usein pieninä annoksina." Linkki juttuunErik Sidenbladh varoittaa kirjassaan Apua, meillä...
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Kyllä Pekka Vepsäläisen teos "Aena kun silimä välttää" (WSOY, 2003) on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Teoksen saatavuuden ja sijainnit voitte tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon. Tällä hetkellä sitä näyttää olevan hyllyssä useassa kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yksittäisen varauksen voi poistaa siten, että ruksaa poistettavan varauksen vasemmalla olevasta Poista-valikosta, ja sen jälkeen napsauttaa painiketta Tallenna muutokset. Sen jälkeen tulee vielä vahvistuskysymys, johon vastataan kyllä.
Yhä useampia kirjoja on saatacana myös äänikirjoina. Kajaanin kaupunginkirjaston äänikirjalistaus ohessa. Jos kaipaat jotain tiettyä teosta, ota yhteyttä, niin tarkistamme on ko sitä saatavana äänikirjana.
Kun kysymys on salassa pidettävistä asioista, joita ei kirjastokaan tiedä, ainoa tapa on mennä henkilökohtaisesti käyttämääsi kirjastoon ja ottaa mukaan valokuvalla varustettu henkilöpaperi henkilöllisyyden todistamiseksi. Mikään kirjasto ei hoida salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin liittyviä asioita verkon kautta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hangon kirjastossa on teos Taiteen sisäkuvia: keskusteluja Braquen , Légerin, Villonin, Mirón ja Brancusin kanssa. Kirjan on julkaissut Dora Vallier vuonna 1984.
Tämän lisäksi haku Hangon seudun Lukas-verkkokirjastosta https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome asiasanalla ”Brancusi, Constantin” löytyy seuraavat teokset:
Forssell, Pia & Strömberg, John: Historiska och litteraturhistoriska studier; 77 (2002)
Lindvall, Bo: Skulptörer (1964). Tästä ei ole saatavuustietoja, vaikka se on Lukas-tietokannassa.
Lukas-verkkokirjaston laajennetussa haussa on valittavana laaja valikoima eri kieliä, kun selaa pudotus-valikkoa alemmas. Ensimmäisinä ovat suomi, ruotsi ja englanti, muut kielet ovat valikossa aakkosjärjes-tyksessä. Jos ei...
Kaikkien tuntemieni konstien kokeilemisen jälkeen on pakko todeta, että tällaista laulua ei vaan tunnu löytyvän. Ei Riinalla, ei äidillä, ei isällä. Asiaa on yritetty selvittää sosiaalisessa mediassa aiemminkin, yhtä huonolla menestyksellä. Jotkut ovat muistaneet kertosäkeen muodossa "kiltti isä, jätä äiti rauhaan", mutta silläkään ei ole tullut osumia.
Yksi mahdollinen selitys on, että kysyjän muistama kertosäe ei mitenkään näy laulun nimessä tai alkusanoissa, jotka tavallisimmin ovat hakujen kohteena. Kansallisdiskografiamme ei tällaisia hakusanoja tunnistanut, mutta ei sieltä kertosäkeillä yleensä löydäkään, vaikka usein alkusanoilla, varsinkin nuottina julkaistut.
Valitettavasti joudumme siis tässä vaiheessa toteamaan, että löytymättä...
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Tähän kappaleeseen en löytänyt nuottia mistään kirjastosta. Suomenkieliset sanat löytyvät erillisestä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 80 (Fazer, 1969). Laulu alkaa: "Koko viikon kiire painaa". Laulun on suomeksi levyttänyt Lea Lavenin lisäksi myös Bengt Huhta eli Kristian. Chordify-sivulta löytyvät kappaleen soinnut: https://chordify.net/chords/vapaapaiva-kristian-pioninkukka. Laulu löytyy myös karaoke-dvd-levyltä "Laulavakoira. 22 : 40 laulua" (Laulavakoira, 2012).
Laululla on useita säveltäjiä, joiden nimet on merkitty eri lähteissä milloin missäkin järjestyksessä: Jimmy Fontana (oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli), Italo Nicola Greco (tai Italo Greco tai I. N. Greco) ja Mario Cantini. Alkuperäisen sanoituksen...
Kirjastolainaus ei välttämättä kerro arvostuksesta. Esim. runoutta varmasti arvostetaan, vaikka lainaajia ei kovin paljon olisikaan.
Yleisten kirjastojen tilastoista saa tilastoa lainauksesta, mutta kovin yleisesti. Tätä kautta selviää se, että vähiten lainattu kirjastoaineisto vuonna 2016 olivat videokasetit. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2016&stats=104
Informaatiomuotoilu.fi-sivuston kuviosta näkee pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimpien tietokirjojen jakautumisen aihepiirin mukaan 2.2.2007-23.5.2011. Halutuimmuus on saatu selville laskemalla yhteen niteiden määrä kirjastojen kokoelmissa ja asiakkaiden tekemät varaukset....
