Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Ratamo-kirjastojen, joihin Riihimäkikin kuuluu, asiakkaalla voi olla kerrallaan lainassa enintään 100 lainaa. Lainat ovat varmaankin yleensä kertyneet useammalta lainauskerralta. Ratamo-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari...
Hei!
Kirjastome lukupiiri on pitänyt ainakin Arvo Myllymäen osaksi tosielämän tapahtumiin perustuvasta Vihan ja rakkauden päivät. Siinä kerrotaan venäläisen sotavangin ja suomalaisen naisen tarina. Puhdas rakkausromaani tämä ei ole, sillä pääosassa tarinassa on kuitenkin pariskunnan lapsen isän ikävä ja isän etsiminen aikuisena.
Onko Kirjasampo-sivusto jo tuttu? Jos ei, kannattaa kirjoja etsiä myös sieltä. Esimerkiksi hakusanoilla sotakirjallisuus ja rakkausromaanit sain tulokseksi muun muassa Katja Ketun Kätilö-romaanin ja Louis de Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliini. Samoilla hakusanoilla voi hakea romaaneja myös Helmet.fi:stä, Kirjasampo-sivustolla kirjoista on vain laajemmat kuvaukset. ...
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella...
Tuotteliaasta kirjailija Marja-Leena Tiaisesta on kohtalaisen hyvin tietoa verkossa. Kirjasampo.fi-sivuston artikkelissa on mm. elämäkertatietoja, julkaistujen teosten lista sekä hänelle myönnetyt kirjallisuuspalkinnot. Nuorisokirjailijat.fi-sivustolla on listattu myös palkintoehdokkaana olleet teokset. Palkittujen ja ehdokkaiden joukosta löytynevät laajan tuotannon tunnetuimmat teokset.
Suomen kirjailijaliitto ehdotti Tiaisen Alex-trilogiaa kansainvälisen Astrid Lindgren -palkinnon saajaksi 2016.
Linkki Kirjasampo.fi-sivustolle
Linkki Nuorisokirjailijat.fi-sivustolle
Tiaisesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löytyvät tästä hakutuloksesta.
Muita lähteitä:
Haastattelu Myllylahti-kustantamon sivulla 2019
Artikkeli...
Tässä ehdotuksia, joiden tarkemmat kuvaukset löydät Kirjasammosta.
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Pirkko Saisio: Elämänmeno
Myös Leo Laurilan Pako maalta sisältää ajankuvaa 1950-luvun Helsingistä ja nuorten aikuisten ajanvietosta siellä.
Kirjasammosta voi myös löytää lukusuosituksia erilaisilla sanahauilla. Katso ohje täältä: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Finna-haussa hakua voi tarkentaa esimerkiksi asiasanoilla "nuoriso" tai "nuoret" sekä "aikakausiromaanit" tai "ajankuva" tai vain "romaanit". Voit yhdistää useita hakuryhmiä: ensimmäiseen voit lisätä JA-operaattorilla hakusanoja, joiden pitää esiintyä sisällönkuvailussa, toiseen hakuryhmään TAI-operaattorilla sellaisia...
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
Heikki Paunosen stadin slangin suursanakirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2005) kerrotaan, että entistä tarkoittava yhdyssanan alkuosa eks-/ex- olisi tullut aktiiviseen käyttöön 1970-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löysin sanan eks-ministeri jo vuoden 1937 Kansan Työ -lehdestä. Kotimaisten kielten keskuksen Etymologisen sanakirjan mukaan ex-etuliitteen lähtökohtana on lähinnä englannin ex-, jonka merkitys on entinen. Tämän alkuperä on latinan kielen sanassa ex, jonka merkitykset ovat ulos ja pois.
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. ...
Turun pääkirjastossa remontin aikana saatavilla olevista Yrjö Jylhän runoteoksista ei selatessa tullut vastaan mainittuja säkeitä. On mahdollista, että kyseessä on suullisena perimätietona liikkuva muistovärssy, joka on jossain vaiheessa liitetty Jylhän nimiin, tai toisaalta säkeet saattavat löytyä jostakin teoksesta, johon ei vastaushetkellä ole pääsyä. Tätä on vaikea varmistaa, ehkäpä jollakulla Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista on varmempaa tietoa aiheesta?
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli...
Työasuntovähennyksen myöntäminen perustuu tuloverolakiin. Asiaa koskeva ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6asuntov%C3%A4hennysLain mukaan avoliitossa asuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, jos avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi.Lakia tarkasteltiin viimeksi vuonna 2018, jolloin lain soveltamista ehdotettiin laajennettavaksi myös avopuolisoihin. Asiassa päädyttiin kielteiselle kannalle eikä lakiin tullut muutosta. Esitettyihin perusteisiin voi tutustua valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 19/2018 kohdasta Työasuntovähennys. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/VaVM_19+2018....
Pia-nimi tulee latinan sanasta pia, joka tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää tai uskollista.Katolisissa maissa nimi kuuluu Karthagossa surmatulle marttyyri Pialle, jonka kirkollinen perinne on sijoittunut 100-luvulle.Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Siiri Angerkoskesta ja hänen puolisostaan Kaarlo Angerkoskesta on julkaistu yhteiselämäkerta:Kari Uusitalo: Siiri ja Kaarlo: näyttelijäparin tarina (Edita, 2002)Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi)Muutamia kiinnostavia nettiartikkeleita Siiri Angerkoskesta:Siiri Angerkoski piti Puupää-elokuvia hölynpölynä - Kotiliesi.fiSiiri Angerkoski: Yhden roolin vanki – Valkokankaan varjot 4/10 | ApuLegendaarisen näyttelijän viimeistä roolia varjosti surullinen salaisuus (iltalehti.fi)Tällainen oli Siiri Angerkoski, sadan elokuvaroolin nainen | YleAngerkoski, Siiri (1902 - 1971) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei oikein löydy kirjoja kuntopiiri-aiheesta. Parasta ehkä olisi turvautua asiantuntijoihin ja kuntopiirien vetäjiin. Internetissä on Tuuli Matinsalon sivut osoitteessa http://www.tuuli.net ja sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita kuntopiiristäkin, erityisesti kohdasta kunto-ohjelmat. Makupalat-linkkihakemistosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/urheilu.htm löytyy urheiluun ja liikuntaan liittyviä linkkejä.Tampereen kaupunginkirjastosta kuntoilusta ja urheilusta sinänsä löytyy kirjoja ja ne ovat pääsääntöisesti luokassa 79.1 ja sen alaluokissa. Voit etsiä aineistotietokannastamme, joka löytyy verkostakin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Kokeile esim. sanalla kuntoliikunta ja saat...
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
