Alla asiantuntijamme vastaus kysymykseesi homeongelmasta:
Hometorjunnassa on se ongelma, että hometta vastaan ei oikein pärjää desinfiointiaineilla tai myrkyillä. Bakteereihin tehoavat monet vastaavat aineet, mutta homeille pitäisi useimmiten olla 100-1000x suurempia pitoisuuksia - ennen kuin ne tehoavat edes hetkellisesti. Ja tällöin on vaarana, että haittavaikutuksia voi tulla myös tilojen käyttäjille. Lisäksi jos kosteutta pääsee kasvualustaan (materiaaliin) uudestaan riittävästi, niin home lähtee uudestaan kasvamaan lähes poikkeuksetta. Hometta tappaa parhaiten kloori, mutta siinä on sama ongelma - jos kosteus siis uusiutuu. Lisäksi kaikille pinnoille kloori ei sovi. Laimennusohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteen tietoja...
Asperger-diagnosointi ei ole millään muotoa yksinkertainen asia, eikä tilannetta helpota se, että Aspergerin oireyhtymästä ja sen sukuisista häiriöistä tuntuu tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö julkisuuden henkilöitä koskevassa keskustelussa, niin kuin autismin kirjon verkkolehti Puoltaja huomauttaa: "Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden – ja joskus ammattilaistenkin – toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia...
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius-nimistä varhaiskristillistä marttyyripyhimystä. Ranskassa nimi on muodossa Émile, jota on tehnyt tunnetuksi erityisesti valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun samanniminen kasvatusopillinen teos (1762).
Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava...
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja...
Nimikirjaimet näyttävät E.H. yhdistelmältä. En uskalla arvata tekijää, mutta voisikohan teon Suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Se löytyy Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoista.
Viikingeistä kerrotaan esimerkiksi kirjoissa:
Lainema, Matti: Ultima Thule - pohjoiset löytöretket
Hinneri, Sakari: Viikinkien Kalantiväylä
Korpela, Jukka: Kiovan Rusj keskiajan eurooppalainen suurvalta
Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin
Roesdahl, Else: Viikingit
Viikingit
Lastenosastolta löytyy:
Clare, John: Viikingit
Deary, Terry: Karmea totuus viikingeistä
Kirjastossa on myös viikingeistä kertovia romaaneja ja sarjakuvakirjoja.
Viikingeistä kertovat tietokirjat löytyvät useinmiten luokasta 93 Pohjoismaiden historia.
Löydät pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.helmet.fi viikingeistä kertovat kirjat, kun kirjoitat kohtaan asiasana Viikingit
Sieni-aiheisia lauluja voi etsiä Suomen kansallisdiskografia Violasta tai YLE:n Fono-tietokannasta. Hakusanoilla ’sieni’ tai ’sienet’ löytyy mm. seuraavat laulut (suluissa on mainittu levyn nimi, jolla laulu on):
Matti Järvinen: Pieni sieni (Matin levy)
Eppu Normaali:Mutta ihmeistä suurin joka jäi näkemättä (Valkoinen kupla)
Musta Jää: Sieniä (Systeemi on tätä) – tässä on kyse huumesienistä
Don Huonot: Pieniä sieviä sieniä (Luurangot laatikossa)
Kuha: Opi tuntemaan sienet (Tieteen puolesta fiktiota vastaan)
Eero Jones & Kahvi: Sienimetsässä (Vuosi)
Laulutrio Ihanaiset: Pajukori täynnä on sieniä (Taskut täynnä lauluja 2)
Lastenlauluja:
M. A. Numminen: Sieni, sieni, sieni (Valtava jänis)
Marjatta Meritähti: Sienessä (Vilakka silakka)...
Sellaista sivustoa ei valitettavasti ole, josta löytyisivät suoraan tunnetut suomalaiset lastenlaulut.
Verkossa on jonkin verran tekijänoikeudellisesti vapaiden lastenmusiikin sävelmien nuotteja, esim. Suomen Kansan eSävelmät -kokoelmassa on 25 kappaletta: http://esavelmat.jyu.fi/tarkennettuhaku.php?uil=
Sivun yleislaji-pudotusvalikosta valitaan Lastensävelmät.
Uudempia, Veikko Juntusen tekemiä lastenlauluja löytyy Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen nuotit -kokoelmasta. N. 700 laulun joukossa on 18 lastenlaulua.
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
Lastenlaulut löytyvät alempaa sivulta kohdasta 3.
Lastenlaulunuottien kattavin lähde on yhä kirjastojen painettujen nuottien kokoelmat. Esim. Outi-...
Latinankielisistä sanonnoista ajatuksellisesti lähinnä lienee "Fiat justitia". (Koko sanonta kuuluu: "Fiat justitia, pereat mundus", eli "tapahtukoot oikeus vaikka maailma tuhoutuisi"). Latinankielisiä fraaseja löytyy monista Arto Kivimäen teoksista.
Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on...
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
Antin resepti -runo löytyy Niilo Rauhalan humorististen runojen kokoelmasta Kyllä kelpaa (2003).
Runo alkaa seuraavasti:
"Oli Antti käymässä lääkärissä -/
mies kohta kahdeksankymmenissä -/
oli ensi kertaa ja vain sen tähden,/
kun voi niin hyvin silmin nähden."
Runo päättyy:
"Kun kyllin usein kuului "Ulos!"/
tuli siitä huikea lopputulos:/
saan terveydestäni kiittää Hilmaa,/
kun antoi haukata raitista ilmaa."
Osoite on 142 Portobello Road, Notting Hill, London W11.
Tässä osoitteessa ei tosin koskaan ole oikeasti ollut kirjakauppaa, vaan ensin antiikki- ja sitten huonekaluliike. Nykyään sieltä löytyy kenkäkauppa nimeltä Notting Hill. Fiktiivinen kirjakauppa perustui todelliseen Travel Bookshop -liikkeeseen, joka toimi lähettyvillä osoitteessa 13-15 Blenheim Crescent yli kolmen vuosikymmenen ajan. Liike lakkautettiin vuonna 2011, mutta osoitteessa toimii nykyään toinen kirjakauppa.
Notting Hillin kuvauspaikat The Worldwide Guide to Movie Locations -sivustolla:
http://www.movie-locations.com/movies/n/nottinghill.html#.U4Bg7FPNlhI
The Telegraphin artikkeli Travel Bookshopin lakkauttamisesta: http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/8718545...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Etunimikirjoissa ei ole mainintaa nimestä Unnu. Sen sijaan Eeva Riihosen "Mikä lapselle nimeksi?"-teoksessa mainitaan nimet Unna ja Unni. Nimet ovat teoksessa tulkittu saamen kielisiksi lainoiksi, sillä unna merkitsee saameksi 'pientä' tai 'pikkuista'. Riihonen antaa teoksessaan nimille myös toisen selityksen eli nimet voivat olla myös muunnos muinaispohjoismaisesta nimestä Unn, joka oli johdettu puolestaan vanhasta 'rakastaa'-verbistä. Muinaispohjoismaisessa tarinaperinteessä Unn oli merenkuninkaan tytär.
Lähde: Riihonen, Eeva "Mikä lapselle nimeksi!". Tammi: 1992.
Kustantamosta kerrottiin, että Darren Shan kirjasarjan osien 11 ("Lord of the Shadows") ja osan 12 ( "Sons of Destiny" ) suomennosten pitäisi ilmestyä vuoden 2012 aikana.
Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole vielä selvillä, mutta "Lord of the Shadows" -kirja julkaistaan todennäköisesti kevään 2012 aikana.
Darren Shan -kirjoja kustantaa Suomessa Tammi. Palautelomake löytyy täältä: http://www.tammi.fi/sivut/3.
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä:
http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37
Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto.
Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa...
