Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mitä kristillistä symboliikkaa Hugo Simbergin Haavoittunut enekeli sisältää? Ja mikä on teoksen historiallinen konteksti/ teoksen liittäminen historialliseen… 684 Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista. Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571). Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta. Linkki opinnäytteeseen Opinnäytteen viitesivu Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista Kansallisgallerian teosesittely      
Olen lukemassa juuri Puuvillatehtaan perijää. Kirjassa leivotaan jouluksi taatelikakku. Oliko se todellakin jo silloin1900-luvun alussa perinteinen… 684 Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita). Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että...
Miten Arvo Turtiainen on suomentanut Walt Whitmanin runon "Song of the Open Road" nimen? 684 Runo Song of the Open Road on Walt Whitmanin kokoelmasta Leaves of Grass (suom. Ruohoa, 1965). Runon nimi on Arvo Turtiaisen suomennoksessa Laulu avoimesta tiestä.  https://finna.fi/Record/kyyti.1197283?sid=2954322819 https://whitmanarchive.org/
Saako kirjastoista ostaa vanhoja kirjoja ja lehtiä? 684 Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja.
Mistä voisin kysyä työkokeilupaikasta kirjastossa? Olisin kiinnostunut tulemaan 1kk ajaksi kirjastoon työkokeiluun. 684 Espoon kirjaston kaikki työpaikat löytyvät Espoon kaupungin sivustolta Töihin tai harjoitteluun kirjastoon. Linkki sivulle Onnea paikanhakuun.
Otatteko kesätyöläisiä vuoden 2024 kesälle? Ja jos otatte, mikä on minimi ikä siihen? 684 Vantaan kirjastoihin otetaan lähinnä lukiolaisia että kirjastoalaa opiskelevia nuoria. Kesätöihin haetaan Vantaan kaupungin sivujen kautta, hakuaika on 15.1.-29.2.2024.  Lisätietoa kesätyön hakemisesta saat täältä https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/avoimet-tyopaikat-va…
Miksi asemapäällikönkatu on ruotsiksi stinsgatan 684 Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Kirjallisuutta / artikkeleita, joissa fetismiä käsitelty psykoanalyyttisen teorian pohjalta ? 684 Kysyit ilmeisesti fetisismiä psykoanalyyttisen teorian pohjalta käsitteleviä teoksia tai artikkeleita. Helsingin kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta ei hakusanat fetisismi ja psykoanalyysi yhdistämällä löytynyt yhtään viitettä. Pelkällä fetisismi hakusanalla löytyy 4 viitettä: Camp, Walter de: Fetissikirja, Steele, Valerie: Fetish - fashion, sex and power, Mercer, Mick: Hex files - the Goth Bible (sisältöä kuvaamaan käytetty asiasanoja rock, kulttiesineet, fetisismi) ja teos Fetishism - visualising power and desire (asiasanat taide, seksuaalinen poikkeavuus, kansantaide, fetisismi). Psykoanalyysista löytyy runsaasti viitteitä. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta ,...
Saisinko tietoa Äiti Teresasta? 684 Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta: http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… , http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Missä pikkupulut ovat siihen asti kun ne varttuvat isoksi? 684 Tätä kysymystä muutkin ovat pohtineet! Kirjassa 'Luontoilta : kysymyksiä ja vastauksia Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista', toim. Veikko Neuvonen, Tammi 1985 kerrotaan seuraavaa: 'Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta aivan täysikasvuisina, jolloin ne muistuttavat aika tavalla aikuisia lintuja. Poikasilla on kuitenkin tylpemmät siivet ja ne ovat hiemen pienempiä kuin aikuiset. Tarkkasilmäiset ihmiset voivat siis nähdä myös pulun poikasia.' Kirjassa mainitaan vielä, että poikasilla on eriväriset silmät kuin aikuisilla, poikasilla tummanruskeat ja aikuisilla oranssit. Poikaset erottaa aikuisista puluista myös siitä, että niiden niskahöyhenissä on tavallisesti vielä jäljellä poikasuntuvaa.
Haluaisin tietää minkä nimisiä suomenkielisiä kirjoja on kirjastosta lainattavissa, jotka koskevat Siperiaa? Myös erilliset artikkelit ovat mielenkiintoisia. 684 Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan...
Löytyykö kirja JORDEN RUNT PÅ ALLA FYRA. 684 Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa. Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
Voisitko kertoa Aidi Vallikin perheestä ja elämästä? sekä mistä saisin tietoa hänestä? 684 Tässä palvelussa kirjailijasta on kysytty aiemminkin. Saat aiemmista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista erilaisia, lähinnä kirjailijan kirjoihin liittyviä lähteitä. Ota osoite www.kirjastot.fi (Etusivu > Tiedonhaku > Kysy kirjastonhoitajalta > Arkisto). Laita asiasanaksi kirjailijan nimi. Itämeren maiden kirjailijakokous Littera Baltican kotisivuilta löytyy kirjailijan vuoden 2002 kokouksessa pitämä esitelmä englanniksi. Siinä hän käsittelee henkilöhahmojensa ongelmia (http://www.litterabaltica.net/2002/vallik_aidi.shtml). Internetistä on saatavissa Vallikin englanninkielinen haastattelu (http://www.einst.ee/literary/spring2004/18_08.htm) ja kriitikko Suvi Aholan artikkeli Vallikin teosten merkityksestä(http://www2.hs...
Paljonko Googlessa on tällä hetkellä indeksoituja sivuja suunnilleen? Paljonko arvioidaan maailman informaatiosta (tiedosta) löytyvän Googlen indekseistä tällä… 684 Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia, http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html . Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
En ole moneen päivään päässyt lukemaan entiseen tapaan nettipalvelun lehtiä.Onko vika koneessani vai siellä päässä? 684 Raaseporin kaupungin Tammisaaren kirjastosta kerrottiin, että palvelussa on ollut ongelmia muutamana päivänä, mutta nyt niiden pitäisi olla ohi. Otatko yhteyttä suoraan kirjastoon, jos ongelmat yhä jatkuvat. Yhteystiedot Raaseporin kirjastoihin löytyvät täältä: http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto/kontakt-och-oppethallning
Suomalaisen kilpapurjehtija Inko (Ingmar) Nylundin (1910-73) ura? Netistä löytyi hänen veneitään, mutta ei karriääritietoja. 684 En onnistunut löytämään tietoja Ingmar Nylundin purhehtijaurasta. Ilmeisesti hänellä ei ole ainakaan ollut varsinaisia edustustehtäviä. Urheilukirjastosta vinkattiin, että koska Nylund on ollut Nyländska Jaktklubbenin jäsen, tietoja saattaisi löytyä seuran arkistosta. Samoin Suomen purjehtijaliiton arkistosta. Molemmat arkistot kuuluvatn Suomen Urheiluarkiston kokoelmiin. Arkiston ovat vapaasti käyttävissä. Urheiluarkiston yhteystiedot ja aukioloajat : http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2982
Kuinka monta talousvesilaitosta Suomessa käyttää otsonointia osana vedenpuhdistusprosessia ja kuinka suuri osa suomalaisista kuuluu niiden asiakaskuntaan? 684 HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole. Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä: http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul… Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta: http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Löytyykö sanomalehti Kalevan uutisista esim. 19.7.1927 juttua Haukiputaan Kurkelansaaressa olleesta tulipalosta. 684 Kalevasta löytyy 20.7.1927 uutinen otsikolla Suuri tulipalo Haukiputaalla: kaksi asuinrakennusta tuhoutunut. Tulipalon kerrotaan syttyneen 18.7.1927 Kurkelansaarella, jossa "kaksi suurenlaista asuinrakennusta paloi perinpohjin ja useita muita rakennuksia oli pahoin uhattuna. Tuli sai alkunsa Matti Mettowaaran ja Sakari Kurkelan yhteisestä asuinrakennuksesta." Ilmeisestikin hellasta lentänyt kipinä sytytti talon. Palo levisi myös Matti Kurkelan omistamaan asuinrakennukseen, jonka irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua. Rakennusten ja irtaimistojen kerrotaan olleen vakuutettuja Haukiputaan kunnan paloapuyhdistykseltä.
Esi-isän nimi oli Vilus. Alkuperä ja nimen tarkoitus kiinnostavat. 684 Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä. Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
Helmet-aineiston itsepalveluvarauksia noutaessani olen usein ihmetellyt hyllykkövalikoiman "Nicknameja". Omien tietojen y.m valikosta en ole kuitenkaan… 684 Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä. Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.