Monikulttuurisen kirjaston sivuilta (http://www.lib.hel.fi/mcl/)löydät Maailma Infon, jossa on monenlaista tietoa eri maista. Rullaa sivua eteenpäin, Kazakstan löytyy K:n kohdalta.
Luettelossa on linkit mm. World Factbookin Kazakhstan-tietouteen (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/kz.html) sekä historiaa (http://www.hartford-hwp.com/archives/53/index-b.html - World History Archives) ja matkailutietoutta (http://www.lonelyplanet.com/dest/cas/kaz.htm - Lonely Planet) sisältäviin sivuihin. Näillä pääset varmasti hyvin alkuun.
Ensinnäkin kannattaa olla yhteydessä Kirjavälitykseen. Usein Kirjavälityksen listojen kautta pienkustanteet tulevat kirjastojen tietoon. Helsingin kaupunginkirjaston osalta kirjastot itse valitsevat ottavatko ne tietyn kirjan kokoelmiinsa. Kappalemäärästä on siis vaikea sanoa mitään.
Kirjavälitys http://www.kirjavalitys.fi/
Olen kuunnellut Jujun Oodin YouTubesta, eikä ainakaan siinä versiossa ole varsinaista introa, vaan esitys alkaa lyhyellä mariachi-tyylisellä trumpettiriffillä, joka toistuu samanlaisena koko kappaleen ajan.
On toki mahdollista, että tämä lyhyt riffikin on lainattu jostain, mutta yhtä hyvin se voi olla Jujun eli Julius Sarisalmen tai hänen muusikoidensa tekemä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei
Helmet-aineistotietokannasta löytyy seuraavat sanakirjat, joissa on erityisesti seksuaalisuuteen liittyvää sanastoa:
- Sexicon : a sexual dictionary / [text: Jaclyn Bond].
- Smut : down & dirty with the filthiest words.
- Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi = Harder than rock : a sexy lexicon Finnish-English-Finnish.
- Reissaajan kieliopas rietasteluun, eli, kuinka saan seksiä vieraalla kielellä.
Saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1909937__Ssanakirjat%20sek…
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (5. uud. laitos, WSOY 1999) ja Suomi-saksa tekniikan ja kaupan sanakirja (3. uusittu laitos, WSOY 1966) sisältävät myös saha- ja metsäteollisuuden sanastoa. Niistä on myös aikaisempia painoksia. Muita alaan liittyviä monikielisiä sanakirjoja ovat Puru puuteollisuuden sanasto, Suomen kehityskeskus 1997, Lexicon forestale, WSOY 1979 ja Metsäalan hallinnon sanastoa, Edita 1997.
Internetissä on myös alan monikielistä sanastoa sisältäviä tietokantoja kuten English, German, French, Swedish, Finnish, Spanish, Portuguese, Latin: Tree translator. http://www.woodworking.co.uk/Technical/Trees/trees.html ja
TEPA Sanastokeskus TSK:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka sisältää...
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076
Yksi ehdokas etsityksi runoksi, jossa juutalaisäiti luovuttaa lapsensa ei-juutalaiseen perheen kasvatettavaksi, on Hanna Cheitinin Juutalaislapsi. Arvo Salon suomennos siitä sisältyy Salme Sauren toimittamaan kirjaan Runoni rakkaudesta.
Sataviisikymmentä suomalaista vaikuttajaa ja julkisuuden henkilöä on valinnut tähän teokseen runon, joka itse kullekin on ollut merkitsevin ja mieleenjäävin runo rakkaudesta. Lähes kaikki mukanaolijat myös perustelevat valintansa. Cheitinin runon valinnut Elis Sella kirjoittaa: "Saksalaisten toimenpiteet juutalaisia lapsia vastaan Liettuassa 1943 saivat Hanna Cheitinin kirjoittamaan runon tapahtumasta, jossa vain muutamat lapset jäivät eloon siten, että äidit veivät heidät ei-juutalaisiin koteihin."
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Kuvauksesi sopii Elimäen tarkoitus -kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistiin Elimäen perimmäinen tarkoitus, joka on edellisen painoksen täysin uudistettu ja kuvitettu laitos. Elimäen kootut tarkoitukset ilmestyi vuonna 2002 ja Elimäen koko tarkoitus vuonna 2017.
Silja Hiidenheimo, Tuomas Nevanlinna, Kirsti Määttänen ja Tarja Roinila toimittivat yhdessä kaikki Elimäki-kirjat, jotka perustuvat John Lloydin ja Douglas Adamsin teoksiin The meaning of liff ja The deeper meaning of liff. Ensimmäiset kolme julkaisi Loki-Kirjat, viimeisen Teos-kustantamo.
Tumman marjapuuron värinen kansi on Elimäen tarkoituksessa, Elimäen perimmäinen tarkoitus sai voimakkaan lilan kannen. Seuraavissa onkin kannessa valokuva, jossa...
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
Heikki Harma sävelsi Työväen Sivistysliiton 70-vuotisjuhlaan 1989 laulun Tervetuloa tulevaisuus. Laulun sanat voi lukea Tero Tuomiston kirjoittamasta Työväen Sivistysliiton historiikista Työväkeä, sivistystä, liikettä : Satavuotias Työväen Sivistysliitto sivulta sivulta 369.
Julkaisu on luettavissa myös netissä:
https://www.tsl.fi/media/materiaalipankki/tyovakeasivistystaliiketta_ii…
https://finna.fi/Record/vaski.4276677?sid=3004093739
