Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla...
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen
Oletan, että tarkoitat satua, joka löytyy kirjasta Hanhiemon satuaarre. Siinä on kirjava kana, kissa, ankka ja porsas. Kana on ahkera ja tekee kaikki työt muiden puolesta. Se myös kylvää, kerää ja jauhaa vehnän. Kun kana on lopulta kaikkien vaiheiden jälkeen leiponut vehnäleivän, muutkin haluaisivat syödä sitä, mutta kana sanoo syövänsä kaiken itse. Sadun opetuksena on mielestäni, että palkinnon eteen on tehtävä töitä.
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0…
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Roomalaisilla ei ollut vain yhtä nimitystä Manalan hallitsijalle. Kreikkalaisperäisten Haadeksen ja Pluton sekä siitä mahdollisesti johdetun Dis (Paterin) lisäksi roomalaisilla oli käytössä etruskiperäinen Orcus.
Lähde: P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava, 2000
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
...
Pakilan Lepolantien Alko avattiin 22.4.1969. Liike suljettiin 30.11.1982. Hiukan tätä aiemmin oli avattu yli vuoden remontissa ollut Käpylän Alko, jonne Pakilan asiakkaiden odotettiin pääosin siirtyvän.
Alkon myymälä avattiin Pakilassa uudelleen Alkutien ja Pakilantien risteykseen 27.9.2012.
Lähde: Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Löysin Finna.fi-tietokannasta joitakin kirjoja, joissa on rinnakkaisteksti suomeksi ja saksaksi. Niitä voi hyödyntää kielen opiskelussa kielitaidon tasosta riippuen.
Lastenkirjoja
Stachova, Angela: Annaliisa ja Tulitonttu: Elämyksellinen kieltenopetus / Annalinde und das Feuermännchen
Witters, Ilse: Satukuvakirja : kuvatuokioita lapsille Grimmin kansansatumaailmasta = Märchenbilderbuch für Kinder aus der Volksmärchenwelt der Brüder Grimm
Runoja
Goethe, Johann Wolfgang von: Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot
Lindemann, Till: Hiljaiset yöt : runoja
Rilke, Rainer Maria: Uusia runoja = Neue Gedichte
Rilke, Rainer Maria: Duinon elegioita
Täältä löydät ohjeet, miten haetaan kaksikielisiä kirjoja Helmet-tietokannasta. Haun voi vielä...
Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017....
Fiktio on siitä hankala elämänalue, että fiktiivisiä maailmoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole fiktion itsensä ulkopuolella: me lukijoina voimme yksittäisestä fiktiivisestä maailmasta tietää oikeastaan vain sen, mitä kertoja meille suvaitsee siitä kertoa. Jos Miina ja Manu -kirjat vaikenevat Miinan ja Manun vanhemmista, meidän on mahdotonta sanoa, ovatko he esimerkiksi kuolleet. Meidät on tuomittu kalvavaan epätietoisuuteen kaikesta siitä, mitä ei kerrota. Isovanhemmat kissakaksikolla on ja Sulo-eno, joten tuntuu luontevalta olettaa, että heillä on myös vanhemmat. Ovatko he hylänneet pentunsa? Eronneet ja lähteneet maailmalle? Kuolleet? Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia riittää. Se, mitä heille on tapahtunut, taitaa valitettavasti jäädä...
Monikulttuurisen kirjaston sivuilta (http://www.lib.hel.fi/mcl/)löydät Maailma Infon, jossa on monenlaista tietoa eri maista. Rullaa sivua eteenpäin, Kazakstan löytyy K:n kohdalta.
Luettelossa on linkit mm. World Factbookin Kazakhstan-tietouteen (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/kz.html) sekä historiaa (http://www.hartford-hwp.com/archives/53/index-b.html - World History Archives) ja matkailutietoutta (http://www.lonelyplanet.com/dest/cas/kaz.htm - Lonely Planet) sisältäviin sivuihin. Näillä pääset varmasti hyvin alkuun.
Ensinnäkin kannattaa olla yhteydessä Kirjavälitykseen. Usein Kirjavälityksen listojen kautta pienkustanteet tulevat kirjastojen tietoon. Helsingin kaupunginkirjaston osalta kirjastot itse valitsevat ottavatko ne tietyn kirjan kokoelmiinsa. Kappalemäärästä on siis vaikea sanoa mitään.
Kirjavälitys http://www.kirjavalitys.fi/
Olen kuunnellut Jujun Oodin YouTubesta, eikä ainakaan siinä versiossa ole varsinaista introa, vaan esitys alkaa lyhyellä mariachi-tyylisellä trumpettiriffillä, joka toistuu samanlaisena koko kappaleen ajan.
On toki mahdollista, että tämä lyhyt riffikin on lainattu jostain, mutta yhtä hyvin se voi olla Jujun eli Julius Sarisalmen tai hänen muusikoidensa tekemä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
