Aiemmin vastaavaan kysymykseen on vastattu näin:
Kunniapuheenjohtajan tehtäviä ei ole kirjattu yhdistyslakiin, vaan yhdistys sopii itse säännöissään oikeudet ja tehtävät. Onko asiasta kirjattu mitään oman yhdistyksenne sääntöihin? Onko teidän mahdollista neuvotella asiasta oman yhdistyksenne kanssa?
Yhdistyslakia voi tarkastella oikeusministeriön ilmaiselta Finlex-sivustolta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt...
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",...
Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää -kirjan "Näin muistan" -osiossa Salmi kertoo käyneensä katsomassa Irwiniä sairaalassa päivittäin tämän lähes kaksi viikkoa kestäneen hoitokuurin aikana marraskuun lopulla 1990. Irwinin tapaninpäivään saakka kestäneen sairausloman aikana Salmi ja Goodman rakensivat tulevaisuudensuunnitelmia puhelimitse, mutta kasvotusten he eivät kaiketi enää Irwinin kotiuduttua tavanneet. Tapaninpäivänä 1990 Irwin lähti keikoille. Kahden viikon kiertämisen jälkeen hän sairastui ja kuoli jossakin "rajan ja Haminan välimailla" 14. tammikuuta 1991.
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:
Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009
Hei,
suosittelisin seuraavia äänikirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista: Eeva Kilpi: Talvisodan aika JA Jatkosodan aika, Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta. Viime sotien kotirintaman elämästä on kirjoitettu paljon romaaneja ja muistelmia, mutta äänikirjoina niitä löytyy vähän. C-kasettimuodossa löytyy vielä Sisko Istanmäen Niin paljon parempi mies sekä Mauri Paasilinnan Sotamorsian ja Korpivaellus. Radioteatterilta löytyy myös dramatisoitu versio Laila Hietamiehen Hylätyt talot, autiot pihat -romaanista. Se on Turun pääkirjaston kokoelmissa.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on luentosarja Sotaan ja rauhaan, missä käsitellään myös kotirintaman historiaa.
Jos tarve äänikirjoille liittyy esimerkiksi näkökyvyn tai...
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemuksemme ole riittävä. Tässä kuitenkin muutama resurssi, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämässä Ikkuna Suomen luontoon –sivustossa on myös mahdollista lähettää kuvia lajintunnistusta varten. Tämäkin sivusto vaatii käyttäjän rekisteröitymisen. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa...
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että heillä ei valitettavasti enää ole palautusluukkua. Lainat voi palauttaa kirjaston varsinaisina aukioloaikoina tai omatoimiaikoina:
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
WSOY on julkaissut Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa suomeksi. Tämän syksyn kirjakatalogissa Christmas Shopaholic-kirjaa ei vielä ole, joten täksi jouluksi ei näyttäisi olevan tulossa.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Viidakoista löytyy esim. Luonto lähikuvassa sarjassa ilmestynyt osa 13 Viidakot.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viidakon synonyyminä on trooppinen sademetsä. Sademetsistä on erinomainen kaikenikäisille sopiva kirja Maailman sademetsät.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Kuten arvelittekin, Elintarviketurvallisuusviraston (http://www.evira.fi ) sivuilta löytyy tietoa näistä asioista, kohdasta Elintarvikkeet, Valvonta ja yrittäjät, Pakkausmerkinnät, http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/pa… .
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Indus-kulttuurista on seuraavissa teoksissa:
- Whitehouse, Ruth: The first cities, 1977
(s. 116-161)
- Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2
(s. 311 Asko Parpola: Indus-kulttuuri)
- Clark, Grahame: World prehistory: an outline, 1967
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Indus-kulttuuri löytyivät seuraavat teokset:
- Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät, 1995
- Cichy Bodo: Architecture of the ancient civilizations in colour, 1966
- Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Oulun yliopiston kirjastosta em. asiasanalla lisäksi myös:
Corpus of Indus seals and inscriptions
1. Collections of India, Hki, 1987
Corpus of Indus seals and inscriptions
2. Collections in Pakistan, Hki, 1991
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Celia - Näkövammaisten kirjaston palvelut on tarkoitettu näkövammaisille ja muille lukemisesteisille. Celian kokoelmissa on kaunokirjallisuutta ja yleistä tietokirjallisuutta äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Lapsille on lisäksi koskettelukirjoja ja luetaan yhdessä -kirjoja.
Celian asiakkaaksi voi ilmoittautua soittamalla ti-to klo 12-15 numeroon (09)22952210. Asiakkuus edellyttää terveydenhuollon asiantuntijan (esim. lääkäri, kotisairaanhoitaja) lausuntoa lukemisesteestä. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvita, jos henkilö on Näkövammaisten Keskusliiton alueyhdistyksen jäsen. Heikentyneen näkökyvyn lisäksi lukemisesteitä voivat olla esim. afasia, kehitysvamma, ms-tauti, reuma tai lukivaikeus.
Ilmoittautumisen yhteydessä...
