Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html hakemalla tekijänä Tahkokallio, Keijo löytyy seuraavat teokset:
Huhtamäki, Harri & Kinnunen, Heikki & Tahkokallio, Keijo: Suomalainen ilme, 1977
Tahkokallio, Keijo: Miksi jännitän, 1981
Tahkokallio, Keijo: Ajattele myönteisesti : avaimia muutokseen , 1992
Tahkokallio, Keijo: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa : miten sanotaan ei myönteisellä tavalla, 1995
Tahkokallio, Keijo: Peruna kerrallaan : älyä tunteittesi taika, 1998
Tahkokallio, Keijo: Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista , 2001
Lisäksi löytyy pari teosta, joihin sisältyy Keijo Tahkokallion artikkelit:
Myönteinen ajattelu kasvatuksessa / Keijo...
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on...
Hei, ohessa Aleksi-artikkelitietokannan hakutulos hakusanalla "sydänkirurgia". Viitteet järjestäytyvät uusimmasta vanhimpaan, joten luulen, että löydät ainakin joitakin relevantteja viitteitä, joiden avulla pääset eteenpäin.
Ks. myös Huhtamies, Mikko Uuteen elämään; Mattila, Severi Thorax- ja verisuonikirurgia.
Nimeke
Tekijä
1
Sydän paikallaan
Kanninen, Ella
Kauneus ja terveys...
Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa.
Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Anna-Leena Härkösellä on yksi lapsi Olli Turusen kanssa. Anna-Leena ja Olli ovat eronneet vuonna 2006.
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Löydät tietoa arkistostamme (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)kirjoittamalla hakusanoiksi anna-leena härkönen.
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Härkösestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Ainakin kirjassa Roininen, Muuraustyön ammattitekniikka (painokset vuosilta 1959 ja 1965) on ohjeet peltikuorisen uunin (eli kaiketi sama kuin pönttöuuni) muuraukseen. Kirjaa ei ole Akaan kirjastossa, mutta useammasta Piki-kirjastosta se löytyy.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Pari lehtiartikkelia uunista myös löytyy:
- Tunnelmallinen pönttöuuni lämmittää tehokkaasti (Osaava kodinrakentaja, 2010, nro 2, s. 36-37)
- Vanhojen hyvien aikojen pönttöuuni (Meidän talo, 2003, 8b, s. 34)
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Lauri Pohjanpäällä on runo, jossa on rivit "on kaunein silloin ihminen, kun käydä voi kuolon etehen hän lausuin: "Valtahas alistun, mut valtas ei yllä työhöni mun..." Runo löytyy mm. kokoelmasta "Kaipuu ylitse ajan: Valitut runot 1910-1954". Voisiko tämä olla oikea runo?
Tai olisiko mahdollista, että runo ei olisikaan Pohjanpään. Alpo Noposella on mahdoton ratkaista -niminen runo, joka alkaa näin: ”Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on…” ja jossa säettä "minä aikana ihminen kauniimpi ois" toistetaan useamman kerran. Runo löytyy ainakin kokoelmista Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa.
Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti:
"Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista.
Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit."
Selasimme kirjoja:
Suomen poliittinen historia 1809-1999 / Osmo Jussila...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Melko kattava sukunimiopas on mm.
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet / julkaisija: Suomalaisuuden liitto, Helsinki , 1994, ISBN 951-96348-2-7
Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Big Brother -sarjan usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan, että studioyleisöön voi päästä osallistumalla virallisille BB-sivuille ilmestyvään kilpailuun. Sunnuntain Big Brother Talk Showhun jaetaan lippuja aina edellisellä viikolla.
http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/big-brother/qa
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Aada/Ada esiintyy Raamatun Vanhassa testamentissa kahden henkilön nimenä (1.Moos.4:19-23 ja 1.Moos.36:2-16). Hepreassa nimi tarkoittaa 'koristus', 'kaunistus', 'jalo-
kivikoru'. Useimmiten nimi on kuitenkin tulkittu saksalaiseksi lyhentymäksi sananalusta 'Adel','Adal'(aatelinen, jalosukuinen) nimissä Adalberga,
Adalberta, Adelgunda, Adelheid jne. Suomessa nimeä on myös käytetty lyhenteenä nimistä Adalmiina ja Adolfiina. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi oli vuoteen 1999 30.11., vuodesta 2000 16.12. Adelen rinnalla. Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada samalle päivälle 16.12. Nimien yleisyydestä tietoja löytyy osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Vanhat kalenterit löydätte osoitteesta http://...
Viikingeistä kerrotaan esimerkiksi kirjoissa:
Lainema, Matti: Ultima Thule - pohjoiset löytöretket
Hinneri, Sakari: Viikinkien Kalantiväylä
Korpela, Jukka: Kiovan Rusj keskiajan eurooppalainen suurvalta
Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin
Roesdahl, Else: Viikingit
Viikingit
Lastenosastolta löytyy:
Clare, John: Viikingit
Deary, Terry: Karmea totuus viikingeistä
Kirjastossa on myös viikingeistä kertovia romaaneja ja sarjakuvakirjoja.
Viikingeistä kertovat tietokirjat löytyvät useinmiten luokasta 93 Pohjoismaiden historia.
Löydät pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.helmet.fi viikingeistä kertovat kirjat, kun kirjoitat kohtaan asiasana Viikingit
