Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa.
Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY.
Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus.
Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus.
Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus.
Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Mambo Kings -musikaali perustuu Oscar Hijuelosin romaaniin The Mambo Kings play songs of love (suom. nimellä Mambo Kings : rakkauden rytmit). Dramatisointi on Sami Parkkisen ja Markku Nenosen, ja kaikkien laulujen tekstit ovat Sami Parkkisen kirjoittamia.
Fono.fi -äänitetietokannasta (http://www.fono.fi) löytyy ko. musikaalin lauluista vain kappale nimeltään Sieluni kaunis Maria. Sen on levyttänyt Pentti Hietanen vuonna 1999 ilmestyneelle albumilleen Lauluni.
Helsingin kaupunginteatterin esitysarkistosta (http://www.hkt.fi/esittely/hkt_arkisto2.pdf) löytyvät kaikkien musikaalin esiintyjien nimet, mutta ei valitettavasti tietoa eri laulujen esittäjistä. Kannattanee ottaa yhteyttä suoraan teatteriin (yhteystiedot: http://www.hkt.fi/esittely...
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä...
Viisitoistavuotiaan rukous on Oiva Paloheimon runo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Vaeltava laulaja (WSOY 1935). Paloheimon tuotantoa on koottu yhteen teoksessa Runot (WSOY 1955, 2. laaj. p. 1981). Viisitoistavuotiaan rukous löytyy myös näistä teoksista.
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja...
hei,
Erilaisia pukuhistorian teoksia sekä tietoa kampausten historiasta löydät Helsingin yleisistä kirjastoista luokasta 919.9. Hyviä teoksia ovat esimerkiksi John Peacockin Länsimainen puku kautta aikojen Otava 1991 tai Wolfgang Bruhnin Pukuhistorian kuvasto, 1981.
Tässä lisäksi pari teosta, jotka löytyivät plussasta http://www.libplussa.fi/
asiasanoilla "pukeutuminen" ja "1600-luku"
Waugh, Norah; The cut of women's clothes -1600-1930, Theatre Arts Books, New York, [n. 1998?]
Hart, Avril; Historical fashion in detail - the 17th and 18th centuries. V&A Publications, London, 1998.
lisäksi muusta muodista:
Utrio, Kaari; Bella donna - kaunis nainen kautta aikojen. Helsinki 2001
Skolnikov, S. P; Historialliset päähineet, kampaukset ja...
Samasta asiasta on meiltä kysytty aikaisemminkin. Aiemman vastauksen mukaan "vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan."
Muut Kikkaa ja Repeä koskevat kysymykset ja vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta kirjoittamalla haku-ruutuun Kikka Repe tai selaamalla Nummelan ponitalli -kohdasta löytyviä vastauksia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/n/nummelan-ponitalli
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Viola-tietokanta kertoo, että kysymäsi CD-levy on olemassa. Se on itse asiassa ilmestynyt alun perin C-kasettina vuonna 1988. CD-versio on julkaistu 2004 tai 2005, sillä tiedot näyttävät vaihtelevan. Tarkemmat tiedot levyn sisällöstä löydät Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi etsimällä levyn nimellä ”Lapinlasten lauluja”.
Aitoristihämähäkki, joka aikaisemmin tunnettiin ristilukkina (vaikka se ei ole lukkien sukua), ei ole ihmisille vaarallinen. Kaikilla hämähäkeillä on myrkkyä, jonka ne iskevät saaliiseensa, mutta ihmisen iho on aitoristihämähäkille niin paksu ettei se yleensä pysty puremaan sitä rikki. Jos aitoristihämähäkkiä kovasti ärsyttää ja tarjoaa sille ohutta ihoa purtavaksi, niin saattaa onnistua saamaan pikkiriikkisen pureman. Kertomusten mukaan purema tuntuu ihmisestä riippuen hyttysen tai ampiaisen pistolta, ja voi aiheuttaa puutumisen tunnetta. Kovasti allerginen ihminen voi ehkä saada vähän isomman reaktion puremasta.Kahdeksanjalkainen kuoleman kylväjä | Prisma Studio | Tiede | yle.fiaitoristihämähäkki - Araneus diadematus | Tunnistus | Suomen...
Joitakin esimerkkejä japanilaisista tanka- ja haiku-runoista, joissa on usein ilmaistu jokin elämänviisaus tiiviissä muodossa löydät seuraavilta sivuilta http://www.japania.org/, http://www.oulu.fi/historia/Harukaze/Jalagin_2005.html
http://www.sci.fi/~jsp/runopalvelu/tanka.html
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/uutuudet/uutuudet1105.htm
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa Japanin uskonnoista ja myös kansanuskomuksista:
http://www.suol.fi/raamattunet/japasuol.html
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta sivuavat teokset:
- Arabia, Hintaluettelo 1936 : talousposliineja : Arabia. Fiskars 1994. Näköispainos vuoden 1936 luettelosta, sis. myös vuosien 1937 ja 1939 uutuushinnastot.
- Arabia, Talous- ja koristetavaraa. Fiskars 1997. Näköispainos vuoden 1967 luettelosta ja 1968 täydennysluettelosta.
- Teossarja Helanderilla huudettua : jokamiehen kuvitettu hintaopas keräilijöille (vuodet 1998-2000) sisältävät myös Arabian astiastojen myyntihintoja.
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä löytyy Arabian luetteloita, https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/publishers/Arabia%20A.B.%….
Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
Kyseessä on varmaankin ”Outolintu: nuorisomusikaali”, joka ilmestyi Musiikki Fazerin kustantamana vuonna 1986. Musikaalin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo ja säveltänyt Seppo Hovi. Siitä on ilmestynyt sekä partituuri (41 sivua), jossa on lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja kitaran sointumerkit, että pelkät teksti- ja lauluosuudet sisältävä kirjanen (26 sivua).
Musikaalia ”Outolintu” ei ole valitettavasti saatavilla Ilmajoen kirjastosta, mutta sitä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea. Voit siis halutessasi tilata musikaalin omaan kirjastoosi kaukolainana muualta Suomesta. Ilmajoen kirjaston sivuilta ei ilmene, paljonko kaukolaina maksaa, mutta suosittelisin tiedustelemaan sitä suoraan kirjastostasi. Siellä voit myös tehdä...
Löytöretkeilijöiden ruokavalio riippui myös heidän matkakohteestaan ja -tavastaan. Löytöretkien aikakausikin vaikutti. Aikaa myöten, ja esim. kokemusten karttuessa pitkiltä valtameripurjehduksilta, tieto terveellisestä ruokavaliosta ja sairauksien ehkäisystä lisääntyi.
Maitse ja varsinkin asutuilla seuduilla matkaavien varhaisten löytöretkeilijöiden ruokavalio ei liene usein juurikaan poikennut matkaympäristöstä löytyvästä ja sen asukkaiden tavanomaisesta ruokavaliosta. Pitkillä vaikeilla matkoilla ei kannattanut kuljettaa mukana kuin välttämättömimmät tarvikkeet. Metsästys, kalastus ja paikallisten kanssa tehtävä kaupankäynti olivat luontevia keinoja hankkia elintarvikkeita.
Pitkillä valtameripurjehduksilla - ja esim. jäisille napa-...
Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.)
"Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia...
Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&...
