Helsingin Sanomien Torsti neuvoo säilyttämään sanomalehden pimeässä ja valolta suojattuna. Lehti kannattaa laittaa suljettuun laatikkoon ja lehden ylä- ja alapuolelle kannattaa laittaa vielä paperi tai pahvi, jonka ph-arvo on 7. Laatikkoa tulisi lisäksi säilyttää kosteudeltaan ja lämmöltään tasaisessa paikassa. Lehteä ei tulisi selailla eikä taitella, sillä taitokset hapertuvat ensimmäisinä eikä lika ole lehdelle hyväksi.
Helsingin Sanomat 23.11.2008
Kyllä karkkilan kirjastosta löytyy kirjana "Vuonna 1984". meillä on kaksi kirjaa ja tällä htkellä paikalla on Oiva Talvitien kääntämä teos vuodelta 1978.
Meillä on myös Raija Mattilan käännös vuodelta 1999, mutta se on nyt lainassa; eräpäivä on 16.11.2011.
Voit katsoa kirjojen tilannetta myös verkkokirjastossamme:
http://karkkila.verkkokirjasto.fi/
Siellä voit myös varata kirjan, mikäli sinulla on liitettynä verkkokirjaston salasana asiakastietoihisi. Salasana kannattaa hankkia vaikka seuraavalla kirjastokäynnillä, mikäli et vielä ole hankkinut sitä.
Tapauksessa on varmaankin käynyt niin, että kyseinen kirja on poistettu kirjastojärjestelmästä. Koska kirja on poistettu järjestelmästä, sen tiedot eivät enää näy muistilistalla eivätkä lainaushistoriassa.
Lahden kaupunginkirjastossa voi kuunnella digimusiikkia, vaikka sitä ei ole erikseen tarjolla.
Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä internetkoneita, joilla voi kuunnella verkossa vapaasti tarjolla olevaa musiikkia esim. YouTubesta. Kuulokkeet saa lainaan palvelupisteestä.
Kirjasto tarjoaa asiakkaille Naxos Music Libraryn, se on käytössä kirjastokortilla millä tahansa laitteella, ei pelkästään kirjaston tietokoneilla. Naxos Music Libaryn valikoimassa on lähinnä klassista, vähemmän kevyttä musiikkia. Pääset palveluun kirjaston verkkosivujen (lastukirjastot.fi) kautta, valitse valikosta Musiikki, linkki löytyy sivun alareunasta.
Ainakin Hufvudstadsbladetissa on ollut 14.12.1948 etusivun uutinen "Hyresnämden lurad av statlig concern", jossa käsitellään Malminkatu 16 tilannetta.
Valtioyhtiöt Valmet ja Imatran voima (myöhemmin lisäksi Oulujoki oy) olivat ostaneet ko. tontin ja saaneet luvan rakentaa sille toimitalon sillä ehdolla, että rakentaisivat Herttoniemeen asuntoja, jotka olisi annettu Helsingin kaupungin vuokralautakunnan hallintaan.
Käytännössä yhtiöt olivat kuitenkin myyneet Herttoniemeen rakennuttamansa asuintalot G. W. Sohlberg -yhtiölle, joka oli oli asuttanut niihin mm. omia juuri kaupunkiin muuttaneita työntekijöitään.
Yhtiöiden toimitalohankkeen vuoksi Malminkatu 16:n tontilta oli purettu pari puuasuintaloa, joiden asukkaat vuokralautakunta oli...
Myllypuron mediakirjastossa on Adoben Premiere CS6 Master-paketti, jossa on mm. Photoshop, Illustrator ym. ediointiohjelmia. Paketti on käytettävissä Myllypuron AV-studiossa, ja sinne pitää varata aika Varaamon kautta.
Jos tarvitset opastusta, otathan yhteyttä etukäteen kirjastoon:
09-3108 5092.
Varaamoon pääset kirjautumaan: https://varaamo.hel.fi/
Voit kirjautua käyttämällä Facebookin tai Googlen kirjautumista, tai mikäli olet Helsingin/Espoon kaupungin työntekijä, voit kirjautua työpaikan tunnuksilla.
Nato perustettiin 1949 yhtenä perusteenaan puolustautua Neuvostoliiton laajentumisen uhkaa vastaan. Vuonna 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus käytännössä esti voimassaolonsa ajan Suomen liittymisen tällaiseen liitoutumaan.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017
Ruotsi on onnistunut pysyttelemään sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Sveitsin puoluettomuuden taustaa on etsitty 1500-luvulta asti ja kansainvälisesti se vahvistettiin Wienin kongressissa 1815. Irlannin etuna on syrjäinen sijainti. Itävalta oli toisen maailmansodan jälkeen vuosia jaettuna voittajavaltioiden valvontavyöhykkeisiin. Hankalan pattitilanteen ratkaisuksi maa julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi sotilaallisista...
Lapin alueella Kaleva tulee useampaan kirjastoon, https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1313443, mutta tuohon Lapin kirjaston tietueeseen Finnassa ei ole merkitty, minkä vuoden lehdet kirjastoista löytyvät. Siksi on hyvä tarkistaa esim. Rovaniemen kirjastosta, onko tuon päivämäärän lehteä jäljellä, https://lapinkirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85728
Monihaku.kirjastot.fi mukaan Kalevan numerot vuosilta 1909-1980 löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Siellä sen saa tilattua lukusalikäyttöön.
Kopion lehdestä saa tilattua lomakkeella 6€ hintaan.
Oulun kaupunginkirjastossa on Kaleva-lehtiä mikrofilmillä, sieltäkin voi tiedustella, onko tuon päivän lehteä siellä, https://www.ouka.fi/oulu/...
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, https://finna.fi , mukaan Pearl S. Buckin teos Kirje Pekingistä ilmestyi Tammen julkaisemana vuonna 1957. Kirjan on kääntänyt Inkeri Hämäläinen. Alkuperäinen teos Letter from Peking ilmestyi samana vuonna.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://www.psbi.org/site/PageServer?pagename=PSBH_TheWorksofPSB
Turun kaupunginkirjaston kortti ei käy muualla kuin Vaski-kirjastoissa, siis Turun kaupungin ja muutaman lähikunnan kirjastoissa.
Kauppakorkeakoulun kirjaston (ja Turun Yliopiston kirjaston) sivuilta löytyy tieto:
Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastokortit ja SYL:n antennakortit voidaan aktivoida kirjaston lainauspisteissä toimimaan myös Turun yliopiston kirjastossa.
Jos sinulla on ammattikorkeakoulun kirjaston kortti voinet aktivoida sen siellä.
Tarkistin Pudasjärven kirjaston tietokannasta: http://pudasjarvi.kirjas.to/
Pudasjärven kirjaston kokoelmissa ei ole Suurta musikaalikirjaa. Voit kuitenkin pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. (Kirjaa on esim. Oulun kaupunginkirjastossa.)
Hei!
Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne.
Tässä on linkki ELKI:iin.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain
Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Hei! Teille on opinnoissa varmasti kerrottu kirjallisuusanalyysistä yleensä. Sinällään novellihan voi olla melkein mikä tahansa, jota sitten analysoit kahdesta mainitsemastasi suuntauksesta käsin.
Minna Canthin ja Maria Jotunin novellit käsittelevät paljon feminismiä, joten jos valitset heidän novellin, voit toiseksi tarkastelun suunnaksi ottaa jonkin haluamasi.
Samasta aiheesta, mutta nykykirjallisuutta, edustaa Katja Ketun novellit. Tässä nyt vaan joitakin esimerkkejä.
Jhumpa Lahirin novelleilla on usein psykologinen näkökulma ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Asiaa tarkastellaan usein maahanmuuttajan silmin.
Näistä,mistä tahansa, saat varmasti hyvän analyysin. Mietit vaan ensin mitä suuntaukset tarkoittavat ja sovellat ne sitten novelliin.
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta näin kauan, pieni kömmähdys tapahtui vastaajalle. Helsingin ja Espoon pääkirjastoista saa mikrofilmeiltä kopioita, paperiversioina heillä ei ole. Helsingin Sanomat ilmoittivat että heidän palvelunsa rajoittuu sisäiseen käyttöön.
Linkki maailman runouteen – tietokannan mukaan kyseistä runoa ei ole suomennettu. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Haut Melinda ja Arto -tietokannoista eivät myöskään antaneet viitteitä suomennoksesta.
Matthew Arnoldin tuotannosta on suomennettu kuusi runoa, joista uusin on Tuli&Savu lehdessä 2006 nr 04 julkaistu Teemu Mannisen käännös runosta Eristäytyneisyys - Margueritelle (Isolation: To Marguerite).
Tällaista laulua emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Pari muuta 60-luvulla sävellettyä, naisen laulamaa asfalttilaulua löytyi: Tamara Lundin laulama Märkää asfalttia ja Katri Helenan esittämä Asfalttia ja sementtiä.
