Lentokonealan tutkinnoissa on tiettyjä terveydentilavaatimuksia. Opiskelijaksi ottamisen esteenä saattaa olla esim. värisokeus. Avioniikka-asentajilta edellytetään hyvää värinäköä.
Lisätietoja terveydellisistä vaatimuksista saat oppilaitoksilta, eli tilanne kannattaisi vielä varmistaa sieltä käsin.
Lisätietoja:
https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/hakijan-terveystila/terveydelliset-vaatimukset-tekniikan-ja-liikenteen-alalla/
http://www.tyonako.fi/tiedostopankki/6/Varinako_ja_tyo.pdf
http://www.tyonako.fi/tyonakeminen/ammattien_nakovaatimukset/
https://sivistysvantaa.fi/varia/artikkelit/varia/ammatillisettutkinnot/artikkelisivu.html
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy...
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s....
Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko…
Vastauksessa sanotaan mm. näin:
"Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia."
Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin:
"Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa...
Ante Pante ja Sunte Punte ovat Anni Swanin satuhahmoja. Heistä kertovia satuja löytyy ainakin kirjoista Swan: Kaksi pikku miestä (1938) ja Rudolf Koivun joulukirja (1990, satu Ante Pante ja Sunte punte Tonttulassa) sekä Somerkivi-Tynell-Airola, Lasten oma aapinen (1963), ss. 142-145.LinkitKaksi pikku miestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10257578Ante Pante ja Sunte Punte Tonttulassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Suomen kirjastoissa oli käytössä erilaisia käsikäyttöisiä lainausjärjestelmiä on Suomessa ollut yleisesti 1970-1980 luvuille asti. Niistä siirryttiin kameralainauksen kautta ATK-aikaan 1980-1990-luvuilla. Siirtymät tapahtuivat hieman eri aikoina. Niihin vaikuttivat mm. kirjaston koko ja kunnan varallisuus. Linkit: Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi. Rovaniemen kirjasto 150 vuottaMaisa Hopeakunnas: Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa (Slidesheare 15.8.2014) Angelika Nikkinen opinnäytetyö Digitalisaatio kirjastoissa - Case omatoimikirjaston palvelupolku (syksy 2016)Pauliina Pietarilan opinnäytetyö VIhkosta viivakoodiin - Suomen lainakirjastojen käsin käytetyt lainausjärjestelmät (kevät 2020 )
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Karlalla ei ole virallista nimipäivää, koska nimeä ei löydy suomalaisesta nimipäiväkalenterista. Nimipäivää voi kuitenkin viettää esimerkiksi Karoliinan päivänä 20.5.
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Tämä ei ole mahdollista. Migrin sivuilta löytyvän ohjeen mukaan "sinua ei voida vapauttaa Suomen kansalaisuudesta, jos sinusta tulisi vapauttamisen johdosta kansalaisuudeton."
https://migri.fi/kansalaisuudesta_vapautuminen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Tietoja näyttäisi olevan vaikeasti saatavissa eli tutkimustietoa ei taida ylipäänsä olla kovin laajasti. Mutta tässä kuitenkin joitain tuloksia.
1. "Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoito on keskitetty 2 yliopistollisen sairaalan yksikköön: Helsingin yliopistolliseen sairaalaan (HUS) ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS)."
Kela. Sairaanhoitokorvaus sukupuolen korjausleikkauksista.
2. Suoria määriä sukupuolenkorjauskirurgiassa olleista ei löytynyt, mutta tutkimuksiin hakeutuneiden määrä on ollut merkittävässä kasvussa:"Vuosina 2003–2007 tutkimusjaksolle hakeutui vuosittain noin 20 täysi-ikäistä potilasta, mutta sen jälkeen lukumäärä on ollut nousussa. Viime vuosina uusien potilaiden lähetteitä on tullut 200–300. Vuonna...
Via Balticasta löytyy kartta, jota on kirjastoissa lainattavana Via Baltica: tiekartta 1992. Lisäksi löytyvät teokset
Pajukangas, Jukka, Via Baltica : opas Baltian reittiä matkaavalle. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1992
Rudzinski, Hubert, Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Helsinki : Autoliitto, 2007 (Cosmoprint)
Lisäksi Interntissä on tutkiskeltavana esim. seuraavaa
http://www.viabaltica.net
http://www.supertravelnet.com/maps/?country=0_0_1
(Päivitetty 5.12.2007)
Pääsääntöisesti asiakkaat maksavat kirjaston maksut kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Joissain tilanteissa on perusteltua tarjota asiakkaalle mahdollisuutta maksaa maksut pankkiin. Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei kuitenkaan voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Ottamalla yhteyttä (puhelimitse tai paikanpäällä käymällä) kotikirjastoosi, saat lisäohjeet miten toimia.
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on digistudio, jossa voi muuttaa VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon. Digistudion käyttö on maksutonta, mutta asiakkaalla pitää olla lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Digistudio toimii itsepalveluperiaatteella, ensimmäisellä käyttökerralla asiakasta opastetaan tarvittaessa laitteiden käyttöön. Opastustarpeesta on hyvä mainita aikaa varattaessa. Varauksen voi tehdä kirjaston musiikkiosaston neuvontapisteestä puh. 014 266 4115.
Tässä lisäohjeita:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio
Kun haet Lahden kaupunginkirjaston lainattavia elokuvia, mene netissä osoitteeseen http://lastukirjastot.fi/. Klikkaa sitten oikealta ylhäältä kohtaa Tarkennettu haku. Avautuu hakulomake.
Haku elokuvan nimen mukaan: Oletetaan, että etsit vaikkapa elokuvaa Scarface. Kirjoita elokuvan nimi ruutuun jossa lukee Nimeke. Ruutuun siis nimi Scarface. Valitse lisäksi kohdan Aineistolaji pudotusvalikosta DVD, jotta saat hakutulokseksi vain elokuvia etkä lisäksi esim. kirjoja. Klikkaa sitten lomakkeen alaosasta oikealta kohtaa Hae. Tulokseksi pitäisi tulla kaksi DVD:tä, Scarface ja The Untouchables. Koska etsit elokuvaa Scarface, keskitytään nyt siihen. Klikkaa nimeä Scarface. Nyt näkyviin tulee tarkemmat tiedot elokuvan saatavuudesta. Näet, että...