Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla saadaksesi HelMet-kortin, kunhan sinulla on Suomessa oleva osoite. Uuden kortin saaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessa, jossa sinulle tehdään uusi kortti.
Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet ikään kuin uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään. Kun tulet hakemaan uutta korttia, ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Voisit kokeilla Lainaa kirjastolainen -palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Lainaa_kirj…
Se toimii sekä Helsingissä että Espoossa.
Helsingissä mukana ovat isommat kirjastot, Espoossa palvelua voi pyytää kaikista lomakkeen kirjastoista.
Lisäksi voist kokeilla Entre Ryn vertaisopastajia. Hekin ovat tosi käteviä.
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Nyt ei meidän kirjastolaisten ammattitaito riitä. Laitan kysymyksen kansalliselle tietolistalle jos sitä kautta löytyisi vastaus. Aiheen perusteella mietimme, ettei kuulosta kovin seitsemänkymmenlukulaiselta vaan voisi olla joku vanhempi kertomus, josta on otettu vaikkapa uusi painos 1970-luvulla. Toivotaan että tieto vielä löytyy.
Suomalaisten lukuharrastusta on jonkin verran tutkittu, usein kohteena ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti nuoremmat ikäluokat ja uudemmat ajat.
Tässä muutamia kirjoja, lisävinkkejä voi hakea niiden lähdeluetteloista ja kirjastojen luetteloista (esim. Helmet-sivu) käyttämällä mm. sellaisia asiasanoja kuin 'lukemistutkimus' ja 'lukutottumukset'.
Niemi, Juhani
Suomalaisten suosikkikirjat. - Karisto, 1997
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa. - WSOY, 1975
Eskola, Katarina
Suomalaiset kirjanlukijoina. - Tammi, 1979
Eskola, Katarina
Lukijoiden kirjallisuus : Sinuhesta Sonja O:hon. - Tammi, 1990
Eskola, Katarina & Linko, Maaria
Lukijan onni. - Tammi, 1986
Suomen kirjallisuus 8 : kirjallisuuden lajeja. - Otava, 1970
Luukkanen,...
Vuonna 2016 myydyimpien levyjen listalla, eniten myyneet naisartistit olivat Paula Vessala - Vesala, Sanni - Sanni ja Suvi Teräsniska - Sinä olet kaunis.
Jenni Vartiainen on myynyt levyjä (toukokuu 2017 mennessä) 332365 kpl. Tieto Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:ltä
http://www.ifpi.fi/
Asekaapeista on kirjoitettu alan lehdissä uuden aselain voimaantulon aikoina (esim. Ase 1998; 2, s. 58-59 ja Ase & erä 1998; 2, s. 38-41). Aihetta on käsitelty myös seuraavissa lehtiartikkeleissa: Erä 1988; 10, s. 70-71 ja Ase & erä 1990; 4, s. 72-73. Edellä mainittujen lehtien vuosikertoja selaamalla voi löytyä lisää tietoa, tietokannoissa ei viitteitä ollut.
Kirjoja, joissa aihetta käsiteltäisiin, en löytänyt. Internetin hakupalveluista
Alta Vista toi asekaappi-hakusanalla muutamia kymmeniä sivuja, joiden joukossa oli mm. kaappien maahantuojan kotisivu.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä kyselemiesi
järjestöjen julkaisuja ei löytynyt.
Kyseisten järjestöjen julkaisuja voi tiedustella suoraan
yhdistyksiltä. Isänmaallisen oikeiston kotisivut löytyy
osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~iory/
Itsenäisen Suomen liitosta en valitettavasti löytänyt
kotisivuja, olisitkohan mahdollisesti tarkoittanut
Isänmaallista kansallis-liittoa? Sen kotisivut löytyvät
osoitteesta http://kauhajoki.fi/~ikl/index.html
Kannattaa katsoa myös sivujen likkilistat.
http://kauhajoki.fi/~ikl/linkit.htm
Voisikohan kyseessä olla ehkä tarina Ehostusmestari (Beauty business), joka julkaistiin ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 34/1969 ja uudelleen numerossa 17/2012. Tämän lisäksi se sisältyy mm. albumeihin Höyhensarjan mestari ja muita Aku Ankan parhaita (Aku Ankan parhaat ; 48) ja Mahtiankka Roope. Tarinassa Aku on avannut Salon Hurma -nimisen kauneudenhoitolan. Taiturimaisesti naisia kaunistavan monsieur Akun maine leviää nopeasti ja pian hän on tehnyt kaupungin kaikista naisista niin kauniita, että Iines alkaa tuntea olevansa "ruma ankanpoikanen joutsenten joukossa". Leenu, Liinu ja Tiinu vievät tätinsä väkisin Akun käsittelyyn ja päättävät auttaa tätä vaihtamalla salaa Akun kosmeettisia aineita vahvempiin, mikä on johtaa...
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Uusintapainoksien tarve riippuu siitä halutaanko kirja ostaa vai lainata kirjastosta.
Suomessahan paria vuotta vanhempia kirjoja ei saa kirjakaupoista koska ne
myydään alennusmyynneissä loppuun. Kirjaston asiakkaalle tilanne on toinen.
Tietoja kirjakauppojen ja kirjastojen esittämistä uusintapainostoiveista
saa Suomen kustannusyhdistyksestä (http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/).
Kirjastossa usein kysyttäviä ja vaikeasti saatavia ovat esimerkiksi
Langin ja Sariolan dekkarit, Vonnegutin ja Bukowskin "kulttikirjat" tai
yksittäisiä mainitakseni "Christiane F". ja Schreiber, Flora Rheta "Sybil".
Kadonneitten helmien etsinnässä voi sinua parhaiten ja asiantuntevimmin
auttaa Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos (http://www...
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Marcel Pagnolin elokuvia on DVD:llä lainattavissa Ranskan kulttuurikeskuksesta.
Ranskan kulttuurikeskus Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 C 135,2. kerros
FI-00180 Helsinki
Puh. +358 9 251 0210
Fax +358 9 2510 2121
accueil.ccf@france.f
Kirjasto
ma-to klo 9-17
pe klo 9-16
la klo 10-14
Muuten niitä ei tietääksemme ole Suomessa saatavilla.
Jos haluat niitä kotikokoelmaan kokeile seuraavia nettikauppoja:
http://www.fnac.com
http://www.amazon.fr
Englanninkielisiä alatekstejä on oletettavasti seuraavassa amerikkalaisjulkaisussa:
http://www.kino.com/video/news.php?news_id=10
http://www.frenchculture.org/cinema/releases/pagnol/fannytrildvd.html
http://www.moviesunlimited.com/musite/browse_list.asp?cid=fo&dept=Franc…
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Tämänpäiväisen etsimisen perusteella kasvinäytteitä enää ole esillä useassakaan paikassa laajalle yleisölle.
Tukholman Linne -herbaariossakin taitaa olla pääasiassa kuvia ja piirroksia kasveista nähtävillä.
Alla on linkkejä Royal Botanic Gardensin sivuille :
http://www.kew.org/collections/herbcol.html
http://www.kew.org/collections/herb_visitors.html
