Helsingin Sanomien verkkosivuilta löytyi tietoa aiheesta.
Ainakin lilan- ja turkoosinvärisiä raitiovaunuja koeajettiin Helsingissä vuoden 2008 alkupuolella.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinkil%C3%A4iset+p%C3%A4%C3%A4se…
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kroatialainen+raitiovaunu+t%C3%A4n%…
Kyllä Pekka Vepsäläisen teos "Aena kun silimä välttää" (WSOY, 2003) on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Teoksen saatavuuden ja sijainnit voitte tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon. Tällä hetkellä sitä näyttää olevan hyllyssä useassa kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Henkilökohtainen salasana on asia, jonka vain asiakas itse tietää. Siksi kaikki salasanoihin liittyvät toimet voidaan tehdä vain kirjastossa asianomaisen henkilökohtaisesti läsnäollessa. Jos olet unohtanut salasanasi, mene omaan kirjastoosi ja ota henkilöllisyystodistus varmuuden vuoksi mukaan. Muuta tapaa ei ole.
Pääkaupunkiseudulla henkilökunta voi vain tuhota vanhan salasanan, jonka jälkeen asiakas saa syöttää järjestelmään uuden salasanan valintansa mukaan. Henkilökunta ei missään vaiheessa saa tietää, mikä tuo salasana on, siksi sitä ei myöskään voi vaihtaa ilman asiakasta itseään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hyvä, että saat kirjan palautettua joulun jälkeen.
Kirja oli jo hieman myöhässä, mutta selviät melko pienellä maksulla (3€)
Seuraavan muistutuksen tuloa emme voi estää muutoin kuin uusimalla kirjan (ja sehän ei tässä tapauksessa onnistu, koska kirjsta on varauksia).
Muistutukset lähtevät järjestelmästä automaattisesti eli muistutusten kirjoittelu ei vie kenenkään työaikaa.
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Hangon kaupunginkirjaston kokoelmissa olevassa kirjassa Hangö stads elekricitetsverk 75 år; Hangon kaupungin sähkölaitos 75 vuotta (kirjoittanut mm. E. Stenström, 1982) sanotaan, että "Rahakamari Hangon kaupungissa allekirjoitti 4:p:nä kesäkuuta 1907 ensimmäisen toimilupasopimuksen sähkölaitostoiminnasta." (s. 1) Kirjassa kerrotaan myös, että kaupungin yleinen valaistus antoi alkusysäyksen sähköistämiselle. Sähköenergian tuotannossa oli aluksi vaikeuksia, mutta se lähti osittain käyntiin vuoden 1908 alussa, ja että sen käyttö ja jakelu yleistyivät nopeasti. Sähkölaitos siirtyi Hangon kaupungin omistukseen vuonna 1910. (s. 1-2)
Se, missä määrin koko kaupunki oli sähkövalon piirissä, ei kirjasta selvinnyt.
Hangon kaupunginkirjaston lisäksi...
Tällaista laulua emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Pari muuta 60-luvulla sävellettyä, naisen laulamaa asfalttilaulua löytyi: Tamara Lundin laulama Märkää asfalttia ja Katri Helenan esittämä Asfalttia ja sementtiä.
Myllypuron mediakirjastossa on Adoben Premiere CS6 Master-paketti, jossa on mm. Photoshop, Illustrator ym. ediointiohjelmia. Paketti on käytettävissä Myllypuron AV-studiossa, ja sinne pitää varata aika Varaamon kautta.
Jos tarvitset opastusta, otathan yhteyttä etukäteen kirjastoon:
09-3108 5092.
Varaamoon pääset kirjautumaan: https://varaamo.hel.fi/
Voit kirjautua käyttämällä Facebookin tai Googlen kirjautumista, tai mikäli olet Helsingin/Espoon kaupungin työntekijä, voit kirjautua työpaikan tunnuksilla.
Aluksi Helsingin kähertäjäkoulu toimi Helsingin Naiskampaamokoulun tiloissa Yrjönkatu 8-10, mutta v. 1949 se sai uudet tilat Perämiehenkatu 3:sta, johon pääsi muuttamaan toukokuun alusta 1950 vuoteen 1961 asti, josta lähtien koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa (Helsinginkatu 25).
Hei!
Mukava kuulla, että soturikissa kerho on ollut kiinnostava. Kerho jatkaa Tikkurilan kirjastossa syksyllä, tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Voit kysyä asiasta elokuun loppupuolella numerosta 0983923973.
Ainakaan Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan mukaan Kaisa Niemi ei ole pseudonyymi eli salanimi tai nimimerkki. Kaikki salanimet eivät toisaalta tule tietokannan ylläpitäjien tietoon tai siinä voi mennä vuosikymmeniä. Kariston julkaisemat kirjat näyttävät kaikki kuuluvan ns. romanttisen viihteen piiriin, ja sitä on kirjoitettu Suomessakin aika paljon salanimen suojasta. Kaisa Niemestä on todennäköisesti jotain lisätietoja vuonna 1999 julkaistussa kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia, se kannattaisi kysyjän tarkistaa (itselläni ei sitä nyt ole käden ulottuvilla). Kirja on helposti saatavana HelMet-tietokannan kautta.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu nuotinnosta. Sivustolta chordify.net löytyy jonkinlaiset säestyssoinnut kappaleeseen mutta ei varsinaista nuottikuvaa. Kappaleen sisältävät levyt on julkaissut Poptori, Kappaleiden kustannusoikeuksien omistajasta ei kuitenkaan löydy tietoa.
https://chordify.net/chords/takana-taaimman-tahden-tapani-perttu-poptori
Taiteilijoiden signeerauksia voi yrittää selvittää esim. Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelin avulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssigneerausmatri… .Apua kannattaa kysyä myös tunnetuilta huutokauppakamareilta:- Helander https://www.helander.com/- Hagelstam https://www.hagelstam.fi/- Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=EAIaIQobChMIt7WM5aXY-wIVRPgYCh3A-gl…
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
...
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa...
Kappale voisi olla "Aika on". Sen sävelsivät Ami Varjo ja Olli Heino ja sanoitti Pertti Reponen. Oiva Lampinen yhtyeineen julkaisi kappaleesta levytyksen vuonna 1980 LP:llään Potretti. Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit.
