Kyseessä voisi olla kiinalainen kirjailija Qiu Xiaolong, joka asuu Yhdysvalloissa ja kirjoittaa Kiinaan sijoittuvia dekkareita, joiden päähenkilönä on ylikomisario Cao Chen. Qiulta on käännetty suomeksi seitsemän kirjaa : Punaisen sankarittaren kuolema (2005), Punaisen merkin tanssija (2006), Musta sydän (2007), Kahden kaupungin tarina (2008), Punapukuiset naiset (2009), Tapaus Mao (2010) ja Kuolemanjärvi (2013).Lisää Qiusta Dekkarinetissä http://www.tornio.fi/index.php?p=QiuXiaolong .
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär.
Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Armas Äikiän suomennos Vladimir Majakovskin runoelmasta 150 000 000 sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia.
Olisiko kyseessä kirja Kongressi tanssii : historiallinen romaani / kirj. R.G. Waldeck ; suom. Sirkka Rapola. - Hki : Otava, 1948. - 523 s.
Alkuteos: Lusture in the sky.
Metsossa, pääkirjastossamme, on kolme lainattavaa kappaletta, joista kaksi on varastossa.(luokka 82.14)
"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin...
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Kyllä, kirjastoalaa voi opiskella monissa paikoissa. Alla linkki opetusta antavien oppilaitosten sivuille. Mahdollisuutta täydentää tai hyödyntää jo olemassaolevaa tutkintoa kannattaa selvitellä sivujen kautta:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel...
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960...
"Uusista startupeista 80 % selviää kolme ja 70 % viisi seuraavaa vuotta. Kasvustartupien määritelmä edellyttää kolmen vuoden selviytymistä; tämän jälkeen niiden selviytymiskehitys on samankaltainen muiden startupien kanssa."
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79591
"-- startup-yrityksiä perustetaan 4 000–5 000, joista seuraavan kolmen vuoden aikana kohtuullisen kasvuun yltää 6–7 %, eli noin 300 yritystä."
https://www.etla.fi/julkaisut/katsaus-yritysten-kasvuun-ja-sita-koskevi…
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.
Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä:
wikipedia.org
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhokoisa
Hyonteismaailma.fi
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/
antitec.fi
https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/
vieraslajit.fi
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149
Panu Pekkanen on kääntänyt alun perin George Orwellin kirjan Eläinten Vallankumous vuonna 1969. Siitä on sen jälkeen tullut monta painosta. Vuonna 2015 tulleessa painoksessa sitaatti on "NELJÄ JALKAA HYVÄ, KAKSI JALKAA PAHA".
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi kirjastomme kirjoista. Myöskään Kaarina Turtian Gastronominen sanakirja ei tunne sitä. Google löytää haulla poules salades hyvin erityyppisiä salaatteja, joissa kana on proteiinina. Katsoin muutamia ohjeita ja ainakin niissä kana jäähdytettiin ennen salaattiin lisäämistä. Mutta nämä ovat nykyajan ohjeita.
Voisiko olla niin, että ruokalajin teki kukin kokki omalla tavallaan?
Voisit kysyä vielä Perhon liiketalousopistosta. Sähköpostin info@perho.fi kautta voisi löytyä asiantuntija vastaamaan.
Muistisi toimii hyvin, sillä monet muutkin muistavat rallatuksen.
"Seuraavana kesänä Olavi Virran komea laulu kajahteli levylautaselta kylän seurantalon avoimista ikkunoista leppeään iltaan: Hei mambo, hei mambo italiano hei mambo. Oksasen kahvilan edessä isot pojat lauloivat omaa sovitustaan: Hei mambo, tehdäänkö Kekkosesta luuranko...” Linkki Putkilahti net
"Hei mambo, tehdäänkö Kekkosesta luuranko. Näin lapset lauloivat hiekkalaatikolla jo 60 vuotta sitten, kun Kekkosta valittiin ekan kerran presidentiksi, muistaa nimimerkki Mäkkylän Iivari." Linkki YLE 17.2.2016
Näkkileivän tapaista kovaa ja kuivaa leipää on leivottu Ruotsissa jo 500-luvulta lähtien. Leivän teollinen tuotanto alkoi Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä valmisti nykyisen Wasabrödin edeltäjä, mutta tuolloin leipää oli valmistettu kodeissa jo vuosituhannen verran. On siis mahdotonta nimetä yhtä henkilöä, joka olisi keksinyt näkkileivän.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kkileip%C3%A4https://web.archive.org/web/20160503231014/https://www.dn.se/mat-dryck/…
