Suomenkielistä tietoa Philip Ridleystä on teoksissa:
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Niklas Bengtsson, Tittamari Marttinen.
Hyviä linkkejä nuortenkirjallisuuteen on koottu mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuille http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkeleita Ridleystä ja hänen teoksistaan kannattaa katsoa esim. lehtiartikkelitietokanta- Aleksista. Monissa kirjastoissa Aleksi on myös asiakkaiden käytössä.
Elokuvaa Lilies (ohj. John Greyson, 1996) ei löydy kirjastoista. Ilmeisesti kirjastoilla ei ole lainausoikeutta kyseiseen elokuvaan. Kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa monihakupalvelulla Frank. Se löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta kohdasta Tiedonhaku. Videodivarista www.videodivari.fi elokuva Lilies löytyy, tosin ilman suomenkielistä tekstitystä.
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Lapsille suunnattuja tietokirjoja lääkkeistä ei juuri ole. Kirjassa Vastausten kirja lapsille (ja vanhemmille) 5 : Ihmeellinen ihmiskeho / Gina Misiroglu on on luku nimeltä Sairaudet ja terveys, jossa myös lääkkeitä ja niiden vaikutusta selvitellään.
Hyvä ja perusteellinen lapsille suunnattu nettilähde lääkkeistä on lääkekasvatus.fi-sivuston Mikä on lääke -sivusto, jonka on tehnyt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea:
http://www.laakekasvatus.fi/documents/721715/881773/27572_Mika_on_laake…
Tällaista laulua emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Pari muuta 60-luvulla sävellettyä, naisen laulamaa asfalttilaulua löytyi: Tamara Lundin laulama Märkää asfalttia ja Katri Helenan esittämä Asfalttia ja sementtiä.
Meillä on Seinäjoen kaupunginkirjastossa Viiskuntalehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat Aallon kirjastossa, joka on auki maanantaisin klo 10-20, tiistaista perjantaihin klo 10-19 ja lauantaisin 10-15. Voit varata etukäteen mikrofilminlukulaitteen puhelimitse 06 416 2638 tai sähköpostitse kirjasto(at)seinajoki.fi. Mainitse varausta tehdessäsi, tarvitsetko opastusta mikrofilminlukulaitteen käyttöön.
Voit myös tilata mikrofilmatut lehdet kaukolainaksi omaan kirjastoosi, jos siellä on mikrofilminlukulaite. Ota tässä tapauksessa yhteyttä kirjastoosi, saat sieltä tarkempia ohjeita.
Teräs- tai alumiininiittausta ei ole harjoitettu enää n. 50 vuoteen. Poikkeuksen muodostavat jotkut pienet alumiiniveneet, joiden materiaali on ohutta. Tiedot antoi pitkään laivanrakennusalalla toiminut laivanrakennusinsinööri.
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
A. Viljasalon aikalaisohje kutsuntaikäisille kertoo seuraavaa:
"Nostoväen toiseen luokkaan siirretään ne asevelvolliset, jotka ovat olleet kutsunnassa, mutta joita ei ole hyväksytty vakinaiseen palvelukseen, sekä ne, jotka palveltuaan 9 kuukautta vian tai sairauden takia vapautetaan vakinaisesta palveluksesta, ellei heitä tällöin kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta."
Siirron nostoväen toiseen luokkaan on aiheuttanut silloisen lääkärintarkastusohjesäännön kohta 31. Hyvin epämuodostunut rintakehä. B merkitsee lievemmän laatuista tapausta, josta seuraa vapautus rauhan ajaksi.
Sama kohtalo kohtasi 1920-luvulla noin kolmannesta kustakin ikäluokasta.
Lähteitä ja taustaa:
Ahlbäck, A. (2010). Soldiering and the making of Finnish...
Eniten Ouluun sijoittuvia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet löytämieni tietojen mukaan Toni Aho, Ari Paulow, Anja Lampela ja Erkki Tuormaa. Heistä Aho ja Lampela myös asuvat Oulussa. Varsinaisia poliisidekkareita kirjoittavat Paulow, Lampela ja Tuormaa. Alla olevassa listassa ovat myös muut löytämäni Ouluun sijoittuvat jännityskirjat. Pohjoista kirjallisuutta -sivustolla on myös tietoa pohjoiseen sijoittuvista dekkareista.
Aho, Toni: Exitus (2017), Organus (2018), Partus (2021)
Jansson, Eija: Varastettu viattomuus (2008)
Lampela, Anja: Kohtalokas petos (2008), Hyväntekijä (2016)
Paso, Viljo: Sihteerimurha Oulussa (2002)
Paulow, Ari: Jesse Hackman -sarja (ensimmäinen osa Viidakkojuoksu, 2002, sarjassa ilmestynyt 12 osaa)...
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Johnsonin suomennetut teokset ovat
Elettiin vuotta 1914 (Nu var det 1914)
Hänen armonsa aika (Hans nådes tid)
Kaupunki hohtaa pimeässä (Stad i mörker)
Kohti hiljaisuutta : romaani vangituista (Några steg mot tystnaden))
Rantojen tyrskyt : romaani läsnäolevasta (Strändernas svall)
Sotilaan paluu (Soldatens återkomst)
Tulta ja ruusuja (Drömmar om rosor och eld)
Tällaista on elämäsi (Här har du ditt liv)
Älä katso taaksesi (Se dig inte om)
Iloisia päiviä (novelli kokoelmassa Nobelkirjailijat 4)
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Voit vaihtaa oletusnoutokirjastosi kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Kirjautumisen jälkeen valitaan vasemman valikkosarakkeen kohta "muuta tietojasi", jonka kohdasta "noutokirjasto" vaihdetaan haluttu noutokirjasto. Oletusnoutokirjaston voit vaihtaa myös kirjastossa.
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
