Ensimmäisten korkeakulttuurien katsotaan syntyneen noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli 116 000–11 500 vuotta sitten. Vaikka Veiksel-jääkausi tuhosi tehokkaasti sitä edeltäneet merkit elämästä, ei ole uskottavaa, että nykyisen Suomen alueella olisi ollut korkeakulttuuria esimerkiksi jäätikön välillä vetäytyessä. Korkeakulttuurin olisi siis pitänyt kehittyä vaativien olosuhteiden Fennoskandiassa vähintään kymmenen tuhatta vuotta ennen tunnettuja ensimmäisiä korkeakulttuureja.
Kaupungistuminen ei siis alkanut Fennoskandiasta, eikä pyörää keksitty Suomessa.
Vuosittain tuhottavaksi päätyy n. 500 000 kiloa apteekeista, terveydenhuollosta sekä kuntien jätehuollosta (kotitalouksista) tulevaa lääkejätettä. Jätelaki määrää, että lääkejäte kerätään erilleen muusta jätteestä ja toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Hyvistä käytännöistä huolimatta lääkkeitä uskotaan päätyvän vuosittain viemäriin ja sekajätteeseen kymmeniä tuhansia kiloja.
Suomalaiset ovat omaksuneet lääkejätteen asianmukaiseen hävittämiseen liittyvän ohjeistuksen suhteellisen hyvin. Yli puolet kuluttajista vie lääkkeensä apteekkiin tai kunnan järjestämään hävityspisteeseen ja käyttämättömistä lääkkeistä arviolta 60-80% palautuu asianmukaisesti hävitettäväksi.
Lähde:
Ari Rytsy, Jäteongelma. - Farmasia 3/2016...
Katkelma on Tove Janssonin kirjasta Muumilaakson marraskuu (suom. Kaarina Helakisa). Teksti on kappaleessa 11. Sivunumero vaihtelee painoksen mukaan. Minulla on käsillä WSOY:n kustantama vuoden 2018 painos, ja siinä katkelma on sivulla 77.
Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden.
Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi
Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”.
Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.
Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.
Joitakin poimintoja tietokirjoista:
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017)
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa,...
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja...
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Kanadan viralliset kielet ovat ranska ja englanti. Englanninkielisissä kouluissa ranskan kieli on pakollinen oppiaine luokka-asteilla 4-8. Laajempia opiskelukokonaisuuksia (esim. tiettyjen aineiden opetusta kokonaan ranskaksi) on tarjolla valinnaisina. Samaten kielen opiskelu ylemmillä tasoilla on vapaaehtoista.
Kanadalainen elementary school käsittää luokat 1-6, junior high school luokat 7-8 ja high school luokat 9-11 tai 9-12 provinssista riippuen.
Government of Ontario: https://www.ontario.ca/page/french-second-language-programs
EduCanada: https://www.educanada.ca/start-commencez/k-12-maternelles.aspx?lang=eng
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
"Suomen kansan muinaisia loitsurunoja" löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania-kokoelmasta. Teokseen voi tutustua kirjastossa, lainaksi sitä ei voida antaa.
Linkki tietokantaan:
http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=docis&full=fulls&previd=fu…
Lainat voi uusia verkkokirjastossa kirjastokortissa näkyvän asiakasnumeron ja mistä tahansa Ratamo-kirjastosta saatavan nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Lisätietoja: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/
Kausalan kirjastosta kerrottiin, että voit tehdä varauksen kirjaston kyyti.fi-sivuston: http://kyyti.fi/ kautta ja valita kirjan noutopaikaksi kirjastoauton.
Halutessasi voit tehdä varauspyynnön kirjastossa, puhelimitse tai kirjaston sähköpostin kautta. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/iitin-kunnankirjasto
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Puumalan kirjastossa on asiakaskäytössä neljä tietokonetta, joista osa on pikakoneita, joihin ei tarvitse varata aikaa. Jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia, pääsee hän koneelle henkilötodistuksen näyttämällä. Puumalan kirjaston aukioloajat heinäkuussa ovat ma, pe 10-16, ti, ke 11-17, to 13-19, la suljettu.
Itäkeskuksen kirjasto oli lauantaina 21.5.2016 avoinna poikkeuksellisesti klo 18 saakka, sillä kirjastokin osallistui Idän kyläjuhlaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa...
Näillä hakusanoilla, "metsäala" "opiskelu" "urheilu", haettaessa ei tullut viitteitä(Melinda, UEF/Finna). Jos tarkoitat opiskelijoiden urheilu/liikuntaharrastusta, joitakin opinnäytteitä löytyy opiskelijoiden liikuntaharrastuksesta yleensä. Alla on listaus, jos näistä olisi kuitenkin apua:
Kauravaara, Kati.
Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyväskylä : Likes-tutkimuskeskus, 2013 - (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja, ISSN 0357-2498 ; 276.) - Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, liikunnan yhteiskuntatieteet.ISBN 978-951-790-342-4
Innanen, Kaisa.
Liikettä kampuksella ? : Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen opiskelijoiden...
Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/