5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Minna-nimen alkuperään ja merkitykseen on useammankin kerran vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoittamalla arkiston hakusanoiksi Minna ja etunimet saat vastauksen kysymykseesi. Kirjassa Hyyppä, Aki: Seppojormairmeli (Ajatus 2006) kerrotaan humoristisesti erinimisten ihmisten luonteista. Muuten etunimistä löytyy kirjallisuutta jokaisesta kirjastosta Suomessa.
Alkoholin ostamiseen ja nauttimiseen liittyvistä ikärajoista 18 vuotta on kansainvälisesti tavallisin. Monissa maissa 18 vuotta on myös täysi-ikäisyyden raja. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja Ruotsissa yli 3,5 prosenttista alkoholia myymälästä ostavan tulee olla vähintään 20-vuotias.
Nuorten vielä kehitysvaiheessa olevat aivot ovat eritysen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Yhteiskunnan tehtäväksi on katsottu suojella lapsia ja nuoria näiltä haitoilta.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/alkoholi-ja-nuoret-aivot/
https://yle.fi/uutiset/3-9338039
https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/paihteet-ja-riippuv…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27865039
https://en....
Kyselemänne kappale on Pave Maijasen säveltämä ja sanoittama Ikävä.
Laulu löytyy ainakin näiltä hänen levyiltään: - Kuutamokeikka, - Kaikki nämä vuodet, - Lähtisitkö 28 suosituinta, ja levyltä Mestarit Areenalla. Levyjen saatavuustietoja esim. Espoossa voi tarkastaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hautaustoimilaissa säädetään "ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä sekä hautausmaan ja yksityisen haudan perustamisesta, ylläpidosta, hoitamisesta ja lakkauttamisesta sekä krematorion perustamisesta."
Finlex 6.6.2003/457
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s…
Varmaa vastausta on tosiaan vaikea antaa, spekulaatioita kyllä löytyy esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
Verohallinnon henkilöasiakkaan tuloverotuksen tiedot ovat julkisia. Niitä voi katsella Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä, esimerkiksi Lahdessa osoitteessa Kirkkokatu 12 B. Tuloverotuksen julkisia tietoja voi kysellä myös puhelimitse numerosta 020 697 002.
Lista Veroahllinnon toimipisteistä, joissa on asiakaspäätteet verotietojen katselua varten: http://vero.fi/download/Verotoimistojen_asiakaspalvelupaatteet_2014/%7B…
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -listan mukaan tämän hetken luetuin kirjailija on Ilkka Remes. Remes on ollut myös viime vuoden "myydyin" kirjailija. (Ks. Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalvelu).
Kertojan ääni -blogissa on tehty listaus Suomen myydyimmistä kirjailijoista ja nykykirjoista vuosina 2000–2017. Sen mukaan kolme suosituinta kirjailijaa ovat Ilkka Remes, Laila Hirvisaari ja Arto Paasilinna.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1...
Aada/Ada esiintyy Raamatun Vanhassa testamentissa kahden henkilön nimenä (1.Moos.4:19-23 ja 1.Moos.36:2-16). Hepreassa nimi tarkoittaa 'koristus', 'kaunistus', 'jalo-
kivikoru'. Useimmiten nimi on kuitenkin tulkittu saksalaiseksi lyhentymäksi sananalusta 'Adel','Adal'(aatelinen, jalosukuinen) nimissä Adalberga,
Adalberta, Adelgunda, Adelheid jne. Suomessa nimeä on myös käytetty lyhenteenä nimistä Adalmiina ja Adolfiina. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi oli vuoteen 1999 30.11., vuodesta 2000 16.12. Adelen rinnalla. Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada samalle päivälle 16.12. Nimien yleisyydestä tietoja löytyy osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Vanhat kalenterit löydätte osoitteesta http://...
Runo Äiti Maa, jonka alkusanat kuuluvat "Minun äitini, Maa, ota vastaan poikasi väsynyt" on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929) ja löytyy myös ainakin Waltarin kokoelmasta 22.30 - pikajuna Viipuriin (1966) sekä Mikan runoja ja muistiinpanoja -kirjasta (1979).
Teiniäitiyttä käsitellään seuraavissa opinnäytteissä:
Kelhä, Minna Vääränikäisiä äitejä? : ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot / Minna Kelhä. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2009. - Väitöskirja : Helsingin yliopisto.
ISBN 978-952-10-5656-7 (PDF)
--> Asiasanat: äitiys; ikä; vanhemmuus; äidit; nuoret; nuoruus; aikuisuus; elämänkaari; elämäntilanne; sosiaaliset normit; yhteiskuntaluokat; diskurssianalyysi; naiset; aikuistuminen; vanhempi-lapsisuhde;
Verkkojulkaisuna: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19800/vaaranik.pdf?seq…
Sairanen, Virve: Nuoret äidit ja opiskelu : ajatuksia ja kokemuksia koulutuksesta, opiskelusta ja opinto-ohjauksesta toisen asteen oppilaitoksissa / Virve Sairanen. [Turku], 2010. - Pro gradu -työ :...
Josafatin kalliot sijaitsevat Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Etsin tietoja ensin internetistä Googlella, mutta en valitettavasti löytänyt sellaisia sivustoja, joissa olisi kerrottu nimen historiasta. Ryhdyin siis etsimään tietoja kirjastotietokannoistamme. Josafatin kallioista en löytänyt kirjallisuusviitteitä, joten päätin etsiä Kallion historiaa käsitteleviä teoksia.
Helmet-tietokannastamme http://www.helmet.fi löysin seuraavia teoksia:
Väripostikortteja Kalliosta : kuvia vuosisadan takaa / toimittaneet Juha Koskinen ja Hannu Routio.
Helsinki: Kallio-seura, 2004.
Kaduilla Kallion : historiallinen kaupunkikierros Kalliossa 8.5.-9.5.2001.
Helsinki: Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, 2001.
Kotikaduilla : kaupunkilaiselämää...
Itävaltalaisena tunnetun wieninleikkeen (Wiener Schnitzel) historia juontaa juurensa ilmeisesti jo vanhaan Bysanttiin. Arabit toivat sen sotaretkiltään Espanjan Andalusiaan. Sieltä se kulkeutui Italiaan ja myös Itävaltaan. Muualla leike tarjotaan sitruunalohkolla ja persiljanoksalla koristeltuna, mutta Pohjoismaissa se on saanut lisukkeikseen sitruunan lisäksi anjovista ja kapriksia (Lähde: Viitasaari, À la carte : ravintolaruokien historiaa, 2006). Syitä juuri näiden lisukkeiden lisäämiseen ei valitettavasti löytynyt.
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Mikäli tarkoitat savuketta ja sikaria, erona on ainakin rakenne: sikari valmistetaan ainoastaan tupakanlehtiä käärimällä eli myös kääreenä on lehti, kun taas savukkeessa kääreenä on paperi. Lisäksi savukkeessa on yleensä suodatin eli filtteri.
Lähteet:
Sikari: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikari
Savuke: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savuke
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan englantilaisen kansanlaulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut R. R. Ryynänen. Suomeksi laulu on nimeltään Vanha veikko. Sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 3 -kirjasta.
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
