Näin vanhan ulkomaisen rahan tarkan arvon selvittämiseksi on parasta kääntyä alan asiantuntijan puoleen.
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä ’Makupalat’ –linkkikirjastosta osoitteessa: http://www.makupalat.fi/histori4.htm#raha . Suomen Numismaatikkoliiton osoite on http://www.numismaatikko.fi/ ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta http://www.snynumis.fi .
Kirjaston aineistohaulla rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Jyväskylän kaupunginkirjastossa numismaattiset kirjat löytyvät hyllyluokasta 90.52.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään suomennosta kysymäänne runoon, jonka venäläinen alku kuuluu
В кабаках , в переулках, в извивах,
В электрическом сне наяву
Я искал бесконечно красивых
И бессмертно влюбленных в молву.
Runo kuuluu sikermään Город ’Kaupunki’ ja on päivätty joulukulle 1904.
Ilmeisesti hyvin kattavan luettelon suomennetuista Blokin runoista löydätte Lahden kaupunginkirjaston sivulta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/.
Voisiko kyseessä olla Irja Salla. Hän lähti Helvi Hämäläisen kanssa Saksaan vuonna 1943. Hämäläinen palasi Suomeen, mutta Irja Salla jäi Saksaan. Hän kirjasi matkakokemuksensa päiväkirjamuodossa kahteen teokseen Rakkautta raunioilla (1944) ja Hävityksen keskellä (1947). Salla matkusti vähin varoin, välillä nälkää kärsien ja yöpyi lähinnä asemilla, puistoissa tai junien käytävillä. Rakkautta rajoilla nimi viittaa rakkausromaaniin ja kirjassa Salla kuvaakin rakkauksiaan, joita hänen matkalleen osuu tuhka tiheään. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lähde: Kirjallisia elämyksiä: alkukivistä toiseen elämään, toimittaneet Yrjö Hosiaisluoma, Maria Laakso, Hanna Suutela ja Pekka Tammi (Suomalaisen...
Hei,
Kouvolan pääkirjaston ryhmätyöhuoneessa toimii tosiaan lukitukipäivystys aina tiistaisin klo 15-17. Lukitukipäivystyksestä vastaa Kouvolan Seudun Erilaiset Oppijat ry. Lisätietoja saa tarvittaessa numerosta 040 3533318.
Kysymäsi Siirtolaiskansan kalenterit löytyvät Siirtolaisinstituutin Turun yksikön kirjastosta. Myös Seinäjoen yksikön kirjastosta löytyvät kyseisen vuoden kalenterit. Kalenterit ovat käsikirjastokappaleita, eli niitä ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta postitse on mahdollista saada kopioita tai sähköpostitse skannattuja sivuja ja maksua vastaan voi saada kopioituna jopa koko kirjan!
Siirtolaisinstituutin kirjaston yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä: http://www.migrationinstitute.fi/sinst/kirjasto.php
Raittiuskansan kalentereita näyttäisi olevan Työväenliikkeen kirjastossa, jossa niitä voi nähdä paikan päällä, mutta kotilainaksi niitä ei voi saada. Työväenliikkeen kirjasto on heinäkuussa suljettuna. Seuraavasta linkistä löydät...
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
Helsingissä ei ole tietääkseni samanlaista kotiin asti tulevaa tietokoneneuvontaa kuin Espoossa, mutta opastusta voi tiedustella suoraan kirjastoista. Sen saatavuus luultavasti riippuu siitä, onko kirjastossa esimerkiksi iPadin käyttöön liittyvää osaamista. Osoitteessa http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55BFE656-0C31-4ECD-A36D-4FDD388… on listattu erilaisia opastuksia Helsingin kirjastoissa, mutta ne eivät ole kaikilta osin kovin yksityiskohtaisia, joskin tablettiopastusta on useissa kirjastoissa. Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI.
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
Kyseessä voisi olla Grimmin veljesten satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa. Sitä on julkaistu erilaisina versioina sekä satukokoelmissa että erillisinä kuvakirjoina, vuonna 1995 Dorothée Duntzen ja vuonna 1978 Errol Le Cainin kuvittamana.
Sadussa kaksitoista prinsessasiskosta livahtaa joka yö salakäytävää pitkin tanssimaan lumotussa linnassa. Retkistä todistavat vain joka aamu puhki tanssitut kengät. Kuningas ilmottaa, että se, joka selvittää prinsessojen salaisuuden, saa yhden heistä vaimokseen. Prinsessat puijaavat kuitenkin kokelasta toisensa jälkeen. Vihdoin eräs neuvokas nuori mies onnistuu seuraamaan heitä näkymättömyysviitan avulla. Nuorin prinsessoista huomaa, että jotakin outoa on tekeillä, mutta vanhemmat vaientavat hänet kerta...
Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla saadaksesi HelMet-kortin, kunhan sinulla on Suomessa oleva osoite. Uuden kortin saaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessa, jossa sinulle tehdään uusi kortti.
Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet ikään kuin uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään. Kun tulet hakemaan uutta korttia, ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Yliopistolaissa on asetus Opintosuoritusten arvioinnista ja opintojen hyväksilukemisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558#Pidp3162656
Yliopistojen sivuilta löytyy tietoja siitä, kuinka aiemmat opinnot hyväksiluetaan tai korvataan. Esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä vastaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/O… .
Turun yliopiston vastaavat sivut https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Siv… .
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautumin…
Aaltoyliopisto https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1968884
Välitin kysymyksesi kirjastomme lastenosaston asiantuntevalle henkilökunnalle. He päätyivät perusteellisen pohdinnan jälkeen muutamaan ehdotukseen, joiden joukosta toivon mukaan löydätte sopivan lahjakirjan:
Airola, Sari: Lentävät syntymäpäivät minareettimaassa
Havukainen, Aino: Tatu ja Patu kirjat
Kirkkopelto, Katri: Molli
Korolainen, Tuula: Kissa Killin villi lelupäivä
Nopola, Tiina: Siiri ja heppa huoleton
Ruohonen, Laura: Yökyöpelit (runokirja)
Ruuska, Kerttu: Elsa ja Lauri juhlissa
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "...
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan....
Kuluttajaneuvonnassa annetaan tietoa ja apua kuluttajille, https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/.
Sieltä löytyy tietoa myös laskun katoamisesta, https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/laskun-tarki…. Jos kuluttaja väittää, että ei ole saanut laskua lainkaan tai oikeaan aikaan, yrityksen on esitettävä selvitys siitä, että lasku on todennäköisesti lähetetty ajoissa ja oikeaan osoitteeseen.
Ensimmäiseksi kuluttajaa neuvotaan ottamaan yhteyttä laskun lähettäjään ja kertomaan ongelmasta. On täysin mahdollista, että asia saadaan sovittua laskun lähettäjän kanssa.
Kuluttajaneuvonta ohjeistaa ottamaan yhteyttä, jos reklamaatio yritykselle, jonka kanssa kaupat on tehnyt, ei tuo tulosta. Ohjeet...
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
