Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa...
Tämän kuukausilorun voi lukea esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (s. 244, 1980, useita lisäpainoksia).Loru sisältyy myös teokseen Luen ja kerron. 1 Alakansakoulun luku- ja puheaapinen (tekijät Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Helga Sjöstedt, Valistus, 1955)
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Valitettavasti kirjastojen tulostimet taipuvat vain A4 ja A3 kokoihin. Värillisyys kyllä onnistuu.Kirjastojen tulostimet ovat verkkotulostimia, joten paksumman paperin vaihto niihin tulostajien välissä on vaikeaa.Onneksi pääkaupunkiseudulla on monia hyviä tulostuspalveluita. Linkki hakutulokseen.
Reijo Taipaleen esittämän ”Virran rannalla” -kappaleen sävelmä on kansansävelmä ja sanoituksen on tehnyt Aappo I. Piippo. Laulu alkaa: ”Mä virran rantaan saavun taas”. Tällä nimellä en löydä lauluun nuottia, mutta sama sävelmä on myös kappaleessa ”Hiljaa virtaa joki”, jonka sanat on kirjoittanut Sauvo Puhtila. ”Hiljaa virtaa joki” sisältyy ”Suureen toivelaulukirjaan”, osaan 13, ja nuottiin ”Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät” (F-Kustannus, 2011). Näissä nuoteissa ei ole ”Virran rannalla” -laulun sanoja, jotka voit kuunnella äänitteeltä. Sanat ja soinnut löytyvät myös verkosta:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/reijo-taipale/virran-rannalla-chords-2577528Verkosta löytyviin sanoihin voi sisältyä virheitä. Lähteitä:...
Carl Gustaf Mannerheim oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Mannerheimistä on kirjoitettu paljon. Seuraavasta hakutuloksesta löydät viitteitä kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Mannerheimista: (Aihe:Mannerheim, Carl Gustaf Emil) | Hakutulokset | Finna.fiTietoa Mannerheimistä löytyy verkosta muun muassa seuraavilta sivustoilta:Mannerheim-museo - Gustaf MannerheimSotapolku.fi - Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija - 375 Humanistia
Kattotelineen vinkuminen tai viheltäminen liittynee varmastikin ilmavirtoihin (hydrodynamiikkaan), ilmanpaineeseen ja tämänkaltaisiin fysiikan ilmiöihin. Mitään tieteellistä julkaisua en nimenomaisesta asiasta onnistunut löytämään, mutta netistä löytyy aiheesta keskusteluja esim. ihan Googlesta hakemalla "auton kattoteline vinkuu" tai "car roof rack whistling".Vinkuminen/viheltäminen viittaa siihen, että telineessä (sen etureunassa) on jokin rako, josta ilma menee sisään telineeseen ja alkaa väristä, ja toinen rako, josta se puristuu ulos aiheuttaen viheltävän äänen. Täältä löytyy englanniksi vihellyksen fysiikkaa: https://physics.stackexchange.com/questions/54950/whistle-physics. Ilmiötä selittää ns. Bernoullin laki, joka kuvaa nesteen (...
Esimerkiksi Kirjasammosta löydät tietoa Leena Landerista: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Kirjasammon sivulta löydät myös linkkejä eteenpäin, Leena Landerista kertoville sivuille, kuten Ylen Elävään arkistoon, kustantajan sivulle jne.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Ensimmäisenä kannaittaisi kysyä lähimmästä kirjastosta. Oman kunnankirjastosi aineistoa voit selata Internetissä osoitteessa:
http://tiekko-info.origonet.net
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta löytyy myös mielenkiintoisia linkkejä aiheesta:
http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=033726d6-9cc1…
Kirjoja ovat esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Maggie Mundy on kirjoittanut Vaiettu menneisyys –nimisen hevoskirjan, joka on julkaistu Pollux hevoskerho –sarjassa. Kirjailijasta itsestään ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjastosta, Helsingin yliopiston kirjastosta kerrottiin, ettei kirja kuulu heidän kokoelmiinsa. On mahdollista, että se on omakustanne tai pienpainate, jota ei ole viety kansalliskirjastonkaan tietokantaan. Kirjastoista sitä ei siis löydy.
Kysymääsi kirjaa on käytetty lähteenä Rovaniemen kaupungin Songan kylän esittelyssä: http://www.rovaniemi.fi/?deptid=5737 Kannattaisi ehkä kysyä julkaisua Rovaniemen kaupunginkirjastosta. On mahdollista, että se on tietokantaan rekisteröimättömänä esim. kotiseutukokoelmassa:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14586
Hyvä asiakas!
Suomen mestari 1 -kirjan kaikki niteet ovat tällä hetkellä lainassa, joten kirjasto ei valitettavasti voi auttaa juuri nyt.
Käytitte valtakunnallista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua.Vastaus tulee sitäkin kautta aikanaan, mutta kun kysymys kohdistuu tiettyyn kirjastoon, tässä tapauksessa Lappeenrannan kirjastoon, niin saatte nopeamman palvelun, kun otatte suoraan yhteyttä kirjastoon.
Lappeenrannan pääkirjaston neuvonta vastaa kaikkiin aineistoa koskeviin tiedusteluihin: p. 05 616 2341 tai sähköposti kirjasto@lappeenranta.fi. Valitettavasti emme aina ehdi vastaamaan puhelimeen, jos paikalla on palveltavia asiakkaita.
Jos teillä on internet-yhteys käytössä, saatte nopeimman tiedon kirjan saatavuudesta Lappeenrannan kirjaston...
Näitä sarjoja on olemassa useissa kirjastoissa eri puolella Suomea, mutta molemmat ovat VHS-tallenteita. Helmet-sivuston kautta voi itse tehdä kaukolainapyynnön.
Seuraavista kirjoista löytyy varmastikin vinkkejä:
- H niin kuin huvila / Heli Lahdenranta ja Ulla-Maija Lähteenmäki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084184
- Kesäkodin lumo / Paula Bagge http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903393
- Kesäkoteja / Sania Hedengren & Susanna Zacke
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040861
- Unelmien kesäkoti / Anu Harkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1904077
- Unelmien piilopaikka / Ilona Pietiläinen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083718
- Vanhan tavaran uusi koti / Mark & Sally Bailey http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852788
Ehkä myös näistä löytyisi vinkkejä, vaikka eivät olekaan kesämökkiaiheisia:
- Kauneimmat klassikot :...
Näyttäisi siltä, että sivusto on nyt osoitteessa http://authorscalendar.info/. Onneksi artikkelit eivät siis oole kadonneet, ainoastaan vaihtaneet osoitetta. Linkkien korjaamisessa tosin voi olla aika iso työ.
Kysymyksesi oli hiukan vajaa tiedoista, Huuskosia on monta. Oletan, että tarkoittanet Taisto Huuskosen kirjaa "Laps´Suomen", joka löytyy
esim. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan varastosta. Jos et tarkoittanut tätä Huuskosta, niin otapa uudelleen yhteyttä.
Lainojen uusiminen ja varaaminen onnistuu Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/
Kirjautumislinkki löytyy sivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin tunnuksella ja kirjastosta saadulla nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumisen jälkeen näkymä siirtyy lainalistaan, josta voi ruksata uusittavat lainat, ja sen jälkeen klikata "Uusi valitut lainat" -painiketta.
Varausten tekeminen onnistuu kunkin teoksen kohdalla olevasta "Varaa teos" -painikkeesta.
Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (5. uud. laitos, WSOY 1999) ja Suomi-saksa tekniikan ja kaupan sanakirja (3. uusittu laitos, WSOY 1966) sisältävät myös saha- ja metsäteollisuuden sanastoa. Niistä on myös aikaisempia painoksia. Muita alaan liittyviä monikielisiä sanakirjoja ovat Puru puuteollisuuden sanasto, Suomen kehityskeskus 1997, Lexicon forestale, WSOY 1979 ja Metsäalan hallinnon sanastoa, Edita 1997.
Internetissä on myös alan monikielistä sanastoa sisältäviä tietokantoja kuten English, German, French, Swedish, Finnish, Spanish, Portuguese, Latin: Tree translator. http://www.woodworking.co.uk/Technical/Trees/trees.html ja
TEPA Sanastokeskus TSK:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka sisältää...
