Helsingin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy 30 viitettä antamalla asiasanaksi etätyö. Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi. Lehtiartikkeliviitetietokanta Aleksista, joka on käytössä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyy myös useita viitteitä etätyöstä, artikkeleita 83 ja yhteensä viitteitä 183 kpl. Tässä muutama esimerkki
Anttila, Risto Konttori komerossa Uudistuva konttori 1997 ; (23) ; 7-8 ; 4-7
Arrasvuori, Juha Uutta puhtia etätyöhön Tietokone 1996 ; (14) ; 5 ; 65-67
Koska artikkeliviitteitä on näin paljon, olisi parasta mennä kirjastoon paikan päälle niitä rauhassa selaamaan ja etsimään sopivimmat. Pääkirjastossa Pasilassa on laajin lehtivalikoima ja sieltä...
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Kyseistä Brodskyn runoa ei ole suomennettu. Asia on tarkistettu Brodskyn runojen suomentajalta Jukka Malliselta.
Brodsky itse muuten jossakin vaiheessa kieltäytyi ennen vuotta 1964 kirjoitettujen runojensa uudelleenjulkaisuista. Kysytty runo on kirjoitettu vuonna 1962.
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtelystä kerrotaan havainnollisesti seuraavalla internet -sivustolla:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähdysliikkeestä löytyy tietoa myös esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike (Tammi, 2000) siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen et al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
En löydä mistään tietoja Suurisalo-nimisestä henkilöstä. Voisiko kyseessä olla Aapeli Saarisalo, josta kyllä löytyy tietoja?
Aapeli Saarisalo, oikeastaan Akseli Aapeli, vuoteen 1906 asti Österman, (1896-1986) oli itämaisen kirjallisuuden ja Raamatun tutkija, Raamatun arkeologi. Hän kirjoitti mm. kuvauksia Raamatun maista sekä uskonnollisten liikkeiden johtajien, mm. Paavo Ruotsalaisen ja Lars Levi Laestadiuksen , elämäkertoja.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim. sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapeli_Saarisalo
Lisäksi voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjallisuutta, joka käsittelee tätä tutkijaa.
Haussa kannattaa täyttää vain asiasanalaatikko kirjoittamalla siihen saarisalo, aapeli....
Bobby and Jackie -A love story kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Myöskään Caroline Kennedyn tämän syksyisen kirjan suomentamisesta ei vielä ole tiedotettu.
Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
Kysyjä ei valitettavasti täsmennä, minkä elämänalueen sopimusoikeudesta on kyse. Kuten Wikipedian yleisestä sopimusoikeutta koskevasta artikkelista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus) voi lukea, käsite on varsin laaja ja koskee yhtä hyvin valtioiden kuin yksityishenkilöiden välisiä, yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Tästä näkökulmasta ei ole olemassa yhtä "vapaan sopimusoikeuden" käsitettä, ellei sitä kytketä täsmälliseen sopimuksen lajiin.
Esimerkiksi valtioiden toiminnan tasolla voidaan sanoa, että liittyminen Euroopan unioniin on rajoittanut Suomen valtioelinten sopimusvapautta. Toisaalta täysivaltaisen yksilön oikeutta tehdä sopimuksia toisten täysivaltaisten kansalaisten kanssa ei juurikaan ole rajoitettu, joten jos...
Tätä Tauski Peltosen omiin häihinsä vuonna 2011 säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu äänitteenä tai nuottina. YouTubessa oleva versio (https://www.youtube.com/watch?v=sHrEf0_mavw) näyttäisi olevan ainoa julkisesti saatavilla oleva versio laulusta. Todennäköisesti laulun nuotit voi saada vain Tauski Peltoselta itseltään.
Heikki Poroila
Tekijänoikeuslaki määrää ns. suojattujen teosten lainaamisesta kirjaston kautta siten, että luvanvaraisia ovat vain elokuvateokset ja tietokoneohjelmat. Muita suojattuja teoksia saa lainata vapaasti.
Tekijänoikeuslaki ei koske esineitä, joten niiden lainauksen saa kirjasto järjestää ilman erillisiä lupia tai ylimääräisiä kustannuksia.
(Retoriseen) kysymykseen, miksi joka kunnasas ei ole tavaralainaamoja, voi olla monia vastauksia, mutta tässä muutamia. Ensinnäkin monilla kirjastoilla on jo nyt valikoimissaan myös esineitä, mutta määrät ovat pieniä, valikoimat satunnaisia eivätkä suinkaan samoja edes kaikissa niissä yksiköissä, jotka tällaista harjoittavat.
Yleisten kunnallisten tavaralainaamoiden syntymisen esteenä on epäilemättä sekä...
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Mikäli olet lainannut kirjan Helsingistä Helsingin kaupunginkirjaston kortilla, et voi palauttaa sitä Hämeenlinnaan, vaan sinun on toimitettava se itse Helsinkiin.
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) löytyy hakusanalla uusperheet 38 viitettä, joista kuitenkin suurin osa on aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta, osa taas on ilmestynyt ennen vuotta 1995. Ehtosi täyttäviä niistä on viisi. Helsingin yliopiston kirjaston hakua käyttämällä löytyi toistakymmentä viitettä. Sinne pääset osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/
Kirjastojen lainaustoimintojen itsepalveluksi muuttamisella pyrittiin alusta lähtien vapauttamaan henkilökunnan aikaa rutiinitöistä muihin, vaativampiin tehtäviin. Ensimmäiset lainausautomaatit tulivat Suomen yleisiin kirjastoihin käyttöön 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 Kirjastolehdessä kerrottiin ensimmäisestä itsepalveluautomaatin prototyypistä. Kyseistä lainausautomaattia yleisessä kirjastossa pääsivät ensimmäisenä kokeilemaan Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaat maaliskuussa 1993, kerrottiin Kirjastolehdessä numero 3/1993.
BOKOMAT-nimistä palautusautomaattia esiteltiin Kirjastolehdessä jo vuonna 1990. Palautusautomaattia markkinoitiin kirjastoille esimerkiksi vinkkaamalla, että automaattien avulla voi myös pidentää kirjaston...
Osoitteessa Nils Grabbegatan 6, 10300 Raseborg aivan rautatieaseman lähellä on hotelli Socis (Seurahuone), puhelin 019 230266, 050-569 4229, socis@2me.fi.
Helmet-sivuilta kirjastojen lasten rooliasut löytyvät kirjoittamalla hakusanaksi rooliasut ja valitsemalla aineistoksi "esine". Rooliasuja on tällä hetkellä vain Espoon Entressen ja Espoon kirjastoauton kokoelmissa. Tässä linkki hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1899213__S%28rooliasut%29%20f%3Aq__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Vaatteet voi varsinaisesti nähdä vain kirjastossa, kuvia niistä ei ole.