Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Suurimmaksi osaksi uhrauskäytäntö loppui vuonna 70 jaa, jolloin Rooman armeija tuhosi temppelin Jerusalemissa, eli paikan jossa suoritettiin uhrausrituaalit. Käytäntöä jatkettiin hetken toisen juutalaissodan aikana 132-135 jaa, mutta se lopetettiin pysyvästi juutalaisten hävittyä sodan.-https://www.jewfaq.org/sacrifices_and_offerings-https://mechon-mamre.org/jewfaq/qorbanot.htm
Kielitoimiston sanakirjan mukaan koiralla on naama. Ihmisellä on kasvot, mutta arkikielessä käytetään myös ihmisen kasvoista sanaa naama.LähdeKielitoimiston sanakirja: naama https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/naama?source=suggestionKielitoimiston sanakirja: kasvot https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kasvot?searchMode=all
Information om Kökar finns :
1.http://www.abo.fi/~gnordlund/kokarkultur/index.html
2.http://www.ellennet.com/kokar.htm
på finska i Fennica : http://www.ascentia.fi/fennica/ sen via Aluehakemisto
Gruppresor arrangeras av Ålandsresor : http://www.alandsresor.fi/
Om logi i Kökar hittar man på Fintravels sidor :
http://www.fintravel.com/ - Hotels i Finland eller på STN-resehandbokens sidor :
http://www.stn.fi/svenska/ via Alla kommuner
Anteeksi, että vastaus tulee näin myöhään. Tietokannat eivät ole olleet käytössä, siitä viive. Varsinaista pro gradu -tutkimusta en löytänyt tietokannoista kyläyhdistystoiminnasta.
Tässä kuitenkin pari tutkimusta aiheeseen liittyen:
HYYRYLÄINEN, Torsti: Toiminnan aika ; tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 1994. (Kuuluu Oulun yliopiston kirjaston kokoelmaan, molemmat kappaleet tällä hetkellä lainassa)
MÄENPÄÄ, Toivo: Toimintatutkimus paikallisyhteisön aktivoijana: asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. Suunnittelumaantieteen yhdistys, 1987. (Turun yliopisto). (Kuuluu Oulun yliopiston kokoelmaan, jossa tällä hetkellä paikalla.)
Tiedustelut Oulun yliopiston kirjasto puh. 5533501 tai 5533502
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
Varmin tiedonlähde lienee The Rasmus -yhtyeen oma sivusto http://www.therasmus.com/ josta löytyy ainakin lyhyt bändihistoriikki. Sivuista saa suomenkieliset klikkaamalla vasemman alalaidan lippua.
Myös kotimaisista musiikkilehdistä saattaa olla jotain apua, tässä linkkejä:
http://www.rumba.fi/
http://www.soundi.fi/
http://www.suosikki.fi/
Kyseinen laki löytyy mm. teoksista:
Osakeyhtiölaki ja muuta lainsäädäntöä (Edita 2007)
Osakeyhtiölaki - Aktiebolagslag - Limited Liability Companies Act (KHT-Media 2007)
Näistä ensimmäinen on tällä hetkellä lainassa ja jälkimmäinen hyllyssä.
Laki löytyy myös Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624
Lisäksi Lapin maakuntakirjastosta löytyy säädöskokoelma vuodelta 2006. Säädöskokoelmia emme lainaa.
Heartbeatista covereita ovat tehneet useat - niistä Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät nyt Hank Marvinin, Humble Pien, Cilla Blackin ja Hermans Hermitsin versiot. Suomeksi kappaleen on levyttänyt Sami Keskitalo viime vuonna ilmestyneellä Tahdon lauleskella -levyllä, joka nyt on lainassa. Valitettavasti täydellisiä tietoja kaikista kappaleen esittäneistä en pysty antamaan, koska populaarimusiikin sävellyksistä ei kirjastojen tietokannoista löydy säveltäjien ja sanoittajien nimiä kuin poikkeustapauksissa ja saman nimisiä kappaleita on muitakin, joista osan paikalla olleista pystyin karsimaan joukosta pois vain kuuntelemalla levyjä. Wikipediassa on lisää tietoa kyseisen kappaleen cover-versioista http://en.wikipedia.org/wiki/Heartbeat_%...
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Lahden pääkirjaston aikuisten osaston varattavien asiakastietokoneiden näppäimistöt puhdistetaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos koneissa on jotain vikaa/huoltotarvetta, kannattaa asiasta kertoa henkilökunnalle, jotta tiedämme, minkä osaston tietokoneella ongelmia on ilmennyt.
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaupunginkirjaston HelMet tietokannasta löytyy miesten pukujen historiasta useampikin kirja, mutta kaavoja niissä ei ole. Tuon ajan pukumuotia löytyy esim. seuraavista kirjoista Terttu Pykälä: Historiallinen teatteripuku, Arja-Liisa Kuitunen: Länsimaisen muodin historia, Riitta Pylkkänen: Barokin pukumuoti Suomessa , Aileen Ribeiro: The art of dress; fashion in England and France 1750-1820 ja John Peacock:Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Kaavoja on mahdollisesti Ildiko Lehtisen kirjassa Rahwaan puku.
Yliopiston tietakanta Melindasta löytyi mm. Janet Arnoldin kirja The cut and contruction for men and women 1560-1620.
Historiallisten pukujen kaavoja voisi kysellä Teatterimuseon ja Taideteollisten kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/...
Voit pyytää uusimaan lainasi lähettämällä sähköpostia lähikirjastollesi. Laita viestiin nimesi lisäksi vaikka syntymäaikasi tunnistetiedoksi.
Kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet, löytyvät HelMet-kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI .
Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
