Hei!
Esimerkiksi http://www.okariino.fi/tarinativoli sivustolta voisi löytyä hyviä vinkkejä lastenkirjoista.
Toinen hyvä sivusto, jossa on vinkkejä hieman vanhemmille on http://www.sivupiiri.fi/
Kulttuurikeskus Koivun ja Tähden syyskuun tapahtumat löytyvät sivulta http://www.muhos.fi/index.php/kulttuuri/elokuvat.html . Oulu seudun tapahtumakalenterista löytyvät täydelliset tiedot.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastosta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…) löytyi montakin satukirjaa, jotka muuten vastaisivat kuvaustasi, mutta samasta kirjasta ei löytynyt muistamiasi kolmea satua.
Ikävä kyllä kirja jäi siis tunnistamatta.
1950-luvulla filmattuja Raamatun tapahtumiin tai henkilöihin liittyviä spektaakkeita löytyy joko Tampereen kaupunginkirjaston tai muiden Pirkanmaan kirjastojen valikoimista nykyään dvd-muodossa. Saatavilla on ainakin seuraavat elokuvat: Ben-Hur, Daavid ja Batseba, Quo vadis, Kymmenen käskyä, Salomo ja Saban kuningatar.
Elokuvien saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi) ja niistä voi tehdä tarvittaessa varauksia.
Hei,
virke sisältyy Henry Wadsworth Longfellow’n kirjaan Evangeline. A Tale of Acadie vuodelta 1847. Se löytyy kirjoittamalla virke Google-hakukoneeseen.
Fennica Suomen kansallisbibliografia –tietokannan mukaan Evangelinea ei ole suomennettu.
Tekstiä haettiin myös runotietokannan avulla
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Virkettä ei löytynyt näistä kirjoista, joissa on Longfellow’n suomennoksia:
Holden, Edith: Luontopäiväkirja 1905. 1989
Lausunto-ohjelmaa kaunoluvun opetusta ja esitystä varten. Koonnut Onni Savola. 1920
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja /3/. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1933
Veri ja kulta. Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. 1954
Tämäkään kirja ei...
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Hei! Ensimmäiseksi tulee mieleen vapaan lähdekoodin järjestelmä Koha.
Sinun kannattaa tutustua Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaan Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää : kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Kirja löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2082527?lang=fin). Kirjastolehdessä julkaistiin keväällä artikkeli Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä, josta voit tutustua aiheeseen lisää (http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/567/mika-on-kirjastojarjes…). Artikkelin lopussa on lista alan asiantuntijoista, joilta voit kysyä asiasta tarkemmin.
Vaara-kirjastojen etusivulta, http://vaarakirjastot.fi/ , pääsee tarkennettuun hakuun, jonka yläpalkissa on "haut". Sen alta voi valita juuri saapuneet: kirjat, musiikki, konsolipelit, videot tai lastenaineisto.
Saat listan, jossa kärjessä ovat uusimmat hankitut nimekkeet.
Myös tiedonhaun kautta pääset uusimpiin teoksiin valitsemalla aikarajauksen ja aineistolajin sekä hyllypaikan.
Haun tulosta voit rajata lisää vasemmalla olevilla vaihtoehdoilla.
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Stadin asunnoista kerrottiin, että jos vuokralainen menehtyy, hänen asuntonsa siirtyy Heka-yhtiöllä irtisanomisajan jälkeen. Tyttärellä tai muillakaan omaisilla, jotka eivät ole olleet kirjoilla asunnossa, ei ole erityisasemaa asunnon vuokraamiseen.
Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea...
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Käsitteitä peruspalvelut ja hyvinvointipalvelut käytetään laajasti ilmaisemaan palvelujen tärkeyttä. Suomen kielen perussanakirja ei tunne niitä.
Kunnallisista peruspalveluista ei löytynyt määritelmää Finlexin kautta, viittaus näihin on säädöksessä 658/1994, joka käsittelee valtion tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi. Peruspalveluja ei siinä kuitenkaan luetella.
Myös säädös 733/1992 eli Laki sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta mainitsee sanan peruspalvelut, mutta ei määrittele sitä.
Sisäasianministeriön sivuilta löytyy Kuntien peruspalvelujen toimivuutta tutkivan neuvottelukunnan väliraportti vuodelta 1998. Osoite on http://www.intermin.fi/suom/...
Tässä yksi englanninkielinen linkki: http://www.kirjasto.sci.fi/arvidj.htm .
Suomeksi löytyy tietoa esimerkiksi kirjoista:
Kodin suuret klassikot 1. osa Arvid Järnefelt/toim. Tapio Kopponen.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia 1997
Häkli, Pekka: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa 1955.
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Kyseessä on Ingrid Ranckenin laulu Puutarhatyössä (Trädgårdsarbete). Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja ja leikkejä lapsille. III (1939). Nuotti löytyy joistakin Suomen kirjastoista, esimerkiksi Varastokirjastosta, josta voitte tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoonne.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna.fi https://finna.fi/
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia.
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
