Tässä kotimaisia lautapelien julkaisijoita: Tactic, Lautapelit.fi, Tuonela Productions, Peliko. Lautapeliopas-sivustolta löytyy lisää tietoa näistä:
https://www.lautapeliopas.fi/artikkelit/tarkeimmat-lautapelien-julkaisijat/
https://www.lautapeliopas.fi/julkaisijat/peliko/
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Kyseessä voisi olla loiskärpästen (Tachinidae) heimoon kuuluva äkäsiilikärpänen (Tachina fera). Laji on Suomessa vakiintunut, joskin yleisempi Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.281427
Nature Spot -sivusto: https://www.naturespot.org.uk/species/tachina-fera
Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1997.
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Viimeinen kuningaskunta -kirjan tarinaa jatkava Kalpea ratsastaja ilmestyy Bazar Kustannuksen tietojen mukaan elokuun alussa.
Englanniksi sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: The Last Kingdom, The Pale Horseman, The Lords of North ja Sword Song.
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Varmaa tietoa Kiven käännyttämisestä näytelmän ensi-illasta en valitettavasti löytänyt. Esko Rahikaisen kirjassa Metsän poika: Aleksis Kiven elämä ( Ajatus Kirjat, 2004) kerrotaan eräästä tapahtumasta Lea näytelmän esityksestä vuonna 1870. Kirjailijan todetaan tuolloin olleen huonossa kunnossa ja hän joutui menemään ” piippuhyllylle”, koska ei kunnostaan johtuen kehdannut mennä permannolle.
Asian voisi tuntea Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, heiltä voisi asiaa kysyä
http://www.finlit.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693974__Sesko%20rahikaine…
Otin yhteyden puolestanne Laaksolahden kirjastoon, asia on järjestyksessä ja voitte noutaa varauksen vielä maanantaina 3.6.13, kirjasto on avoinna silloin klo 14-20.
Jatkuvasti ilmestyväksi suunnitellun kausijulkaisun saaminen kaupallisesti tilatuksi kirjastoon edellyttää joko lehden saamista jonkun kaupallisen välittäjän valikoimiin ja sitä kautta tarjolle kirjastoihin tai yksittäisen kirjaston suostuttelemista suoratilaukseen (perusteluna esimerkiksi se, että lehteä ei saa tukkuvälittäjien kautta).
Kysymyksessä ei suoraan todettu, että kyseessä on kaupallinen eli myytävä julkaisu. Jos lehteä voidaan jaella maksutta, on sovittava halutun kirjaston kanssa, että lehti voidaan sinne tilata. Tällaiseen ilmaisjakeluun ei ole olemassa mitään pikareittiä. Kirjastot suhtautuvat ilmaisiin lehtiin vaihtelevasti mm. käytettävissä olevan tilan rajoitusten takia.
Useimmat suomalaiset yleiset kirjastot päättävät...
Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja.Runossa Kolme laulua naisvankilasta runo numero kolme on omistettu Martta Koskiselle (Martta Koskinen in memoriam).Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408851__Smikkola%20lauluj…
Voit käyttää kirjaston asiakaspäätteitä omien asiakirjojen tekemiseen ja niiden tallentamiseen muistitikulle kaikissa Espoon kirjastoissa. Oma muistitikkukin on sallittu väline.
Näitä teemoja on käsitelty kirjallisuudessa jo antiikista lähtien. Mieleeni tulee esimerkiksi Sapfon kuuluisa runo, jossa näkymättömyys rakastetun silmissä saa aikaan fyysisiä oireita:
[…]
Sydän säikähtää rinnassani Kun katson sinua en
Mitenkään
saa ääntä suustani (Kun näen sinut äkkiä)
kieleni tärisee, tuli juoksee ihoni alla, en näe mitään
korvissa suhisee, hiki kihoaa pintaan,
paikkani vapisevat, olen
keltaisempi
Kuin ruoho,
kohta kuin kuollut
[…] (suom. Pentti Saarikoski)
Toinen, joskin hyvin erilainen, esimerkki antiikin kreikkalaisesta kirjallisuudesta on Theokritoksen Idylli 11, jossa kyklooppi Polyfemos riutuu yrittäessään huonolla menestyksellä hurmata Galateia-nymfiä. Runon sävy on selvästi humoristisempi kuin...
Vera Lynnin esittämän kappaleen We'll meet again (1939) sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Ross Parker ja Hughie Charles.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again
Häpeästä kertovia lastenkirjoja ei ole hirveän paljon, muutamia kuitenkin löytyy: esimerkiksi McDonaldin Jukka Hukka ja lohikäärme-vauva. Häpeämistä käsitellään myös Max Bolligerin Sinikorvaisessa jäniksessä sekä Shieldsin Kaunis pikkuveli –kirjassa. Eva Erikssonin Teemun uusi takki –kirjassa on myös samaa tematiikkaa. Myös Huikon Miltä Sipukaisesta tuntuu -kirjassa sekä Robberechtin Kiukkuhirviö-kirjassa on aiheena myös häpeä. Jonesin Tunteet-kirjassa käsitellään muiden tunteiden ohella myös häpeää.
Uusia lasten tunnetaitoja käsitteleviä kirjasarjoja on ilmestynyt viime vuosina paljon. Näitä ovat esimerkiksi juuri Avril McDonaldin Jukka Hukka –kirjasarja, sekä Anne-Maria Kuuselan Ympyräiset-sarja. Ympyräiset-sarjasta aihetta lähimmäksi...
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)...
Kyseessä on Eläkeläiset-yhtyeen versio nimeltä Humppaa tai kuole. Se julkaistiin Eläkeläisten EP-levyllä Humppalöyly vuonna 1995. Yle Areenasta löytyy tallenne: https://areena.yle.fi/1-50258158
Kyseessä on Arto Mellerin runo 6-0. Se alkaa sanoilla "aina sun kanssa". Runo löytyy teoksesta Viiden aistin todistus (1990). Se sisältyy myös Runot -kokoelmaan (2006).
Tässä ehdotuksia, joiden tarkemmat kuvaukset löydät Kirjasammosta.
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Pirkko Saisio: Elämänmeno
Myös Leo Laurilan Pako maalta sisältää ajankuvaa 1950-luvun Helsingistä ja nuorten aikuisten ajanvietosta siellä.
Kirjasammosta voi myös löytää lukusuosituksia erilaisilla sanahauilla. Katso ohje täältä: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Finna-haussa hakua voi tarkentaa esimerkiksi asiasanoilla "nuoriso" tai "nuoret" sekä "aikakausiromaanit" tai "ajankuva" tai vain "romaanit". Voit yhdistää useita hakuryhmiä: ensimmäiseen voit lisätä JA-operaattorilla hakusanoja, joiden pitää esiintyä sisällönkuvailussa, toiseen hakuryhmään TAI-operaattorilla sellaisia...
