Singerin koneet numeroilla F9593990-F9643989 on valmistettu vuonna 1920 Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.
Lähteet:
ISMACS International: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Singersewinginfo.co.uk: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi....
Pave Maijasen Lähtisitkö-kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 16 ja Suuri pop-toivelaulukirja 2. Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Pave Maijanen Lähtisitkö. Rajaa saamasi hakutulos nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Joni Skiftesvikistä on olemassa mm. elämäkertateos:
- Järvinen, Esa: Tarinaniskijä Skiftesvik-80 luvun kirjailijan synty ja vastaanotto, 1990.
Kokoomateoksista esim. seuraavissa on Skiftesvikistä:
- Kotimaisia nykykertojia 3, Kirjastopalvelu, 2000
- Osaavia oululaisia, Oulu : Kastellin yläaste, 1995
Lisää kirjallisuutta löydät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 kirjoittamalla asiasanaksi Skiftesvik, Joni tai kirjastomme ylläpitämästä Ostrobotnia - Pohjoispohjanmaan aluetietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 (myös lehtiä).
Muuta aineistoa:
- Oulun kaupunginkirjaston kotisivulla on luettelo
Itsenäisyytemme ajan oululaista...
Hei,
netissä olevasta nuortenkirjailijoiden matrikkelista osoitteesta:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml
löytyy perustietoa jonkin verran, lisäksi kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (toim. Ismo Loivamaa, löytyy meiltä ainakin sekä Kirjallisuus- ja kielitiede- että lapset ja nuoret -osastoilta pääkirjastosta luokasta 86.1103) on hänestä lyhyehkö artikkeli.
Etelä-Suomen Sanomissa on hänestä julkaistu haastattelu 23.5.2003 otsikolla: Marita Hauhia ei suostu siistimään kiroilua kirjakieleksi. Meillä ei kuitenkaan näin vanhaa numeroa ole, mutta kopiota artikkelista voit yrittää tilata kaukolainaksi esim. Lahden kaupunginkirjastosta. Kopio on maksullinen ja kaukolainapyynnön voit täyttää missä tahansa...
Lappeenrannan kirjaston kotisivulla on tietoa etelä-karjalaisista kirjalijoista.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12994
Pauli Matikainen näkyy olevan myös Kasukkalan koulun rehtori
http://koulut.etela-karjala.fi/kasukkala/yhteystiedot.htm
Kysymänne Karjala-lehti (ilm. 1904-) on käytettävissä mikrofilminä Kansalliskirjastossa, os, Unioninkatu 36, puh.09-19123196, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, su sulj.
Se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa käyttää vain lukusalissa.
Peruskäännös sanalle tittelille serenissimus/serenissimo on kunnianarvoisa. Sitä käytettään myös Venetsian tasavallan ja sen ruhtinaan nimityksessä, ks. esim. Tiede-lehti 8/2007 http://www.tiede.fi/artikkeli/760/venetsia_kaupunki_joka_on_ikansa_kamp… .
Hei
Helmet-aineistotietokannasta löytyy seuraavat sanakirjat, joissa on erityisesti seksuaalisuuteen liittyvää sanastoa:
- Sexicon : a sexual dictionary / [text: Jaclyn Bond].
- Smut : down & dirty with the filthiest words.
- Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi = Harder than rock : a sexy lexicon Finnish-English-Finnish.
- Reissaajan kieliopas rietasteluun, eli, kuinka saan seksiä vieraalla kielellä.
Saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1909937__Ssanakirjat%20sek…
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm....
Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång...
Hei vain,
Eräs antiikkiliike näkyy kauppaavan WSOY:n painamaa Kodin Raamattua (sis. 88 värikuvaa) 200 euron hintaan (http://www.antiikinvuoksi.fi/product/10410/kodin-raamattu--wsoy-1967. Mutta hintahan riippuu tietenkin siitä mitä mahdollinen ostaja on valmis maksamaan :)
En valitettavasti pysty löytämään vastausta kysymykseesi aineistoistamme tai verkosta.
Neuvoisinkin teitä olemaan yhteydessä suoraan juomatehtaisiin, esim. Hartwalliin: http://www.hartwall.fi/fi/yhteystiedot/anna-palautetta
Kysymyksen kanssa kannattaa lähestyä myös muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittista etujärjestöä Muoviteollisuus Ry:tä. Tässä linkki heidän kysymyslomakkeeseensa: http://www.plastics.fi/fin/muovitieto/kysy_muovista/
Myös Suomen Uusiomuovi Oy:ltä saattaa saada tietoa asiasta. Tässä linkki heidän kotisivuilleen: http://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Hei,
FINNA-tietokannan mukaan Kaikkien rakkaitteni puolesta -elokuva on saatavilla videokasettina muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei DVD:nä.
Kaukolainana paikallisen kirjaston kauta sen voi saada ainakin Vampulasta, Seinäjoelta, Säkylä, Lapualta, Salosta ja Rovaniemeltä.
Lähde:
finna.fi
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
