Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen
Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry).
Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina.
http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/...
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -listan mukaan tämän hetken luetuin kirjailija on Ilkka Remes. Remes on ollut myös viime vuoden "myydyin" kirjailija. (Ks. Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalvelu).
Kertojan ääni -blogissa on tehty listaus Suomen myydyimmistä kirjailijoista ja nykykirjoista vuosina 2000–2017. Sen mukaan kolme suosituinta kirjailijaa ovat Ilkka Remes, Laila Hirvisaari ja Arto Paasilinna.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1...
Valitettavasti kyseisten sarjojen musiikkiin ei löytynyt nuotteja. Sekä Ihanan Elisan (Elisa di Rivombrosa) että Ihanan Elisan tyttären (La figlia di Elisa) musiikin on säveltänyt Savio Riccardi. Netistä löytyi kyllä sarjojen soundtrack-tietoja, mutta nuotteja ei näyttänyt olevan saatavilla. Sarjan Kunnian hinta (Orgoglio) musiikin on säveltänyt Stefano Mainetti, eikä siihenkään löytynyt nuotteja. Kolmannen tuotantokauden soundtrack sen sijaan on kaukolainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta. Sarjojen kotisivujen kautta voitte halutessanne kysyä suoraan nuottien saatavuutta ja kuunnella Elisojen musiikkia.
Krapula on kansankielinen nimitys niille oireille, joita ihmisen elimistössä esiintyy etyylialkoholin käytön seurauksena siinä vaiheessa, kun alkoholia ei elimistöön enää tule, vaan järjestelmä pyrkii palautumaan normaalitilaan. Nykytietämyksen mukaan krapula aiheutuu monista eri syistä kuten nestevajauksesta ja maksan sekä hermoston ylirasituksesta.
Periaatteessa yksilökohtaisesti riittävän suuren alkoholimäärän nauttiminen aiheuttaa aina krapulaoireita. Erot ovat kuitenkin suuria eri yksilöiden välillä. Suurikokoinen, alkoholin sietokykyä pitkään parantanut juoja tuskin saa erityisiä vieroitusoireita muutamasta lasillisesta, kun taas pienikokoinen, tottumaton ja muutenkin reaktioiltaan vahva elimistö voi sairastaa vähäisenkin...
Koodin J09 termi suomalaisessa ICD-10 tautiluokituksessa on muutettu muotoon "Influenssa, aiheuttaja tietyt tunnistetut virustyypit". Diagnoosinumero sisältää lintuinfluenssan (H5N1) sekä sikainfluenssan (A/H1N1). Koodin muutos on tehty 17.6.2009
http://sty.stakes.fi/FI/koodistopalvelu/H1N1/Index.htm
http://194.89.160.67/codeserver/eventlog-action.do?action=find&key=2710…
Maailman terveysjärjestön (WHO:n) ICD-10 online: JO9
http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online/index.htm?gj09…+
Laila Kinnusen levytykseen "Näitkö sen" oli suomenkielisen tekstin kirjoittanut Kari Tuomisaari.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=n%c3%a4itk%c3%b6+sen&ID…
Sitä suositumpi suomenkielinen versio kansansävelmästä "Var det du" oli kuitenkin nimeltään "Niin aikaisin". Sen levytti Anki vuonna 1967, ja sanoituksen oli tehnyt Jukka Kuoppamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=niin+aikaisin&ID=46fd21…
Katso myös
http://www.youtube.com/watch?v=UDUKBRDsOus
http://www.youtube.com/watch?v=LnvtU7brShc
Harrastajanahkurin käsikirjassa (1, 1999, tekijä Jouko Eskelinen) on tietoa aiheesta. Turkka Aaltosen kirjassa Vanhat hyvät erätaidot on luku saaliseläinten nahan parkitsemisesta, ja siinä yhdeydessä puhutaan hyvin lyhyesti myös kalannahasta.
Aiheesta on myös artikkeleita:
- Anton Kalland, Kalansaaliista käyttöesineeksi (Kalannahan käsittely ja kalannahka käsityömateriaalina), Erä 27(2008):3, s. 62—65
- Pirkko Niemistö, Kalastajan tytär pitää kalasta (Haastattelussa kalannahkataiteilija Liisa Saarni), Taitaja 2004:4, s. 62—63
- Eija-Liisa Kasesniemi, Villi kalannahka : uusvanha ekotuote (Haastateltavana kalannahkakäsityöläinen Liisa Saarni), Taito 90(1997):1, s. 40-41
- Antti Kähönen, Kalannahan parkitsija (Kalannahan parkitsemisen taitava...
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti:
Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.).
Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt...
Laulu on tanskalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Irene Mendelin. Laulu löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
Koulun laulukirja / toim. Aksel Törnudd. WSOY 1920, 3.p.
Laulun taika / toim. Jussi Ilvonen. Raittiuden ystävät 1977, 3.p.
Työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevää kaunokirjallisuutta löytyy kirjaston tietokannasta runsaasti. Tässä muutamia ehdotuksia:
Kaiho Nieminen: Hännikäisen tapaus (WSOY, 2010)
Juha Seppälä: Hyppynaru (1990)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta (Karisto, 1982; Arktinen banaani, 2011)
Seppo Saraspää: Ansiosidonnainen (Karisto, 2008)
Hannu Mäkelä: Elävät ja kuolleet (Tammi, 2008)
Raija-Sinikka Rantala: Optimisti : äänetön monologi (Like, 2005)
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy (WSOY, 2004)
Arto Salmisen kaikki teokset
Klassikoista etenkin Minna Canthin teokset ovat tutustumisen arvoisia.
Samoin mielenterveysongelmia on käsitelty suomalaisessa...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teos Puut kaikki heidän vihreytensä on käännetty vain saksaksi.
Tässä linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kello löi jo viisi -sanoilla alkavan laulun nimi on Joulukirkkoon. Sen on säveltänyt R. Raala Immi Hellénin runoon. Runo Joulukirkkoon löytyy kokonaisuudessaan (kaikki 14 säkeistöä) esim. Immi Hellénin kirjasta Lasten runokirja (Valistus, 1930). Muistakin julkaisuista se voi löytyä, mutta yleensä kirjojen ja nuottien tiedoissa ei mainita, montako säkeistöä runossa tai laulussa on, joten julkaisu on nähtävä, ja tämä kirja oli ensimmäinen, josta löysin kaikki säkeistöt.
Laulun säveltäjästä R. Raalasta kertovassa kirjassa (Saraste, Maija: Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003) mainitaan, että Immi Hellénin runo Joulukirkkoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1898 Hellénin runokirjassa Lasten...
Ainakin kirjassa Roininen, Muuraustyön ammattitekniikka (painokset vuosilta 1959 ja 1965) on ohjeet peltikuorisen uunin (eli kaiketi sama kuin pönttöuuni) muuraukseen. Kirjaa ei ole Akaan kirjastossa, mutta useammasta Piki-kirjastosta se löytyy.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Pari lehtiartikkelia uunista myös löytyy:
- Tunnelmallinen pönttöuuni lämmittää tehokkaasti (Osaava kodinrakentaja, 2010, nro 2, s. 36-37)
- Vanhojen hyvien aikojen pönttöuuni (Meidän talo, 2003, 8b, s. 34)
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kysy kirjastonhoitajalta, aikaisempien vastausten Arkistossa on vastauksia, joista on ehkä apua kysyjälle.
Ks. linkki
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Sivun alareunassa on aakkosin asiasanojen selailu. Klikkaamalla kirjainta V löytyy esim. termi valtuutus, klikkamalla kirjainta P löytyy vastauksia liittyen kohtaan perukirjat.
Internetissä on Suomen lakiopas ja siellä välilehti Asiakirjamallit ja Valtakirjat on ensimmäisenä kohtana. Kirjastossa on myös perunkirjoitukseen liittyviä oppaita, samoin kirjoja asiakirjamalleista. Esim. Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (Talentum, 2007) sekä ASIAKIRJAMALLEJA / Seppo Kemppinen ... [et al.](Lakimiesliiton kustannus, 2002). Lakiasiain asiantuntijalta...
Hei!
Sorjonen (engl. Bordertown) -sarjan tunnusmusiikin esittäjää on kysytty ennenkin:
Laulun esittävät Kaae & Batz ja laulun nimi on "Closer". Laulu löytyy esim. Spotifysta ja Youtubesta.
Esittäjät (Kaspar Kaae ja Brian Batz) ovat myös sarjan kaikkien originaalisävellysten säveltäjiä, kuten käy ilmi esimerkiksi täältä: https://www.silverdrum.com/kaae-batz
“Bordertown”
━
Season 1
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
“Bordertown”
━
Season 3
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
Eeva-Leena Pokela, Eveliina Pokela ja Eeva-Leena Sariola ovat sama ihminen. Tämä lapsesta asti esiintynyt laulaja, säveltäjä ja näyttelijä on käyttänyt molempia etunimiä. Sariola-nimeä hän käytti avioliittonsa aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Leena_Pokela
Eeva-Leena Pokela on kanteletaiteilija ja professori Martti Pokelan ja laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Marjatta Pokelan tytär. Lähdetietojen (Suomen kansallisbiografia 7, 2006 tai http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1125/) heillä ei ole Eeva-Johanna –nimistä tytärtä.
Sukulaissuhteista Eeva-Leenan ja Eeva-Johannan väliltä ei löytynyt tietoa, mutta molemmat ovat laulaneet sekä yhdessä että erikseen, yhdessä ainakin Ilse Saareksen levyllä Pikka, pikku pikku...
Violetta on mm. italian- ja venäjän kielissä käytetty muoto englantilaisesta Violet-nimestä, joka on lähtöisin ranskan kielestä ja tuli suosituksi 1800-luvun loppupuolella. Englanniksi Violet sananmukaisesti tarkoittaa orvokkia. Alunperin sana tulee latinan Viola-sanasta (orvokki, orvokinvärinen, violetti). Ranskassa käytetään myös muotoa Violette. Suomessa yleisin muoto Violetista lienee Viola.
Lähteet: Vilkuna: Etunimet (Otava, 4. uud. laitos, 2005)
http://www.behindthename.com/
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
