Facta-tietopalvelun tietosanakirjan mukaan: fasetti (< ransk.), hionnassa syntyvä tasopinta (tahko) jalokivissä ym.; peilin, kuvalaatan tms. syrjässä oleva viiste.
Informaatiotutkimuksessa faseteiksi (facets) kutsutaan keskeisiä tietoa kuvailevia ominaisuuksia eli pääkäsitteitä (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite). - Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'.
Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias. Christinen ruotsalaisia muunnelmia ovat Christina, Kristina, Kristin, Kirstin, Kerstin, Stina ja Tina. Suomalaisia vastineita ovat Kristiina, Kirsti, Kersti, Krista, Tiina. Miehillä vastineita ovat Kristian, Risto jne. Nimen alkuperäinen merkitys aiheuttaa sen, että pyhimyskalenterit tuntevat monia samannimisiä. Perinteinen päivä meillä on ollut 24.7. (Agricolan rukouskirjassa v. 1544 'Christina neitzyt').///Svenska namnbok/Anders Malmsten///Etunimet/Kustaa Vilkuna///Suuri etunimikirja/Pentti...
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa.
Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY.
Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus.
Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus.
Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus.
Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Periaatteessa luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia, mutta tiettyjä sääntöjä ruokkimiseen liittyy.
Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
eläimistä saatavista sivutuotteista säädetään, että haaskaruokintapaikkaan toimitetut tuotteet on ilmoitettava. Alla linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150783
Lintujen ja muidenkin eläinten ruokinta voidaan myös kieltää. Esim. taloyhtiöillä on oikeus kieltää ruokinta alueellaan. Muun muassa Helsingin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan mm. toreilla ja monissa puistoissa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralu…
Kannattaa myös selvittää, mikä on eläimelle sopivaa ruokaa. Esim. siilin ruokavaliosta löytyy tietoa Siili kiikarissa...
Valitettavasti internetistä ei löydy mainitunlaista matrikkelia. Apua ei myöskään ollut painetuista taiteilijamatrikkeleista (sellainen löytyy esim. vuodelta 1926). Kirjaimiin sopivaa nimeä ei löytynyt, kuten ei Suomen taiteilijaseuran historiikistakaan (siinä on lopussa luettelo seuran toimivista jäsenistä vuosilta 1864-1964).
Taidetta myyvät antiikkikauppiaat saattaisivat tietää, kenestä on kyse. Tuomiokirkonkadulla on ainakin Galleria Annmari's, puhelinluettelon Keltaisilta sivuilta saattaa myös löytyä sopivia liikkeitä. Myös ainakin Avotakka- ja ET-lehdissä on kysymyspalstat, joille voi lähettää tiedusteluja kuvan kera.
Sellaista sivustoa ei valitettavasti ole, josta löytyisivät suoraan tunnetut suomalaiset lastenlaulut.
Verkossa on jonkin verran tekijänoikeudellisesti vapaiden lastenmusiikin sävelmien nuotteja, esim. Suomen Kansan eSävelmät -kokoelmassa on 25 kappaletta: http://esavelmat.jyu.fi/tarkennettuhaku.php?uil=
Sivun yleislaji-pudotusvalikosta valitaan Lastensävelmät.
Uudempia, Veikko Juntusen tekemiä lastenlauluja löytyy Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen nuotit -kokoelmasta. N. 700 laulun joukossa on 18 lastenlaulua.
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
Lastenlaulut löytyvät alempaa sivulta kohdasta 3.
Lastenlaulunuottien kattavin lähde on yhä kirjastojen painettujen nuottien kokoelmat. Esim. Outi-...
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Tinja on tieto, että Tinja on naisen nimi, joka tarkoittaa marttyyriä. Nimi tulee nimestä Fotinista (Foteine). Tinja on lempinimi venäläiselle nimelle Tatjana ja on muokkautunut siitä varsinaiseksi etunimeksi. Tinjan nimipäivää vietetään (ortodoksisen kalenterin mukaan) 20. maaliskuuta. Nimi on yleistynyt huimasti. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Tinja-nimisiä on Suomessa yht. 657.
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko...
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
"Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät.
Mahdollista olisi ajatella...
Peppi Pitkätossun tarinat Peppi Pitkätossu, Peppi Pitkätossu aikoo merille (julkaistu myös nimellä Peppi aikoo merille) ja Peppi Pitkätossu Etelämerellä on kaikki käännetty myös englanniksi. Näiden englanninkielisten Peppi-tarinoiden nimet ovat Pippi Longstocking, Pippi goes aboard ja Pippi in the South Seas. Myös osa Peppi-kuvakirjoista on julkaistu englanniksi.
Unien selityksistä löytyy paljon eri tyyppisiä kirjoja, esim: Freud: Unien tulkinta, Miller: 10000 unen tulkintaa, Parker: Suuri unitieto ym. Näitä kannattaa kysyä lähimmästä kirjastosta. Unethan ovat hyvin henkilökohtaisia ja liittyvät usein ihmisen sen hetkiseen elämäntilanteeseen, joten niitä pitäisi myös tulkita sen mukaisesti.
Kustantamosta kerrottiin, että Darren Shan kirjasarjan osien 11 ("Lord of the Shadows") ja osan 12 ( "Sons of Destiny" ) suomennosten pitäisi ilmestyä vuoden 2012 aikana.
Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole vielä selvillä, mutta "Lord of the Shadows" -kirja julkaistaan todennäköisesti kevään 2012 aikana.
Darren Shan -kirjoja kustantaa Suomessa Tammi. Palautelomake löytyy täältä: http://www.tammi.fi/sivut/3.
Kouvolan kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakas tuo kadonneen tai turmeltuneen kirjan tilalle uuden, mikäli sitä on saatavana. Kirjan voi myös korvata maksamalla sen hankintahinnan. Jos hankintahintaa ei kirjan rekisteritiedoista löydy, esim. jos kirja on jo vanhempi, asiakas maksaa silloin keskihinnan. Tiedot keskihinnoista on annettu kirjaston käyttösäännöissä (maksut). Kysy oman kirjastosi asiakaspalvelusta miten voisit kyseisen kirjan korvata.
Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt netissä: http://www.kyyti.fi/kayttosaannot
Kyyti-kirjastojen maksuista tietoa netissä: http://www.kyyti.fi/node/274
Tuomo-nimi tulee aramealaisesta nimestä Thoma, joka tarkoittaa kaksosta. Samaa kantaa ovat nimet Tuomas, Tommi ja Tomi.
Aramea on seemiläinen kieli ja sen uskotaan olleen Jeesus Nasaretilaisen äidinkieli.
Lähteet.
Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli
Tämän unohtumattoman näyttelijäsuorituksen teki Sointu Angervo. Elokuva tosin ei ollut Kaasua, komisario Palmu vaan Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.elonet.fi
