Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomeen tehtiin 20.3.1849. Suomen tie-ja vesikulkulaitosten insiinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Rautatie ajateltiin toteutettavan hevosvetoisena. Vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi kuitenkin höyryvetoisena toteutettavan radan välille Helsinki-Hämeenlinna. Vuonna 1856 maaliskuisen Suomen-vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi, liikenne ei silloin ollut vielä kovinkaan suunnitelmallista. Tarkastettu ratasuunnitelma Helsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, jossa se sai komitean...
Kyseessä on varmaankin Maarit Verrosen vuonna 2004 julkaistu novellikokoelma Keihäslintu.
Kyseinen jo 1800-luvun puolivälissä sukupuuttoon kuollut lentotaidoton lintulaji oli siivetön ruokki (Pinguinus impennis, engl. great auk).
Siivetön ruokki mainitaan Enid Blytonin teoksessa Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944, suom. Laila Järvinen, 1950).
https://finna.fi/Record/anders.433354
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40954
https://www.enidblyton.net/adventure-series/the-island-of-adventure.html
https://www.britannica.com/animal/great-auk
Kun NATO perustettiin, Espanjaa ei yksinkertaisesti haluttu mukaan: useimmat puolustusliiton perustajajäsenistä olivat Espanjan jäsenyyttä vastaan.
Sodanjälkeisessä maailmassa kansainvälinen mielipide oli enenevässä määrin maata hallinneen "viimeisen länsimaisen diktaattorin" kenraali Francon vastainen. Liittoutuneet pitivät Francon Espanjaa lähes vihollisenaan. Sodan jälkeen ne tuomitsivat Francon hallituksen fasistisena ja vaativat demokratian palauttamista maahan.
Ranska aloitti länsiliittoutuneiden antifrancolaisen kampanjan sulkemalla rajansa maaliskussa 1946. YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa päätöslauselman, jossa kehotettiin kaikkia jäsenmaita vetämään suurlähetystönsä pois Madridista. Espanja suljettiin myös kaikkien niiden...
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus...
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Löysin yhden nuotin, jossa on tämä kappale:
Jasmine (Esitt.)
"Soittaja"
Jasminen esittämien kappaleiden nuotinnoksia. Sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys, kitaran soinnut.
Omalta listalta ei monen varauksen tekeminen kerralla näyttäisi olevan mahdollista. Sen sijaan perinteisessä Helmet-haussa usean varauksen tekeminen samanaikaisesti on mahdollista, mikä ei sekään tosin onnistu ihan yhdellä napin painalluksella.
Kirjaudu Helmetissä ensin omiin tietoihisi sivun http://www.helmet.fi oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä. Tämän jälkeen valitse painike Hae/varaa. Valitse perinteinen aineistohaku ja tee hakusi. Voit myös tallettaa hakusi klikkaamalla tallenna-painiketta, joka näkyy listan yläpuolella olevan hae-painikkeen perässä. Haku tallentuu näin omiin tietoihin ja listaa voi katsella ja siitä voi tehdä varauksia myös myöhemmin.
Valitse listasta haluamasi ruksaamalla ja klikkaa "merkityt koriin". Tämän...
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Etsimiäsi kirjoja (mitään painosta niistä) ei valitettavasti löydy minkään HelMet-kirjaston kokoelmista, ei siis myöskään Pasilan kirjastosta.
Itä-Pasilassa sijaitsevasta Haaga-Helian kirjastosta näyttäisi löytyvän jälkimmäisestä teoksesta uudempia painoksia (v. 2000 ja 2005), mutta sielläkään siitä ei ole tuota mainitsemaasi vuoden 1990 painosta:
http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Valuation+Measu…
Sen sijaan tieteellisistä kirjastoista molempia teoksia kyllä löytyy ja voit lainata ne sieltä. Tosin joudut silloin hakemaan ne muualta kuin Pasilasta. Katso tarkemmat saatavuustiedot alla olevista linkeistä:
http://finna.fi
http://finna.fi
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen...
Ikävä kyllä ammattitaitomme ei riitä antamaan oikeaoppista käännöstä. Kannattaa kääntyä jonkun auktorisoidun kääntäjän puoleen, eli kääntäjän, joka voi laatia laillisesti pätevän käännöksen.
Jos haluat tarjota kirjaasi kirjastojen ostettavaksi, kannattaa tarjota sitä kirjavälittäjille, joiden kautta Suomen kirjastot hankkivat suurelta osin kirjansa. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Toki kirjastoille voi tarjota kirjaa myös suoraan, mutta välittäjien kautta kirja menee helpoiten kaikkien kirjastojen ulottuville. Kirjastojen hankintasopimukset saattavat myös rajata mahdollisuuksia ostaa kirjoja suoraan kustantajilta. Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot#.VK5zAfM8KvE.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat lisäravinteita käsittelevät teokset: Männistö, Harri: Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun (2014) ja Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa: suorituskykyyn ja kehon koostumukseen vaikuttavat aineet (2007). Tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta on tehty mm. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella, esim. Sallinen, Janne: Kreatiinin ja natriumkarbonaatin vaikutuksia toistettuun maksimaaliseen uintisuoritukseen (2001). Sallisen teos on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Kirjastojärjestelmän päivityksen yhteydessä tapahtuneen häiriön johdosta eräpäivämuistutuksia ei ole lähtenyt asiakkaille 17.6.-21.6.2015 välisenä aikana.
Kahden päivän ennakkoilmoitukset pystyttiin lähettämään uudelleen 22.6., eli ne joiden olisi pitänyt lähteä ajalla 20.6.-21.6.2015.
Ajalla 17.6.-19.6.2015 ei siis ole lähtenyt eräpäivämuistutuksia asiakkaille joille niitä olisi pitänyt lähteä.
Eräpäivämuistutusten lähetys on nyt saatu korjattua ja muistutusten pitäisi tulla asiakkaille normaaliin tapaan.
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
