Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin.
Hei,
Suomessa jaetaan kaksi merkittävää käännöspalkintoa. Mikael Agricola -palkinto (vuodesta 1958) jaetaan ansiokkaasta kaunokirjallisuuden käännöstyöstä ja tietokirjallisuuden puolella vastaava palkinto on J. A. Hollo -palkinto (vuodesta 1991).
Palkinnon saajien listaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Mikael Agricola -palkinto joka myönnetään edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._A._Hollon_palkinto
J. A. Hollo -palkinto voidaan myöntää edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.
Outi...
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Luonnossa ei edes ravintoketjun huipulla oleva peto voi olla täysin huolettomana, vaan tietty perusvalppaus on olemassa, vaikka eläin ihmisen näkökulmasta on täydessä unessa. Kissan korvien liike kertoo siitä, että unenkin aikana eläin seuraa aisteillaan ympäristön signaaleja ja elimistö on valmis toimintaan, lähinnä joksemaan karkuun. Kaikkein pisimmälle domestikoitu eli kesytetty eläimemme eli koira voi kyllä vaipua aika huolettomaan uneen, kuten kaikki koiranomistajat tietävät. Koiran syvä ja häiriintymätön uni on mahdollinen oletettavasti siksi, että se on oppinut huomaamaan, että kodin suojassa mikään ei sen turvallisuutta uhkaa. Myös pennut ylipäätään nukkuvat huolettomammin kuin aikuiset eläimet, koska ne voivat luottaa siihen, että...
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pienel%C3%A4inklinikka?source=…) pieneläinklinikka on "pieneläinten, vars. lemmikkieläinten poliklinikka". Hevosia hoitavat ne eläinlääkärit, jotka eivät rajaa palveluitaan pieneläimiin, kuten kunnaneläinlääkärit. Yliopistollinen hevossairaala toimii Helsingin Viikissä Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/yliopistollinen-elainsairaala/hevoset.
Lisätietoa eläinlääkärin ammatista löytyy esimerkiksi Suomen Eläinlääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta https://www.sell.fi/elainlaakarin-ammatti.
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen pankki halusi välttää varojensa sitomista markkoihin. Ne eivät enää olleet virallista valuuttaa, mutta niihin oli sitoutunut paljon rahaa.
Suomen pankin vuosikertomuksessa 2012 todetään:"Rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuden vuoksi on tärkeää välttää epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Vuonna 2012 tällaiseksi tekijäksi nousi markkinoiden läpinäkyvyyden osittainen puutteellisuus, joka vaikeutti pankkiriskien hinnoittelua. Vakuudellisen varainhankinnan lisääntymisen myötä kasvanut pankkien varojen sitoutuneisuus oli niin ikään yksi tekijä. Markkinoilla esiintyi myös epätietoisuutta siitä, miten vertailukelpoisia eri pankkien lainanhoitojoustot ja vakavaraisuuslaskennan riskipainot olivat" Suomen pankki
Markkoja palautui paljon, mutta...
Nykyisin voimassa oleva Yleinen palvelusohjesääntö toteaa seuraavaa:
"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan. Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."
Kenraaleille ei nykyinen palvelusohjesääntö sisällä poikkeuksia....
Pito-perunalajikkeesta (Solanum tuberosum L. cv. Pito) on olemassa oma Wikipedia-sivunsakin, jonka (valitettavasti monin osin vanhentuneesta) lähdeluettelosta löytyy linkkejä esim. seuraavaan tietokantaan, joista löytyy lajikkeesta lisätietoa:
The European Cultivated Potato Database: Pito
Tietokannasta selviää, että Pito on suomalainen perunalajike. Se on Golden Wonder ja Ella -lajikkeiden risteytys. Jalostuskaaviosta löytyy tieto, että Pito on vuodelta 1964.
Paavon Perunasivulla sanotaan, että Pito on otettu lajikeluetteloon vuonna 1976.
Vuosina 1976-1988 Pito oli yksi viljellyimmistä perunalajikkeista. Nykyisin Pitoa ei ilmeisesti enää juurikaan viljellä/myydä, kuten Aamulehden jutusta vuodelta 2018 käy ilmi: Tuttuja...
Kyseisen kaltainen kohtaus on voinut esiintyä eri käsikirjoitusversioissa ja se on saatettu kuvatakin, mutta koska se ei ole päätynyt elokuvan lopulliseen versioon, ei mahdollista asiakkaan esittäjääkään ole kreditoitu: Paha maa Elonetissä.
Kohtauksen teema paikantuu elokuvan alkupuolelle, missä Isto (Mikko Kouki) varastaa autoliikkeestä citymaasturin ja jota autoliikkeen omistaja Matikainen (Samuli Edelmann) myyjiensä kanssa sadattelee. Tämän jälkeen Hurskainen (Sulevi Peltola) saapuu Matikaisen luo keskustelemaan autonsa maksuaikataulusta.
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
