Kappaleen "Soli" sävelsivät ja sanoittivat italiaksi Toto Cutugno ja Cristiano Minellono. Kappaleen levyttivät vuonna 1979 sekä Adriano Celentano että Cutugno itse.
Suomenkielisen version "Näin käy - Soli" sanoitti Chrisse Johansson, ja sen levytti Juhamatti vuonna 1980.
https://secondhandsongs.com/work/110294/all
https://www.discogs.com/Adriano-Celentano-Soli/master/33236
https://www.discogs.com/Toto-Cutugno-Voglio-LAnima/master/369482
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=980b5cdb-d3fa-4940-a58a-9cc3…
Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata...
Olet oikeassa, että käsite poliittinen korrektius on ehtinyt vakiintua jo muutaman vuosikymmenen aikana. Ehdotuksesi korvaaviksi ilmaisuiksi ovat hyviä, mutta toisaalta ko. käsitteen juuret ovat nimenomaan poliittisissa yhteyksissä: ”Poliittisella korrektiudella tarkoitetaan USA:sta alkanutta poliittista liikettä ja ilmiötä, jonka tavoitteena on saada voimaan joukko ideologioita ja näkemyksiä sukupuolesta, rodusta ja muista vähemmistöistä.” (Online etymology dictionary). Voisi ehkä mieluummin ajatella, että kullakin kysymyksessä esitetyllä ilmaisulla on oma merkityksensä ja käyttöyhteytensä. Periaatteessa jokainen voi vapaasti valita käyttämänsä ilmaisut ja käyttää niitä vaikka yleisestä linjasta poikkeavasti, kunhan ensin...
Alun perin on ollut tarkoituksena, että Fontanella-kylpylä remontoidaan. Yle on uutisoinut 1.2.2021, että Siilinjärven kunta aikoo uudistaa Fontanella-kylpylän. Remontointi kuitenkin viivästyi ja syksyllä kunta on tiedottanut, että Fontanellan remontti kilpailutetaan talven 2021-22 aikana uudelleen. Myös toisessa kilpailutuksessa tarjoukset ovat kuitenkin ylittäneet kunnan antaman talousraamin, minkä vuoksi remontin rinnalle on noussut vaihtoehtona toiminnan alas ajaminen. Kunta on tiedottanut asiasta 21.3.2022. Asiaa käsitellään valtuuston kokouksessa aikaisintaan toukokuussa, joten enempää tietoa ei tällä hetkellä ole.
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita).
Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että...
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja...
Yliopiston almanakkatoimiston blogista löytyy erikoissuunnittelija Asko Palviaisen asiaa käsittelevä kirjoitus (https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/vuoden-ja-vuosikymmenen-vai…). Siinä todetaan, ettei sanalle "vuosikymmen" ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää, eikä siksi ole olemassa sääntöä siitä, alkaako uusi vuosikymmen esimerkiksi 1.1.2020 vai 1.1.2021 ja käsittääkö se vuodet 2020-2029 vai 2021-2030. Vuosikymmen-ilmaisua voidaan käyttää myös puhuttaessa mistä tahansa kymmenen vuoden jaksosta (siis vaikkapa 2013-2023).
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon arkistosta löytyvässä jutussa Anneli Räikkälä toteaa näin: "Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla...
Ylen Digitreenit sivustolta löytyy hyvät ohjeet. Ohjeet kertovat, että striimaukseen tarvitaan "1. Television, jonka takaa löytyy HDMI-liitäntä eli tuloportti HDMI-johdolle.Tällaisia ovat kaikki noin vuoden 2003 jälkeen myyntiin tulleet televisiot.2. Älypuhelimen tai tabletin.3. Langattoman internet-yhteyden.Kotona täytyy siis olla wifi-reititin eli wlan-tukiasema, joka muuttaa kiinteän verkkoyhteyden langattomaksi lähiverkoksi.4. Lisälaitteen: pienen mediasoittimen eli mediatoistimen.Suosituimpia niistä ovat Googlen Chromecast ja Applen Apple TV -niminen laite. Lisätietoa näistä kahdesta on jutussa myöhemmin." Linkki Ylen Digitreenit sivustolle.Yle Areenan saa toimimaan ilman lisälaitteita, jos omistaa ns. älytelevision. Silloin...
Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua...
Monikulttuurisen kirjaston sivuilta (http://www.lib.hel.fi/mcl/)löydät Maailma Infon, jossa on monenlaista tietoa eri maista. Rullaa sivua eteenpäin, Kazakstan löytyy K:n kohdalta.
Luettelossa on linkit mm. World Factbookin Kazakhstan-tietouteen (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/kz.html) sekä historiaa (http://www.hartford-hwp.com/archives/53/index-b.html - World History Archives) ja matkailutietoutta (http://www.lonelyplanet.com/dest/cas/kaz.htm - Lonely Planet) sisältäviin sivuihin. Näillä pääset varmasti hyvin alkuun.
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Ranskanperunapotku on Lauri Törhösen esikoislastenkirja ja katsomalla esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Ranskaperunapotku tai Törhönen Lauri selviää, että em. kirjasta on tietoa teoksessa Esikoiset 2002 /toim. Ismo Loivamaa, 2003.
Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria.
Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta.
Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
Kokeile laittamalla kirjailijan nimi "R.L.Stine"-tällalailla Google-hakuun; osoite www.google.fi., näyttäisi tulevan ainakin jotain.
Enemmän tietoa löytyy kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
ISBN 951-692-509-X.Löytyy useasta kirjastosta ainakin
käsikirjastokappaleena.
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Lisäksi kohtaamispaikka@lasipalatsi tarjoaa LAN- ja WLAN-yhteyksiä. Asiakkaat voivat tuoda omat kannettavat tietokoneensa, ja yhdistää ne nettiin, ilman salasanoja. Yhteydet ovat DHCP-yhteyksiä, joten niiden pitäisi toimia plug- & play-hengessä.
Yhteystiedot: kohtaamispaikka@lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2. krs,...
Kustantajien kotisivuilta voi hakea tietoa kirjailijoista.
Tässä WSOY:n sivulla http://www.wsoy.fi tietoa Marilyn Kayesta.
Suomessa Marilyn Kaye tunnetaan lähinnä Replica-sarjasta, mutta hänen julkaisuluettelossaan on kaikkiaan huikeat 120 kirjaa. Ensimmäisen nuortenromaaninsa kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1980. Aiheena oli teiniromantiikka, ja kirja julkaistiin vuonna 1982 salanimellä Shannon Blair.
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com
Kirjailijasta on kysytty useasti tässä palvelussa, saat lisätietoa vastauksista arkistosivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kysymyksessä voisi olla Nikolai Mjaskovskin 6. sinfonia. Se on sävelletty 1921-1923. Sen viimeisessä osassa on mukana myös kuoro, joka laulaa sielun erkanemisesta ruumiista (teksti on cd-levyn lipukkeesta, jossa se on venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi): "...And thou, o body, resteth in the damp Mother-earth". Cd-levyn tekstilipukkeessa kerrotaan myös, että Mjaskovski sai tietää tätinsä kuolemasta säveltäessään tätä sinfoniaa: "In the early phases of composition Miaskovsky heard of the death of an aunt who had played a significant role in his upbringing following the death of his mother". Hän matkusti hautajaisiin Pietariin ja kirjoitti päiväkirjaansa: "in [the] ice-cold flat the ideas for the middle movements ot the Sixth...
Suomenkielistä kirjallisuutta lävistyksistä on varsin vähän. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyvät teokset Juntunen, Juho: Tatuoitu (WSOY, 2004) ja Pönkä, Antti: Lävistyskorujen nikelipitoisuudet - analyysituloksia ja kirjallisuuskatsaus lävistysten terveyshaittoihin (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2003)
Englanniksi HelMet-tietokannasta löytyivät mm. Durfee, Dale: Tattoo / photographs by Dale Durfee (Aurum, 2006);Cohen, Tony: The tattoo (Outback Print, 2000); Dunbar, Andrew:Body piercing (Wakefield press, 1998).
Aiheeseen liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita voit etsiä kirjastossa paikan päällä tiedonhakupäätteillä Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Hakusanalla "lävistys"...
Ongelma liittynee tietokannan päivitykseen, jolloin tuli ongelmia helmetin joidenkin toimintojen kanssa. Vikaa korjataan.
Jossain vaiheessa linkki alkaa taas toimia, mutta jos haluat saada osoitteenmuutoksen tehtyä mahdollisimman pikaisesti, saat sen tehtyä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
