Henkilökohtainen salasana on asia, jonka vain asiakas itse tietää. Siksi kaikki salasanoihin liittyvät toimet voidaan tehdä vain kirjastossa asianomaisen henkilökohtaisesti läsnäollessa. Jos olet unohtanut salasanasi, mene omaan kirjastoosi ja ota henkilöllisyystodistus varmuuden vuoksi mukaan. Muuta tapaa ei ole.
Pääkaupunkiseudulla henkilökunta voi vain tuhota vanhan salasanan, jonka jälkeen asiakas saa syöttää järjestelmään uuden salasanan valintansa mukaan. Henkilökunta ei missään vaiheessa saa tietää, mikä tuo salasana on, siksi sitä ei myöskään voi vaihtaa ilman asiakasta itseään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastosta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…) löytyi montakin satukirjaa, jotka muuten vastaisivat kuvaustasi, mutta samasta kirjasta ei löytynyt muistamiasi kolmea satua.
Ikävä kyllä kirja jäi siis tunnistamatta.
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-...
Elokuva on nimeltään Matilda ja lasten kapina. Sitä on järjestelmässä useita kymmeniä kappaleita, saatavana myös Vantaalla Myyrmäen, auto-osaston ja Tikkurilan lastenosastoilla, vaikkakin näistä tällä hetkellä lainassa.
Tarkoittanette Anni Blomqvistin viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa (Vägen till Stormskäret, Med havet som en granne, Maja, I kamp med havet, Vägen från Stormskäret).
Anni Blomqvistin tuotantoa ei ole käännetty lainkaan venäjäksi, ei siis Myrskyluoto-sarjaakaan.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
http://www.sets.fi/forfattare/anni-blomqvist/
http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083473/myrskyluoto/
Voisiko kirjasuosikkisi olla viime vuonna (2015) julkaistu Leppävaaran (Albergan) historiikki Valtatien varrelta : tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta / [toimituskunta: Raija Ahonen, tekstit ... et al.].
Kirja kertoo mm. kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusreitistä Laajalahdelta Harakkaan. Harakan nimi muutettiin myöhemmin Lintuvaaraksi.
Kirjaa esitellään mm. alla olevalla Ylen sivulla:
http://yle.fi/uutiset/3-9202210
Suomeksi löytyy ainakin kirja nimeltä "Rally-toko harrastajan opas : säännöt ja kilpailuohjeet käytännössä", tekijänä Krista Karhu ym. Kirjaa löytyy Lumme-kirjastojen alueelta esimerkiksi Mäntyharjusta.
Englanniksi ja muillakin kielillä löytyy myös kirjoja verkkokaupoista, esimerkiksi:
https://www.jjdog.com/dog-training-books/rally-books
https://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_ss_i_2_9?url=search-alias%3Daps&field-keywords=rally+obedience&sprefix=rally+obe%2Caps%2C268&crid=VAFXIVPH1YBR
Paljon tietoa lajin luokista, kylteistä ja säännöistä löytyy myös Rally-tokoyhdistyksen nettisivuilta: http://www.rally-toko.fi/sivusto/
Aiheesta bluetooth tai sinihammas löytyy artikkeleita suomeksi seuraavista lehdistä: MikroBitti 2000, nro 4, Prosessori 2000/1 ja 2; Tekniikan maailma 2000/1; Aamulehti 2000-01-23, Tietokone 1999/10; MikroPC 1999/11; Prosessori 1999/4; Tietokone 1999/4B; Tietokone 1999/2; Helsingin sanomat 19998-11-12. Viimeksi mainittu artikkeli koskee nimenomaan matkapuhelinta. Lisäksi löytyy suomenkieliset artikkelit seuraavista lehdistä: Tietopalvelu 2000/1 ja Fakta: talous ja tekniikka tänään 2000/1.
Englanninkielisiä artikkeleita löytyy Ebscosta, joka on kokotekstitietokanta, toisin sanoen artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa sieltä.Ebscoon pääset esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston etusivulta http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta Ebsco (...
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Latinankielinen sana draco tarkoittaa lohikäärmettä. Se pohjautuu kreikankieliseen sanaan δράκων (drakōn), "lohikäärme, (suuri) käärme; eräs paholaisen nimi" (Thayer's Greek lexicon).
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Kollega Tampereelta ehdotti Pauli Matikaista, kirjasarjaan kuuluvat Meidän koulu, Meidän kesäloma ja Meidän talvi. Meidän kesälomassa hypätään seivästä ja Meidän talvessa kilpaillaan isien kanssa autoradalla. Voisiko olla kyse näistä?
Ilmanpaine aiheutuu painovoimasta, toisin sanoen siitä, että Maan massa vetää ympärillä olevaa ilmaa puoleensa. Jos maapallolla ei olisi painovoimaa, ei siis olisi ilmanpainettakaan.
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Singer-koneet sarjanumeroilla V1313740-V1328739 on valmistettu vuonna 1909 (ISMACS International: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v…).
Vanhojen Singer-mallien varaosia myydään lähinnä ulkomaisissa verkkokaupoissa, esim. seuraavissa:
SewEurope: https://www.sew-europe.co.uk/product-category/parts/singer-parts/singer…
Trojan Sewing: https://www.trojansewing.co.uk/product-category/industrial-sewing-machi…
Central Michigan Sewing Supplies: https://www.vintagesingerparts.com/collections/singer-model-29k-parts
Cutex Sewing Supplies: https://www.cutexsewingsupplies.com/collections/singer-sewing-machine-p…
Asiasta saa lisätietoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen neuvonnasta,
p.7312 2730,os.Helsinginkatu 24. Internet-osoite on http://www.helsinki.fi , josta löytyy kohta virastot ja laitokset.
