Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mistähän soinnuista on kysymys, kun edessä on englannin sana "flatted" (esim. flatted seventh)? Lähdetekstin mukaan erityisesti The Kinks harrasti sellaisia. 661 Sointujen yhteydessä ilmaisu flattened (tai pelkästään flat) tarkoittaa suomeksi alennettua. Flattened seventh -soinnussa on peruskolmisoinnun lisäksi neljäs sävel, jonka etäisyys intervallina perussävelestä on pieni septimi. C-duurissa tällainen sointu merkittäisiin, C7 ja se sisältäisi sävelet c, e, g ja b, joista b on alennettu eli pieni septimi, koska c-duurin luonnollinen septimi olisi puolta sävelaskelta ylempänä eli h. Mutta flatted seventh voi tarkoittaa myös koko soinnun sijaintia sointukierrossa perussävelajiin verrattuna. Jos kappale soitetaan on vaikkapa A-duurista, niin alennettu seitsemännen asteen sointu on G-duuri. Pelissä ovat siis I ja VII asteen soinnut. Niitä hyödyntää Kinksin You Really Got Me -kappaleen vahva ja...
Mitä sukunimi Vatanen tarkoittaa ja mistä se on tullut? 661 Kreikkalaiseen Thaddaios-nimeen perustuvat venäjän Fadei, Fadja ja Fadka ovat karjalaisessa ristimänimistössä muotoutuneet asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi sitten siirtynyt sukunimistöömme. - Vata on selitetty myös Vasilin kansankieliseksi asuksi. Karjalaisperäisellä Vatasella ei ole yhteyttä lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa paikan- ja henkilönnimistössämme esiintyvään Vatajaan. Vataja tarkoittaa 'viljelysmaata ja savimaata', Etelä-Pohjanmaalla myös 'lakeutta, vesialuetta ja vesiperäistä maastoa'. Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Onko vladivostok kuulunut joskus Kiinalle? 661 Vladivostok sijaitsee entisellä Itä-Mantšurian alueella, joka kuului aikaisemmin Kiinalle mutta joka liitettiin Venäjän alueisiin vuonna 1860. Wikipedia. Vladivostok.
Mikä on taitepapu? Monessa reseptissä mainittu mutta myydäänkö sitä jollain toisella nimellä vai onko kasvatettava itse? 661 Taitepavulla tarkoitetaan tavallista vihreää papua. Yksi vanhimmista viljelykasveistamme on tarhapapu (Phaseolus vulgaris). Siitä on olemassa useita muunnoksia, kuten matala, haaroittuva, ilman tukea kasvava pensaspapu (var. nanus) ja pitkä, rentovartinen, tuettava salkopapu (var. vulgaris). Pyöreäpalkoinen ja säikeetön vihreä taitepapu on yksi viljellyimmistä pensaspaputyypeistä. Muita ovat litteä- ja leveäpalkoinen vihreä leikkopapu ja keltainen, pyöreä- tai litteäpalkoinen vahapapu. Tarhapapujen suomenkieliset nimet lienevät käännöslainoja ruotsista: trädgårdsböna (tarhapapu), buskböna (pensaspapu), brytböna (taitepapu), skärböna (leikkopapu), vaxböna (vahapapu), stångböna (salkopapu). Lähteet: Iiris Kalliola, Ruokakasvit...
Mikä ravintola toimi osoitteessa Snellmaninkatu 13 Helsinki vuonna 1991? 661 Nykyisen ravitsemusliikkeen FaceBook kertoo muutosta:"Pataässä ja uusi osoite on siis Snellmaninkatu 13, eli entinen Lilla Helsingfors"eli olisiko 1990-luvun ravintola ollut Bar Lilla Helsingfors?Työtoveri ehdotti ravintola Savannaa, joka tosin oli Mariankadulla. Ravintolassa oli mieleen jäävät lasimaalausikkunat. Linkki Ravintola Savanna, Mariankatu 19.Finna haulla Snellmaninkatu 13, löytyivät myös Latu-Haiti oy ja Kauppakilta. Linkki valokuvaan Ravintola Latu-Haiti oy, Snellmaninkatu 19. Linkki Ravintola Kauppakillan ruokalistaan 1958, Snellmaninkatu 13.Yritin myös hakea Finnasta Kruunuhaan muita ravintoloita. Linkki Finna-haku: ravintola Kruunuhaka. 
Löytyisikö jostain tietoa Elina Karjalaisesta. Hänen elämästään ym. vai olisiko mahdollista että hän olisi kirjoittanut omaelämänkerran? 661 Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria. Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta. Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
Minun pitäisi löytää kulttuurin tutkimusta varten (pienen uskonnollisen ryhmän) ryhmäkäyttäytymiseen liittyvää sosiologista ja psykologista ym. kirjallisuutta… 661 Sopiva hakusana voisi olla uskontososiologia. Kotikuntasi Suonenjoen kirjastoston seuraavista kirjoista saattaisit löytää sopivaa tietoa: -Junnonaho, Martti Uudet uskonnot : vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : tutkimus TM-, DLM- ja Hare Krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa -Kivivuori, Janne Psykokirkko : psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta -Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta : kirjoituksia uskontososiologian alalta Artikkelitietokanta Aleksista löytyy myös samalla uskontososiologia-hakusanalla lupaavilta näyttäviä otsikoita, esim. Jean Danielin artikkeli Yhteisön valta, yksilön yhteenkuuluvuus uskonnolliseen yhteisöön aikakauslehti Unesco-Kuriirissa (1995, n:o 1, s. 13-18).
Kuinka löydän lehtiarvosteluja ym. taustatietoa tietystä kirjasta (tällä kertaa Jari Tervon kirjasta "Myyrä")? Myös ulkomailta? 661 Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta. Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-). Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista. Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista...
Kuka on kirjoittanut runon, joka alkaa - Miksi en myöntäisi, aina välillä minut valtaa epätoivo... tai sinnepäin? 661 Runon on kirjoittanut Matti Paloheimo ja se löytyy kokoelmasta Parantava runo / Immeli, Aino (Tammi, 1982).
Olen yrittänyt varata netin kautta seuraavia kirjoja: Lehtolainen Leena; Henkivartija ja Pakkanen Outi; Muistivirhe enkä ole löytänyt kumpaakaan. Onko niin,… 661 Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii. Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Luin jostain, että esim kirjastoissa järjestetään vauvoille loruleikki tai runokylpyhetkiä. Olisin kiinnostunut saamaan aiheesta tietoa ja tarkempia kuvauksia,… 661 Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Miten lainataan kirjoja? 661 Kirjojen lainaamiseen HelMet-kirjastosta tai kirjasto-autosta tarvitaan kirjastokortti. Ensimmäisen kirjastokortin saa ilmaiseksi kirjastosta, mutta lainakortin hakijalla on oltava osoite Suomessa ja kirjastovirkailija pyytää häntä esittämään voimassaolevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksensa. Kirjastokorttiin liitetään yleensä tunnusluku, jotta lainaaja voisi käyttää lainausautomaattia tai lainata ja varata kirjoja Internetin kautta. Kirjaston tietokoneita saa käyttää ilmaiseksi jos on kirjastokortti ja tunnusluku. Kirjastossa asioinnin säännöt ovat luettavissa sivulla www.lib.hel.fi/fi-FI/asiointi/
Aineiston varaussivulla oikeassa laidassa on jokaisen varatun aineiston vieressä palkki Lukitse! Mikä tämä on? Mitä tapahtuu, jos lukitsen varaamani aineiston? 661 HelMet-verkkokirjaston ohjeissa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k lukitsemisesta on seuraavanlainen selitys: Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Neuleohjeita espanjan kielellä? 661 Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa ei ole kirjoja, joissa olisi espanjankielisiä neule- tai käsityöohjeita. Helsingin Oulunkylän kirjastosta löytyy espanjankielinen kirja, jossa on asiasanana käsityöt. En kuitenkaan osaa sanoa, onko siellä ohjeita. Kirja on tarkoitettu nuorille ja se sisältää muutakin kodinhoitoon liittyvää asiaa: Para guía chicas : 250 actividades con mis amigas Moutarde, Colonel, kuv. 978-84-236-9210-1 (nid.) Oulunkylä Netistä neuleohjeita sen sijaan löytyy. Käytä hakusanoja tejer tai tricotar. Esim.: http://www.porcuatrocuartos.com/category/tricotar-tejer-con-lana http://manualidades.facilisimo.com/tejer-y-tricotar-con-lana http://www.comotejer.com/tag/instrucciones-para-tejer/ http://www.guiaparatejerbien.com/...
Haluan taata, että kuolemani jälkeen kaikki tiedostot -siis ihan kaikki- tuhotaan tietokoneeltani, sillä siellä on paljon arkaluontoista tietoa asiakkaistani… 661 Hei Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy. Läheteet: http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290… http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Kuka kätkeytyy nimimerkin Anna As-pirin taakse - sanoittajana esim. Paula Koivuniemen Punahilkka-rock-biisissä?http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID… 661 Nimimerkkiä Anna Aspirin on käyttänyt Tarmo Juhani Tuominen eli Jussi Tuominen. Lähteet: Viola-tietokanta (https://finna.fi) http://www.naytelmat.fi/a/jussi-tuominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_muusikoiden_taiteil…
Mikä kirja? Historiallinen suomalainen nuorten romaanisarja Kyseessä kirjasarja, joka on muistaakseni kahden kirjailijan (nainen ja mies, ehkä puolisoita tai… 661 Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016. Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Etsin joululta 1983 olevia Iltalehden artikkeleja tai näköislehtiä. Osaatteko neuvoa, onko teillä digitaalisessa arkistossa vanhoja Iltalehtiä taikka mistä… 661 Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi. Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Koiramme-lehti, huhtikuu 1996. Kansikuvassa novascotiannoutaja. Mikä on koiran nimi? 661 Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär. Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Minua kiinnostaisi tietää tekoäly-termin historiasta Suomessa. Milloin termiä on mahdettu käyttää ensimmäisen kerran ja missä yhteydessä? 661 Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017). Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...