Stadin asunnoista kerrottiin, että jos vuokralainen menehtyy, hänen asuntonsa siirtyy Heka-yhtiöllä irtisanomisajan jälkeen. Tyttärellä tai muillakaan omaisilla, jotka eivät ole olleet kirjoilla asunnossa, ei ole erityisasemaa asunnon vuokraamiseen.
Putkimiehen palkkaus saattaa vaihdella paikkakunnasta ja tehtävästä riippuen.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/523_ammatti
TES/Rakennusliitto palkkauksessa oli tuntipalkka noin 10-17 euroa.
Rakennusliiton TES:
http://rakennusliitto.fi/document/talotekniikka-alan-lvi-toimialan-tes-…
Oikotieltä löytyi seuraavaa tietoa:
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/putkimies?ref=aw-otty_dynam…
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa on äänieristetty soittohuone, jossa voi myös laulaa. Huoneessa on käytössä Yamaha Clavinova digitaalipiano. Soittohuoneen voi varata netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/ tai suoraan kirjastosta numerosta (09) 310 85000.
Töölön kirjaston soittohuoneessa on sähköpiano, joka on käytettävissä kuulokkeiden kanssa. Huone ei siis sovellu laulamiseen.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Soittohuone
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli...
Olisikohan kyseessä Jan Lööfin kirja Vaarini on merirosvo ja kaksi muuta satua (Tammi, 1987). Kirjan ensimmäisessä tarinassa poika ja vaari seikkailevat merirosvoina maailman merillä. Vaari vangitaan ja hänet suljetaan torniin. Kun vaari on päässyt vapaaksi, poika ja vaari pakenevat saarelta. He eivät tosin lähde tornista lentävällä matolla vaan ilmalaivalla, mutta kyllä lentäviä mattojakin tarinassa esiintyy.
Kappaleen If you come back from heaven esittää ainakin Lorrie Morgan vuonna 1994 ilmestyneellä levyllään War Paint. Lorrie Morgan on uudemman polven naiskantrilaulajia. Hänen kotisivunsa osoite on: http://www.lorrie.com . Sivuilta löytyy mm.discografia, jossa on linkki etsimääsi kappaleeseen. Voit kuunnella siitä ainakin pätkän ja varmistaa onko se etsimäsi kappale.
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino....
Moni Outi Pakkasen Anna Laine -dekkareista sisältää reseptiosion kirjan lopussa. Annan reseptejä on koottu myös erilliseen kirjaan Porosta parmesaaniin : Anna Laineen keittokirja (Otava, 2003).
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Kysymys on muotoiltu siten, että siihen on vaikea vastata. Ennakko-oletus syistä, joiden takia kuolemanrangaistusta käytetään, ei välttämättä päde ollenkaan. Yleensä kuolemanrangaistukseen tuomitaan murhasta, vakoilusta tai muusta maanpetoksellisesta toiminnasta ja uskonnollisten määräysten rikkomisesta. Pedofilia on nimitys seksuaaliselle suuntaukselle. Sitä ei ole kriminalisoitu, vaan lasten seksuaalinen riisto. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus ehkäisisi koviakaan rikoksia, saati kysyjän mainitsemia. Siksi useimmat maailman maat ovat siitä luopuneet, myös Afrikassa. Kuolemanrangaistuksella on silti myös ns. länsimaissa laajaa kannatusta. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2011 19 % kannatti kuolemanrangaistusta....
Tämä on kansanlaulu nimeltään Tontun puuhat.
"Tonttupa öin alla lattian kultakenkiä naulaa. Kuuletko iskuja vasaran, kun hän lyö sekä laulaa? Tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam tam taa, kun hän lyö sekä laulaa."
Laulun sanat löytyvät mm. Suuri toivelaulukirjasta nro 19.
Onnittelut teille ja kiitos kysymyksestä!
Nimipaivat.fi -sivuston mukaan Utun epävirallinen nimipäivä on 19. huhtikuuta, siis samana päivänä kuin Pilvi viettää virallista nimipäiväänsä. Em.sivustolla käytettiin taivutusmuotoa 'Utun', mutta Kielitoimiston nimiopas ei anna yksiselitteistä ohjetta taivutuksesta. Taivutus voi olla muodossa 'Utun/Utua/Utulle', kun halutaan etäännyttää nimi suomen kielen vastaavasta yleisnimestä: vrt. Aarre-> Aarren, Lempi-> Lempin. Oppaan mukaan tämä pyrkimys on "sitä selvempi, mitä nuoremmista ja kaupunkilaisemmista kielenkäyttäjistä on kyse". Toisaalta "kauniiden ja mieluisten sanojen merkitys halutaan säilyttää tunnistettavana", tästä esimerkkinä Satu -> Sadun, Tähti -> Tähden. Kielitoimiston...
Kyseinen runo on Otto Mannisen runo Rauhanmies ja se löytyy useista kirjoista:
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,1992
Runo on vapaa (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, 1996)
Suomen runotar 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Mirjam Polkunen ja Satu Marttila, 1990)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila)
Manninen, Otto: Runot (useita painoksia)
Neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, 1979)
Runo on myös kokonaisuudessaan luettavissa tuolta:
http://kotiuskontoisanmaa.fi/rauhanmies-kotimaasta/
Mats Winqvistin laulu Pakkasasteita alkaa sanoilla Painui mittari nollaan. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Eila Kivikk'aho.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828448
Kysyin englantia äidinkielenään puhuvalta työkaverilta. Hän kertoi, että aina käytetään sanaa exit. (se on substsntiivi ja "kirjakielinen"ilmaisu)
Sanan out kaikki ymmärtävät, mutta koska se on verbi, voi kuulija hieman loukkaantua, jos hänet käsketään sillä ulos.
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset...
Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa.
Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka…
Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville:
https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih…
https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin
Kuten...
Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
Voisikohan kyseessä olla Aaro Hellaakoski – olkoonkin, että hänen runossaan Portit kuolemalla on portteja vain kaksi.
"Kaksi porttia on kuolemalla. // Ensimmäinen, jonka taakse mennään / välitilaan, vartoamaan, että / sammuu kaikki, ketkä meitä muistaa, / -- // Toisen portin taakse astut silloin / kun ei muistajaa, ei lasta eikä / lähimmäistä eikä tuttavaa, / jonka tajunnassa ehkä liikuit / äsken vielä. -- " (Huomenna seestyvää, s. 77–78)
Lukuvuoden alkamis- ja päättymisajankohdan paikka kalenterissa juontaa juurensa koululaitoksemme alkuaikoihin. Kun koulujen vuotuista työaikaa kansakoululaitostamme muotoiltaessa suunniteltiin, katsottiin tarpeellisiksi pitkät lukuvuodet ilman pitkiä lomia, joiden aikana koulun maailma olisi vaarassa unohtua kasvateiltaan. Kesän ja koulutyön yhdistäminen osoittautui silloisessa maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme mahdottomaksi toteuttaa, sillä lapsia tarvittiin maataloustöissä. Syksyllä alkava ja keväällä päättyvä lukuvuosi oli näin meidän oloissamme ainoa mahdollinen vaihtoehto, joka mahdollisti pitkän, keskeytymättömän kouluvuoden.
Lähde:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia
