Kyseessä oli ilmeisesti Fekabit-niminen rikkaruohomyrkky, ks. https://www.heimovanhin.fi/3-osa-omatekoiset-raketit/https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=fekabit&startDate=1940-01-01&orderBy=RELEVANCE
Internet-lähteistä en onnistunut löytämään laulusta kuin joitakin katkelmia. Laulusta on olemassa useita eri versioita, joten on mahdollista, että juuri kysyttyjä sanoja ei ole mihinkään myöskään painettu.Erkki Ala-Könnin toimittamassa Härmän laulukirja -teoksessa (Härmä-seura, 1976) on julkaistu seuraava, Kustaa Etelämäen vuonna 1962 kirjaama versio. Härmässä häät oli kauhiatsiellä juotihin ja tapeltihin.Porstuasta porraspäähänrumihia kannettihin.Anssin Jukka kun häihin lähtipani kirvehen rekehensä.Eikä se muita mukahansa ottanukun nuorimman sisarensa.Anssin Jukka sano äirillensä,jotta äläkää te surko näitä,jos me hiukan kattelemmanoita Pikku-Lammin häitä.Anssin Jukka kun häihin lähtiniin aisalla istuu piru.Niin kun lintu lennos se...
Terve.fi-artikkelissa kerrotaan, että MBD-termi on lähes kokonaan korvautunut termillä ADHD. MBD:n (minimal brain dysfunction) määritelmään kuului vaikeuksia hahmottamisessa, motoriikassa ja oppimisessa. ADHD:n luokitus kuvaa samoja ongelmia oirelähtöisesti. Ylioppilaslehti mainitsee, että psykiatrian tautiluokitukseen ADHD otettiin 1980-luvulla, aiemmin samanlaisista oireista puhuttiin MBD:nä.Lähteet:Lapsen ylivilkkaus - sairaus vai luonteenpiirre? | Terve.fiLevottomat sielut | Ylioppilaslehti
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Michio Kushin kirjoittama teos Makrobiotiikka - terveyden, onnen ja rauhan tie (1989), joka käsittelee mm. ruokavalioita ja taolaisuutta. Mahtaisiko tämä olla kaipaamasi teos? Kirjaa löytyy pääkirjastosta kolme kappaletta, ja ne ovat kaikki tällä hetkellä saatavana. Kirjaa löytyy myös useimmista lähikirjastoista. Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää kirja hyllystä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Tuulet puhaltaa –kappaleen nuotteja ei valitettavasti vielä löytynyt. Internetistä löytyy kylläkin sanat, jos ne kiinnostaisivat sinua: http://www.lyricsbox.com/idols-teen-lyrics-idols-finalistit-tuulet-puha…
Vanhempia lehtiä säilyttävät sekä kirjastomme lehtilukusali http://www.tampere.fi/kirjasto/lukusali/ että pääkirjaston käsikirjasto http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/aineisto.html.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyvät tiedot siitä milta ajalta ja mitä lehtiä on varastoitu. Lehtikokoelmamme ei ole lainattavissa, mutta lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa ym. paikoissa.
Kaikkia lehtiä ei valitettavastin ole varastoitu etsimiltäsi vuosikymmeniltä.
Tässä muutamia lehtiä, joita löydät ao. vuosilta
kokoelmistamme
1. Nykytekstiili (pääkirjaston varastossa 1958-1997)
- vuodesta 1998 lehti on ilmestynyt nimellä Habit : suomalainen muodin ammattilehti
2. Teksi (julkaisija Teksiitlikauppiaitten liitto)...
Debi Gliorista löytyy valitettavasti kovin vähän tietoja.
Internetissä hänestä on perustiedot (hyvin lyhyet) englanniksi osoitteessa http://www.randomhouse.co.uk/catalog/author.htm?authorID=102864 Tuolla sivulla on oikeastaan vain lueteltu Gliorin tuotantoa ja siinäkin on pieniä virheitä: Magiaa -fantasiasarja ei jäänyt trilogiaksi, vaan sitä on suomennettu jo neljä osaa. Niiden lisäksi Gliori on tunnettu hienoista kuvakirjoistaan (esim. Karhuherra-kirjat), hän on saanut niistä palkintojakin. Nettisivun mukaan Gliori asuu Skotlannissa.
Lehtiartikkeleita Gliorista ja hänen tuotannostaan on julkaistu useissa lehdissä suomeksi. Vuoden 2002 Onnimannissa numero 3 on Mervi Heikkilän juttu Magiaa ja Mafiaa. Sen lisäksi Gliorin tuotantoa on...
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Ramppi palaa –teoksen on toimittanut Kirjailijakeskuken työryhmä ja se sisältää useiden eri kirjailijoiden näytelmiä:
Ramppi palaa : suomalaisia näytelmiä 1974-1981
Julkaistu: Helsingissä : Otava , 1983
Ulkoasu: 381 s. ; 23 cm
Sisältö:
Perhe / Claes Andersson ;
Leijonalla ratsastava pawiaani / Henri Kapulainen ; Casablancan koirat / Christer Kihlman ;
Särjetty viulu / Pirkko Kurikka ;
Gracchuskan pojat / Jussi Kylätasku ;
Maailman laidalla / Pirkko Saisio ;
Wiipurin nopeat / Lauri Sipari
Huomautus: Toim. Kirjailijakeskuksen työryhmä
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-1-07322-2 (sid.)
Kirjaa ei näytä olevan lainkaan kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Teknillisen korkeakoulun kirjaston ja Vaasan tiedekirjaston kokoelmista. Kysy kaukolainauksesta kotikirjastostasi:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=
Valittujen palojen vuonna 1990 julkaisemassa kirjassa Totta vai tarua? on Daniel Dancerista (k. 1794) vajaan sivun mittainen artikkeli 'Saitureiden kuningas : miten pitkälle kitsaus voi mennä?'.
Kysymyksessä on ilmeisesti Josef Lankan ohjaama tsekkoslovakialainen vhs-animaatio "O CLOVICKOVI" vuodelta 1988, suomalaiselta nimeltään Mainen, joka näyttäisi olevan vielä saatavilla Hattulan pääkirjastosta. Kaukolainapyynnön siitä voi tehdä HelMet-kirjastoista.
Hei!
Tietoja vauvojen syntymäpituuksia. Kannattaa kysyä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, josko heillä olisi kyseistä tietoa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot;jsessionid=5A563100BDE8D5472EB5…
terveisin Kari Degerstedt
tilastokirjaston tietopalvelu
info@tilastokeskus.fi
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi vuonna 1986 Olli Ainolan artikkeleja, jotka käsittelivät Suomen ensimmäisiä ydinvoimalahankintoja.
“IVO väisteli viimeiseen asti venäläistä voimalaa” ja “Kekkonen puhui TVO:lle ydinvoimalan Ruotsista”. Helsingin Sanomien kuukausiliite Huhtikuu 1/1986, s. 29-39.
Lähteet:
http://www.ennenjanyt.net/2006_2/jensen.html#_edn3
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/sunell/mitensuo.pdf
Helsingin Sanomien Kuukausiliite säilytetään ilmestymisestä vuodesta 1983 lähtien Pasilan kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610806?lang=fin
Kun kysymys on salassa pidettävistä asioista, joita ei kirjastokaan tiedä, ainoa tapa on mennä henkilökohtaisesti käyttämääsi kirjastoon ja ottaa mukaan valokuvalla varustettu henkilöpaperi henkilöllisyyden todistamiseksi. Mikään kirjasto ei hoida salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin liittyviä asioita verkon kautta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Hei,
valitettavasti paikannimihakemistoista ei löytynyt Hamppiniemi-nimistä kylää tai paikkakuntaa. Kyseisessä kirjassa se on kylän nimi. Hamppiniemi on todennäköisesti fiktiivinen paikannimi, tai vaihtoehtoisesti murteellinen ilmaisu (vrt. esim. hamppu, hammas).
Jos haluatte tutustua kirjaan tarkemmin, se on mahdollista saada tänne Porvoon kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on maksullista.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
