Listaan tässä aluksi tietokirjoja, joissa käsitellään tuota ajanjaksoa. Lopussa on linkkejä myös siihen aikaan sijoittuvien romaanien listoihin.
Tietokirjoja:
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1946, Ajankuvia vuosilta 1946-1966
Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa / Matti Peltonen (toim.).
Asiasana (henkilö): Kärki, Toivo, 1915-1992. ; Helismaa, Reino, 1913-1965. ; Pakarinen, Esa, 1911-1989. ; Fogelberg, Ola, 1894-1952. ; Linna, Väinö, 1920-1992. Tuntematon sotilas.
Asiasana: kulttuurihistoria populaarikulttuuri ; kulttuurihistoria Suomi 1950-luku ; populaarikulttuuri Suomi 1950-luku ; populaarimusiikki historia Suomi ; elokuva historia Suomi 1950-luku ; kirjallisuus Suomi 1950-luku ; sarjakuvat historia...
Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997).
Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota...
Kappale on nimeltään "Ballade pour Adeline". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet Paul de Senneville ja Olivier Toussaint. Se on tullut tunnetuksi erityisesti pianisti Richard Claydermanin esittämänä.
"Ballade pour Adeline" Richard Claydermanin esittämänä:
https://www.youtube.com/watch?v=eCCan3TFPoc
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+...
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "...
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
Sanaa "Yankee" käytetään sanakirjan mukaan usein halventavassa merkityksessä syntyperäisestä Yhdysvaltain kansalaisesta. Sillä voidaan myös tarkoittaa Yhdysvaltain koillisosien, erit. Uuden- Englannin asukasta. Näin ollen kyseisen sanan käyttö mainitsemassanne yhteydessä ei tunnu kovin sopivalta.
Lähde: Collins Dictionary of the English language
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
Tätä asiaa on kysytty useamman kerran Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Tässä linkki viimeisimpään vastaukseen:
Miltä näyttää tämän vuoden (tai ylipäätään 2020-luvun) työtilanne kirjasto-alalla? Opiskelen alaa korkeakoulussa ja mietin työllistymistilannetta.Ja jos sopii… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tällä hetkellä kirjastotyöntekijöistä on ylitarjontaa, mutta tulevina vuosina myös eläköityy paljon kirjaston työntekijöitä. Pienemmiltä paikkakunnilta voi löytyä paremmin kirjastoalan töitä. Isompien kaupunkien kirjastojen työpaikat ovat halutuimpia.
Kirjastoalalle halutessaan kannattaa hankkia kirjastoalan koulutus, sillä suurimmassa osassa kirjastojen työpaikoista sitä edelleen vaaditaan tai ainakin toivotaan....
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen...
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen...
Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
