Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924). P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta...
Takarivin-Taavin kappaleen lsanat löytyvät netistä. Sanoissa kuvataan Taavin olleen isätön ja hänen äitinsä elätti
perhettään myymällä itseään. Näillä eväillä ei ollut oppikouluun mitään asiaa. Oppikoulu ei ollut ennen sotia todellakaan ilmainen.
Valokuva on siis kansakoulussa otettu.
Hei,
Viittaat Etu- ja sukunimilakiin, joka on ollut voimassa 1.1.2019 alkaen. Laki ei ole voimassa takautuvasti, joten se ei päde aiemmin annettuihin nimiin. Toki aiemmassakin laissa taisi olla samantyylinen teksti.
Joonaksen ja Jaanan kohdalla tuo "alle 15" muodostuu kolmesta "alle 5" -merkinnästä, koska yksityisyyden suojan takia tuon tarkempia tietoja ei rekisteristä saa henkilönimistä, joista on vain korkeintaan muutamia hakutuloksia. Todennäköisesti tuo tarkoittaa minimiä, eli yhteensä 3 kpl.
Toki massatietojen tilastoinnissa voi jäädä rekisteriin pieniä virheitä, jotka voivat selittää osan poikkeuksista. Samoin sukupuolta vaihtaessa voi muutoskohtaan jäädä mahdollisesti merkintä nimestä toisen sukupuolen sarakkeeseen,...
Ihan kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Tässä on kuitenkin elokuvia, joissa on vanhoja miehiä tai miesten epätodennäköisiä ystävyyksiä.
Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat (1993)
The Odd Couple - Parittomat kaverukset (1968)
Bucket List - Nyt tai ei koskaan (2007)
Land Ho! (2014)
Asko Raivion säveltämä ja sanoittama Kasevan Tyhää-kappale löytyy useammastakin nuottijulkaisusta, esim.:Leskelä, Ari: Suuri pop-toivelaulukirja. 5Raivio, Asko: Lauluja LP:ltä Silloin kunLeskelä, Ari: Pop, country & folk kitaralaulujaLeskelä, Ari: Kultainen suomipop laulukirja. 2Nuotteja/julkaisuja voi tiedustella omasta kirjastosta. Mikäli julkaisu ei kuulu kirjaston kokoelmaan, kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta.
Porkkanan herkullinen oranssi osa on juurimukula eli turvonnut pääjuuri eli juurikas (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:juurimukula)."Mukula" on yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia maan alla olevia, ravintoa varastoivia kasvin osia (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:mukula).Teknisesti ottaen porkkana siis on mukula, vaikka useimmat ihmiset eivät varmaan arkikielessä kutsuisi sitä mukulaksi vaan juurekseksi.Paalujuuri taas on puun vahva, alaspäin kasvava juuri (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:paalujuuri).
Kartanoiden omistajien tietoja voisi löytyä 1930-luvulla julkaistusta Suomen maatilat -kirjasarjasta, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, useista kirjastoista käsikirjastokappaleena. Voit tarkistaa saatavuustiedot Helmet -verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/ Kirjasarjan teokset on myös skannattu Suomen maatalousmuseo Sarkan Sukutilat Webissä -verkkosivuille, josta voit hakea esimerkiksi kunnan tai tilan nimellä. Digitointia on täydennetty 1960 -luvulla julkaistulla Suuri maatilakirja -teossarjan tiedoilla. Myös Suuri maatilakirja -sarjan osat löytyvät useista pääkaupunkiseudun käsikirjastokokoelmista, kannattaa tarkistaa saatavuustiedot yllämainitusta Helmet-linkistä!Lisäksi tunnetuista kartanoista on...
Suosittelen Otavan v. 1957 julkaisemaa Maailman kirjat ja kirjailijat. Teokseta löytyy maaimankirjallisuuden pääteosten lyhyen kuvailun lisäksi myös taustatietoa kirjallisuudesta ja kirjailijoista.
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Alakoulun lukudiplomilista on nähtävillä pääkirjaston lasten ja nuorten osaston neuvonnassa sekä kaikissa lähi-
kirjastoissa. Uusitut lukudiplomilistat ovat tulossa lähi-
aikoina myös Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun opetustoimen
www-sivuille.
C. G. Mannerheimin Kaukoidän matkoista on kirjoitettu useampikin teos. Uusin niistä on Petteri Koskikallion ja Asko Lehmuskallion toimittama "C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906-1908". Kyseinen teos on ilmestynyt vuonna 1999 ja sen on kustantanut Museovirasto.
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
Erillistä teosta Porvoon valtionpäivistä ei näytä löytyvän. Kuitenkin esimerkiksi Päiviö Tommilan teos Suomen autonomian synty 1808-1819 (Valtion painatuskeskus, 1984) käsittelee aihetta laajemminkin.
Porvoon valtiopäiviä käsitellään myös seuraavissa teoksissa:
Taistelu autonomiasta : perustuslait vai itsevaltius? (toim. Timo Soikkanen, Edita, 2009)
Jussila, Osmo: Suomen perustuslait : venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808-1863 (Suomen historiallinen seura, 1969)
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 1, Suomen kansanedustuksen vaiheet 1850-luvun puoliväliin (toim. Eduskunnan historiakomitea: Olavi Salervo, puheenjohtaja, Valtion julkaisutoimisto, 1962)
Castrén, Robert: Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 (Edlund, 1882)...
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjaa on hyvin saatavilla. Lainataksesi kirjan tarvitset kirjastokortin. Kirjastokortin saat lähimmästä kirjastostasi. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Kirja on Kouvolassa hyllyssä
Elimäen kirjastossa, Jaalan kirjastossa, Korian kirjastossa, Myllykosken kirjastossa ja Kuusankosken kirjastossa. Euron varausmaksulla sen saa teille sopivimpaan kirjastoon jos mikään näistä, joissa kirja on nyt paikalla ei ole teidän lähikirjastonne.
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on...