Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen...
Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
Tarkoitat varmaan Merja Rantamäen esittämää kappaletta Sinua varten. Sen on sanoittanut Raul Reiman. Säveltäjä on Raimo Henriksson ja sovittaja Jori Sivonen.
Kansalliskirjasto: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653102?sid=2919349774
Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa.
Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka…
Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville:
https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih…
https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin
Kuten...
Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18.
Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta.
Lähteet:
Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984
Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi
Katso 36/1979
Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Eve Hietamiehestä löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia (BTJ 1997).
Tuoreimmat tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla myös aikaisemmin, vastaukset voi tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla hietamies eve.
Internetistä löytyy osoitteita, joissa on tietoa nykyajan taloustarvikkeista, niiden materiaaleista, hoidosta ja käytöstä. Seuraavassa osoitteessa on myös säilytystietoa: http://www.ikea.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=1… . Seuraavassa taas on linkkejä hoito-ohjeista materiaalin mukaan http://hackman.fi/designor/web/hackmanwww.nsf/0/B5621309CF860210C2256E7… . Aineistohaku Helmetistä http://www.helmet.fi/ löytyy aihehaulla niksit runsaasti teoksia, joissa on tietoa taloustarvikkeiden ja eri materiaalien hoidosta ja käsittelystä.
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Tällaisissa asioissa kirjaston asiantuntemus ei riitä auttamaan, mutta sivustoomme on kerätty suomalaisia erikoisalojen kysy-palveluita. Niiden joukosta voisi löytyä sopiva, tässä linkki
http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/kysypalveluita .
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Olipa haasteellinen kysymys, kaunokirjallisten teosten tunnistaminen edellyttäisi usein omakohtaista lukukokemusta. Kirjan jäljittämistä auttaisi myös tieto siitä, milloin kirja on luettu.
Etsin teosta HelMet -aineistohausta esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä: internet, maallemuutto, rakastuminen, sisarukset, maaseuturomaanit, viih-dekirjallisuus...
Kuvaukseen täysin sopivaa teosta en onnistunut löytämään. Kirjastoammattilaisten postituslistan kautta saimme seuraavia ehdotuksia:
Kivelä, Anneli, Kotiin Katajamäelle, Karisto, 2010.
Rask, Regina, Hyvä Naapuri, Otava, 2007.
Lehtinen, Tuija, Kolme miestä netissä, Otava, 2010.
Selailun perusteella Raskin kirja olisi ehkä lähinnä kuvaustasi.
Teosten saatavuuden voit...
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston...
