Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Jatkamme edelleen etsintöjä, ja jos oikea kirja löytyy, palaan asiaan.
Tuntisiko joku lukijoista nämä runot ja kirjan?
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Kappaleen nimi on Tänd ett ljus. Sen on Suomen kansallisdiskografian mukaan säveltänyt Lasse Lindbom ja sanoittanut Niklas Strömstedt. Kappaleen tunnetuin levytys on Triad-yhtyeen a cappella-versio vuodelta 1987. Lyhytikäiseksi jääneen htyeen muodostivat Lindbom, Strömstedt ja Janne Bark.
Lähteet:
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4nd_ett_ljus
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Laulu on Neilikka-yhtyeen Arkinen laulu rakkaudesta vuodelta 1978. Sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta numerosta 23. Muistit sanat lähestulkoon oikein. Muistamasi kohta menee tarkalleen näin: .. .sinua pyytäisin asumaan taloni sokkeloihin...
Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997).
Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla...
Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy...
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)...
Helsingin Helmet-kirjastoista ainoastaan Töölössä on paperisilppuri asiakaskäyttöön. Silppuri on suurikokoinen ja sitä käytetään vain kirjastossa. Silppuri pystyy ottamaan vastaan yhden paperin kerrallaan. Vetoisuudeksi kerrottiin yksi jätesäkillinen. Säiliön tyhjentää henkilökunta, mutta käyttäjän on syytä tarkistaa itse, kuinka täynnä säiliö on ennen kuin aloittaa silppuamisen.
Roomalaisilla ei ollut vain yhtä nimitystä Manalan hallitsijalle. Kreikkalaisperäisten Haadeksen ja Pluton sekä siitä mahdollisesti johdetun Dis (Paterin) lisäksi roomalaisilla oli käytössä etruskiperäinen Orcus.
Lähde: P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava, 2000
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on entisiin presidentteihin liittyvää kirjallisuutta, mutta arkistoaineistoa meillä ei ole. K.J.Ståhlbergin arkisto on Kansallisarkistossa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Itsen%C3%A4isen_Suomen_valtionp%C3…
Yhteystiedot:
https://kansallisarkisto.fi/index.php/yhteystiedot?page=fi/yhteystiedot…;
Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) / Kansallisbiografia
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/626
Kyseinen runo on Eeva Kilven ensimmäisestä runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY, 1972, s. 45). Teoksesta on sittemmin julkaistu useita painoksia.
Runon voi lukea myös teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2000).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.109054
https://finna.fi/Record/3amk.256941
Kaksoislyseolla (joka saattoi olla myös kaksoisyhteislyseo tai kaksoistyttölyseo) tarkoitettiin yksinkertaisesti täysiluokkaista valtion oppikoulua, jonka jokaisella luokalla oli vakinainen rinnakkaisluokka (B-luokka) (Nykysuomen sanakirja). Moni lyseo oli kaksoislyseo ilman, että sitä huomioitiin oppilaitoksen nimessä. Esimerkiksi Turun suomalainen lyseo (vuodesta 1950 Turun lyseo) "tuli kaksoislyseoksi 1925, t.s. B-luokat vakinaistettiin ja opettajanvirkoja lisättiin" (Turun lyseo : matrikkeli 1903–1976).
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset...
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
