Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla...
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
Kyseessä on Cythnia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisarukset. Sarjassa on viisi osaa. Ensimmäinen osa Matkalla kotiin ilmestyi suomeksi vuonna 1984. Seuraavat osat ovat Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Isän jäljiltä (1989) ja Vaarallisilla vesillä (1991).
Sarjan ensimmäisistä osista on kuvaukset ja myös kansikuvat Kirjasammossa.
Tillermanin sisarukset -sarja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tillermanin%20sisarukset
Pääkaupunkiseudulla teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa niiden saatavuden Helmet-haulla ja tilata kirjat omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta!
Ensin lyhyt ja ytimekäs vastaus: ei löydy.
Sitten hieman selityksiä siihen, miksi tällaista listaa ei ole eikä todenäköisesti koskaan tule olemaankaan. Olen kyllä itse koonnut mahdollisimman täydellisen luettelon Johann Strauss nuoremman eli tunnetuimman ja soitetuimman Straussin sävellyksistä. Sekään ei ole silti todennäköisesti aivan täydellinen, koska edes hänen tuotannostaan ei ole olemassa kunnollista teosluetteloa, tutkimukseen nojautuvaa perustutkimusta. Jos kysyjä on kiinnostunut tietämään, keiden säveltäjien tuotannosta tällaisia listoja on suomalaisille tarjolla, linkin takana on tämänhetkinen listaus. Nämä on tehty ensi sijassa kirjastojen käyttöön, mutta ovat toki muidenkin vapaasti käytettävissä.
Ilmaisu "koko Strauss-perhe...
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
Jarmo Jylhän säveltämästä ja Kyösti Timosen sanoittamasta kappaleesta Soita hiljaa kitaraani ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Nicholas Evansilta on ilmestynyt suomeksi teokset:
Hevoskuiskaaja (1995), Suden läheisyys (1998), Tulisielut (2002), Kylmät vuoret (ilmestyy syksyllä 2006). Kirjailijan kotisivulla esitellään samat teokset (www.nicholasevans.com/author/author.asp).
Hyvä lähdeteos on esim. Yrjo Hosiaisluoman kirja Kirjallisuuden sanakirja (WSOY 2003). Kirja selittää kirjallisuuden termejä antiikista nykypäivään. Realismia käsitellään myös mm. teoksissa Erich Auerbach: Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1992), AnnaMari Sarajas: Tunnuskuvia:Suomen ja Venäjän kirjallisen realismin kosketuskohtia ja Uudessa valossa: Kirjoituksia realismin kysymyksestä (toimittanut Päivi Lappalainen 1998) . Elokuvasta kattava kirja on Elokuvan historia, tekijänä Peter von Bagh (Otava 1998). Realismia kuvataiteessa käsitellään esim.englanninkielisessä kirjassa Realism, tekijänä Kerstin Stremmel (2004) ja American realism, tekijänä Edward Lucie-Smith (1994) sekä Socialist...
Hankintaehdotuksen voi jättää sähköisesti kaikille HelMet-kirjastoille www.helmet.fi -sivulta tai Helsingin kaupunginkirjastolle www.lib.hel.fi -sivustolta.
Kyllä karkkilan kirjastosta löytyy kirjana "Vuonna 1984". meillä on kaksi kirjaa ja tällä htkellä paikalla on Oiva Talvitien kääntämä teos vuodelta 1978.
Meillä on myös Raija Mattilan käännös vuodelta 1999, mutta se on nyt lainassa; eräpäivä on 16.11.2011.
Voit katsoa kirjojen tilannetta myös verkkokirjastossamme:
http://karkkila.verkkokirjasto.fi/
Siellä voit myös varata kirjan, mikäli sinulla on liitettynä verkkokirjaston salasana asiakastietoihisi. Salasana kannattaa hankkia vaikka seuraavalla kirjastokäynnillä, mikäli et vielä ole hankkinut sitä.
Michelangelo Antonionin elokuvaa Seikkailu (L'Avventura, 1960) ei ole missään Suomen kirjastoissa. Ilmeisesti elokuvalla ei ole lainausoikeuksia, jotka pitää olla, jotta sitä voisi lainata kirjastoista.
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Tilastokirjastosta kerrottiin, että tilastoa suomalaisten keskipituuksista ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta löytyy tietoa tutkimukseen vastanneiden suomalaisten keskipituuksista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avtk
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Rantasalmella ei toimi lukupiiriä, jossa voisi vaikkapa ääneenlukua kuunnellessaan tehdä käsitöitä. Järvi-Saimaan kansalaisopiston kirjallisuuspiiri kokoontuu kyllä kirjastossa, eikä mikään luonnollisestikaan estä kutomasta siellä tai kirjastossa muuten vain - itsekseen tai isommalla porukalla. Ehkäpä sinä haluaisit perustaa kirjastoon kutovan lukupiirin?
Juvalla on runopiiri ja lukupiiri jotka kokoontuvat kuukausittain. Toistaiseksi niissä ei ole neulottu, mutta mikään ei estä sitäkään. Juvan Lions Luonterin naiset kutovat kirjastossa noin kerran kuussa.
