Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Tämänpäiväisen etsimisen perusteella kasvinäytteitä enää ole esillä useassakaan paikassa laajalle yleisölle.
Tukholman Linne -herbaariossakin taitaa olla pääasiassa kuvia ja piirroksia kasveista nähtävillä.
Alla on linkkejä Royal Botanic Gardensin sivuille :
http://www.kew.org/collections/herbcol.html
http://www.kew.org/collections/herb_visitors.html
Peruskäännös sanalle tittelille serenissimus/serenissimo on kunnianarvoisa. Sitä käytettään myös Venetsian tasavallan ja sen ruhtinaan nimityksessä, ks. esim. Tiede-lehti 8/2007 http://www.tiede.fi/artikkeli/760/venetsia_kaupunki_joka_on_ikansa_kamp… .
Pyytämäsi asiakirjat ovat saatavissa alla olevista linkeistä:
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-428.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-1064.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1945-340-341.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1946-141.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1947-441.pdf
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta. 2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista. 3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista.
Yrityksistä on esim. UPM-Kymmene koonnut kattavan taidekokoelman 1800-luvun lopulta alkaen. Kokoelma käsittää lähes 2000 taideteosta. Yhtiö on kokenut taidekokoelman hankkimisen tärkeäksi osaksi kansallisen identiteetin muotoutumisessa. Yhtiön taiteesta on ollut vuonna 2001 näyttely Helsingin Taidehallissa nimellä Metsän henki. Lisää taidehankintojen perusteista löytyy kirjassa Metsän henki: Suomalaista taidetta UPM-Kymmenen kokoelmasta ( UPM-Kymmene, 2001).
Eduskunnan taidekokoelmista löytyy myös Liisa- Maria Hakalan teos Taidetta eduskunnassa Taidetta Eduskunnassa ( Eduskunta, 1994)
Kirjojen saatavuustiedot
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1064040__Smets%C3%A4n%20he…
Kyllä Pekka Vepsäläisen teos "Aena kun silimä välttää" (WSOY, 2003) on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Teoksen saatavuuden ja sijainnit voitte tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon. Tällä hetkellä sitä näyttää olevan hyllyssä useassa kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
Punkalaitumen karttoja voi tilata esimerkiksi Kansalliskirjastoon (Kansalliskokoelma) lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston käyttöoikeus on kaikilla, kortin saa kuvallisella henkilötodistuksella.
Karttoja ja muuta materiaalia voi etsiä mm. kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistietokanta Finnasta (finna.fi tai Arkistolaitoksen tietokannoista. Arkistolaitoksen sivuilla on myös vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Arkistolaitoksen yhteystiedot:
http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot
Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kirjasto on ollut remontissa ja pääkirjasto (Senaatintorin vieressä) avataan 1.3.2016.
Lainojen uusiminen ja varaaminen onnistuu Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/
Kirjautumislinkki löytyy sivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin tunnuksella ja kirjastosta saadulla nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumisen jälkeen näkymä siirtyy lainalistaan, josta voi ruksata uusittavat lainat, ja sen jälkeen klikata "Uusi valitut lainat" -painiketta.
Varausten tekeminen onnistuu kunkin teoksen kohdalla olevasta "Varaa teos" -painikkeesta.
Hangon kaupunginkirjaston kokoelmissa olevassa kirjassa Hangö stads elekricitetsverk 75 år; Hangon kaupungin sähkölaitos 75 vuotta (kirjoittanut mm. E. Stenström, 1982) sanotaan, että "Rahakamari Hangon kaupungissa allekirjoitti 4:p:nä kesäkuuta 1907 ensimmäisen toimilupasopimuksen sähkölaitostoiminnasta." (s. 1) Kirjassa kerrotaan myös, että kaupungin yleinen valaistus antoi alkusysäyksen sähköistämiselle. Sähköenergian tuotannossa oli aluksi vaikeuksia, mutta se lähti osittain käyntiin vuoden 1908 alussa, ja että sen käyttö ja jakelu yleistyivät nopeasti. Sähkölaitos siirtyi Hangon kaupungin omistukseen vuonna 1910. (s. 1-2)
Se, missä määrin koko kaupunki oli sähkövalon piirissä, ei kirjasta selvinnyt.
Hangon kaupunginkirjaston lisäksi...
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Lahden kaupunginkirjaston osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ löytyvän runotietokannasta ei löydy mitään tuolta kuulostavaa runoa, ja Kiplingin runoja on muutenkin suomennettu aika vähän. On toki aina mahdollista, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai pienjulkaisussa, jota ei tietokannasta löydy, mutta todennäköisesti runoa ei ole suomennettu lainkaan.
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Voisiko kirjasuosikkisi olla viime vuonna (2015) julkaistu Leppävaaran (Albergan) historiikki Valtatien varrelta : tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta / [toimituskunta: Raija Ahonen, tekstit ... et al.].
Kirja kertoo mm. kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusreitistä Laajalahdelta Harakkaan. Harakan nimi muutettiin myöhemmin Lintuvaaraksi.
Kirjaa esitellään mm. alla olevalla Ylen sivulla:
http://yle.fi/uutiset/3-9202210
Olisiko kyseessä kirja Kongressi tanssii : historiallinen romaani / kirj. R.G. Waldeck ; suom. Sirkka Rapola. - Hki : Otava, 1948. - 523 s.
Alkuteos: Lusture in the sky.
Metsossa, pääkirjastossamme, on kolme lainattavaa kappaletta, joista kaksi on varastossa.(luokka 82.14)
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Laulu on Neilikka-yhtyeen Arkinen laulu rakkaudesta vuodelta 1978. Sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta numerosta 23. Muistit sanat lähestulkoon oikein. Muistamasi kohta menee tarkalleen näin: .. .sinua pyytäisin asumaan taloni sokkeloihin...