Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös...
Moong dal on mungpavuista tehty ruoka. Dal viittaa yleisesti linssiruokiin, moong taas nimenomaisesti mungpapuihin (tunnetaan myös mungopapuina).
Dal on aasialainen ruokalaji, jota syödään paljon etenkin Intiassa. Sitä voi valmistaa useista erilaisista linsseistä ja pavuista. Moong dal tehdään halkaistuista mungpavuista. Toisinaan pelkkiä halkaistuja mungpapuja kutsutaan nimellä mung dal tai moong dal.
Moong dal -resepti (englanniksi)
Mungpapuja verkkokaupassa
Requiem, sielunmessun teksti löytyy Erkki Pullisen suomentamana suomalaisesta Requiem.fi-sivustosta https://www.requiem.fi/requiem-ikuisen-valon-ja-levon-rukous-2/requiemi… ja Sibelius-akatemian käännösteksti-, Laura-sivustosta, https://laura.uniarts.fi/savellys/requiem-d-molli-kv-626.
Sequentian Osien nimet ovat tekstin alkuja eli Confutatis aloittaa kohdan
Confutatis maledictis
Flammis acribus addictis,
Voca me cum benedictis.
Verbi confuto 1 (confutare) merkitsee vaientaa, lannistaa, kumota, tukahduttaa, myöhäisempiä merkityksiä on myös tuomita. Tässä kohdassa confutatis liittyy sanaan maledictis (partisiipin perfekteja, absoluuttisena ablativina), joka merkitsee kun kirotut on lannistettu/tuomittu, ja jatkona tälle voca me...
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella...
Karhujen vanhainkotiin joutunut Anna-täti oli halunnut sukulaispoikansa muuttavan maasta heti kun tämä kynnelle kykeni ja sitä silmälläpitäen täti oli opettanut hänelle englantia. Niinpä karhu matkasi Etelä-Amerikasta Englantiin salamatkustajana valtamerilaivan pelastusveneessä. Ennen kuin herra ja rouva Kent nimesivät Paddingtonin Paddingtoniksi, hänellä oli "ainoastaan perulainen nimi jota kukaan ei ymmärrä".
Lähde:
Michael Bond, Paddington-karhu tulee kaupunkiin
Tällä Helena Anhavan runolla ei ole nimeä. Se kuuluu runoihin, joista puhutaan ja jotka merkitään vain alkusäkeellä.
Runo löytyy Anhavan kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (1974) ja kokoelmasta Anhava Runot 1971-1990.
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Kysyin asiaa Espoon kaupunginarkistosta ja he vastasivat näin: "Kaupunginarkistossa säilytettävien kouluaineistojen mukaan lukuvuosi 1984-1985 alkoi 16.8.1984."Kalenteri.org kertoo, että päivä oli torstai. Linkki sivustolle.
Katkat ovat vain kaukaista sukua katkaravuille - jälkimmäiset kuuluvat kymmenjalkaisiin, kun taas ensimmäiset eivät. Lajitietokeskus tuntee katkoihin kuuluvia lajeja parikymmentä; näitä ovat muun muassa tiikerikatka, merikatka ja putkikatka. Lajitietokeskuksen katkoja koskevaa tietokantaa voi tarkastella tästä osoitteesta: https://laji.fi/taxon/MX.53722
Tikkurilan musiikkiosaston soittohuoneessa on Singa Pro karaokepalvelun kautta yli 20 000 kappaleen valikoima kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Huoneesta löytyy kaikki tarvittavat laitteet kuten mikrofonit. Huone on melko hyvin äänieristetty mutta vaimeaa ääntä voi kuulua.Tilaa voi varata omaan käyttöön Timmi-palvelun kautta tai olemalla yhteydessä musiikkiosaston asiakaspalveluun.Tilan käyttöön tarvitset kirjastokortin.Musiikkiosaston yhteystiedot: p 043 825 0963Linkki Timmi-palveluun.
Isopandasta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Jin, Xuqi: Jättiläispanda
Kodin uusi eläinkirja: nisäkkäät: suuret kasvissyöjät
Maailman uhanalaiset eläimet: nisäkkäät 2.
Netissä isopandasta kerrotaan osoitteessa http://www.nalle.to/karhut/panda.html
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Elokuvaa Lilies (ohj. John Greyson, 1996) ei löydy kirjastoista. Ilmeisesti kirjastoilla ei ole lainausoikeutta kyseiseen elokuvaan. Kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa monihakupalvelulla Frank. Se löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta kohdasta Tiedonhaku. Videodivarista www.videodivari.fi elokuva Lilies löytyy, tosin ilman suomenkielistä tekstitystä.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta käytössä oleva Contemporary authors -tietokanta antaa seuraavat kuusi kamerunilaista kirjailijaa:
Dipoko, Mbella Sonne
Good, Edwin M(arshall)
Gault, Frank
Biyidi, Alexandre
Bebey, Francis
Kuoh-Moukoury, Therese
Suomennettuja teoksia ei näiltä kirjailijoilta löydy (Suomen kansallisbibliografia FENNICAn mukaan https://finna.fi ).
Helmet-haku http://www.helmet.fi löytää em. kirjailijoilta seuraavat julkaisut:
Good, Edwin M. / Giraffes, black dragons, and other pianos : a technological history from Cristofori to modern concert grand, kieli englanti
Bebey, Francis / African music, kieli englanti
Bebey, Francis / Musique de l'Afrique, kieli ranska
Lisäksi Helmet-hausta löytyy seuraavat teokset:...
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Postimies Paten seikkailut on julkaistu DVD-levyillä alkuperäistä esitysjärjestystä noudattaen. Postimies Pate -DVD-sarjan kolme ensimmäistä osaa (Postimies Paten salaisuus, Postimies Paten traktoriposti, Postimies Pate ja sumuinen päivä) sisältävät yhteensä 12 ensimmäisen tuotantokauden jaksoa vuodelta 1981. Vastaavasti kolmella seuraavalla DVD:llä (Postimies Pate myöhässä, Postimies Pate seuraa narua, Postimies Pate lentää) on kaksitoista jaksoa vuonna 1996 tehdyltä toiselta tuotantokaudelta. DVD-julkaisuista on jostakin syystä jätetty pois kummankin tuotantokauden päätösjaksot.