Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim....
Verohallinon sivuilla oli tuo "syytinki" käännetty sanalla "sytning". Luulisin, että tuo on oikein virallisesti. Itse olisin ehkä kääntänyt bostadsrätt tai fastighetspension sanan tarkoitusta ajatellen.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Tammisen, Katzenbachin, Rileyn, Jacksonin, Lipman-Blumenin, Krugerin, Skytän, Malikin, Aaltosen, Åhmanin ja Nairin kirjaa ei ole ruotsinnettu. Isaacsin kirja on ja se on nimeltään Dialogen och konsten att tänka tillsammans, kirja on Vaasassa ja lainattavissa. Kotterin teos on käännetty ja se on nimeltään Leda förändring. Meillä ei ole tätä kirjaa saatavilla mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Porvoon kirjastosta. Kouzesin kirja on käännetty ja se on nimeltään Ledarskapets utmaning. Meillä ei ole tätä kirjaa mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Tammisaaren kirjastosta. Tarkistin kirjojen mahdollisia käännöksiä myös Libriksestä, joka on Ruotsin yliopistojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen kirjastotietokanta.
Kirjavinkkauksen toi Suomeen Marja-Leena Mäkelä. Hän on kouluttanut aktiivisesti kirjavinkkareita ja kirjoittanut aiheesta, mm Kirjavinkkarikirja(3.uud.p. 2003). Hän on edelleen henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä kirjavinkkausasioissa. (Vuodesta 2005 hän on toiminut lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana Seinäjoella.)
Kirjavinkkareita koulutetaan silloin tällöin mm. lääninhallitusten koulutuksina. Valitettavasti Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä, kirjastojen henkilöstölle, opettajille, päiväkotien henkilöstölle ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille järjestetty "Kirjavinkkausta 20 vuotta" -koulutus on jo ollut,12.2.2009, mutta usein kouluttajana toimivalta Marja-Leena Mäkelältä kuulet tulevista...
Turun kaupunginkirjaston kortti ei käy muualla kuin Vaski-kirjastoissa, siis Turun kaupungin ja muutaman lähikunnan kirjastoissa.
Kauppakorkeakoulun kirjaston (ja Turun Yliopiston kirjaston) sivuilta löytyy tieto:
Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastokortit ja SYL:n antennakortit voidaan aktivoida kirjaston lainauspisteissä toimimaan myös Turun yliopiston kirjastossa.
Jos sinulla on ammattikorkeakoulun kirjaston kortti voinet aktivoida sen siellä.
Kysytty artikkeli löytyy teoksesta Finskt museum XL, 1933, ss. 74-78.
Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta.
Pasilan kirjasto
Kellosilta 9
puh. 31085001
Helsingin Töölön kirjastossa on maksuton asianajajapäivystys maanantaisin klo 17-19.30:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapaht…
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Richard Kovacevich ja Bill Gates ovat kumpikin esittäneet kyseisen ajatuksen julkisuudessa.
Saksalaislähteen mukaan Bill Gates esitti tunnetun lausahduksen jo vuonna 1994. (https://www.de.capgemini-consulting.com/blog/digital-transformation-blo… )
Richard Kovacevichin lausui puolestaan saman ajatuksen vuonna 1998. (http://archive.fortune.com/magazines/fortune/fortune_archive/1998/07/06… )
Muutkin henkilöt ovat siteeranneet samaa lausetta, muun muassa Ralph Hamers vuonna 2014. (http://www.bobsguide.com/guide/news/2014/Oct/31/banking-is-necessary-bu… )
Vankilakirjastoista saat ehkä parhaiten tietoa kysymällä asiaa Kriminologisesta kirjastosta http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/kirjast… . Googlesta en onnistunut löytämään yksittäisten vankilakirjastojen kotisivuja.
Erikoiskirjastoja on Suomessa satoja. Niiden kotisivuja löytyy kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot .
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
Joitakin kenties inspiraatiota antavia kirjoja löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
A home afloat : living aboard vessels of all shapes and sizes / Gary Cookson (Adlard Coles Nautical, 2008; käsittelee siis asuntolaivoja mutta voi ehkä antaa ideoita myös tavalliseen asuntoon)
Koti meren rannalla / Sally Hayden & Alice Whately (WSOY, 2009)
Laiturilla : kesäkoteja rannikolla ja saaristossa / Johanna Lehtinen & Tanja Hakala (Docendo, 2015)
Sailing style : nautical inspiration for the home / Tricia Foley (Clarkson Potter, 2003)
Suomalaiset kesäkodit (Sanoma Magazines Finland, 2005)
Yksittäisten lehtien merellisiä sisustusartikkeleita tuntuu olevan hankala löytää. Aleksi- ja Arto-tietokannat eivät tarjonneet oikein mitään...
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Viimeinen lintu, joka alkaa riveillä "Sa mitä laulat lintu minun ikkunani alla, / kun metsät mykistyivät jo illan hämärään?" Runo on kokoelmasta Tuli ja tuhka (1936) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista (useita painoksia) ja teoksesta Koskenniemen kuolemattomat (1990).
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueenne kokoelmista.
https://finna.fi/
Koskenniemi, V. A.: Kootut runot (WSOY, 1998)
Etälukio-sivustolla mainitaan tällaisia haasteita:
kaste (lapsi- vai aikuiskaste?)
virkakäsitys (selibaatti?, naispappeus?, paavin asema?)
ehtoollinen (katolisen kirkon muuttumisoppi, ehtoollisen merkitys)
kristillisiä kirkkoja ja suuntia yhä useita satoja
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_6_1.html
Tarkempaa tietoa löytyy esim. kirjasta Ekumeeninen kasvatus: mitä opimme toisiltamme (toimittaneet Antti Laine ja Mirkka Torppo), 2010
Ensin lyhyt ja ytimekäs vastaus: ei löydy.
Sitten hieman selityksiä siihen, miksi tällaista listaa ei ole eikä todenäköisesti koskaan tule olemaankaan. Olen kyllä itse koonnut mahdollisimman täydellisen luettelon Johann Strauss nuoremman eli tunnetuimman ja soitetuimman Straussin sävellyksistä. Sekään ei ole silti todennäköisesti aivan täydellinen, koska edes hänen tuotannostaan ei ole olemassa kunnollista teosluetteloa, tutkimukseen nojautuvaa perustutkimusta. Jos kysyjä on kiinnostunut tietämään, keiden säveltäjien tuotannosta tällaisia listoja on suomalaisille tarjolla, linkin takana on tämänhetkinen listaus. Nämä on tehty ensi sijassa kirjastojen käyttöön, mutta ovat toki muidenkin vapaasti käytettävissä.
Ilmaisu "koko Strauss-perhe...
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
