Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Hei,
kiitos kysymyksestäsi.
Ahvenanmaan suurin järvi ei olekaan ihan selkeä juttu. Järviwikin mukaan suurin on Vandöfjärden. Se on kooltaan 521,72 hehtaaria. Järviwikin tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä.
Info Pohjolan mukaan suurin järvi on kaksoisjärvi Västra Kyrksundet ja Östra Kyrksundet. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu.
Ero voi johtua siitä, että Vandöfjärden voidaan tulkita myös merenlahdeksi. Näin mainitaan Suomen ympäristökeskuksen sivulla.
Kalleimmista maista löytyy monia luetteloita. WorldData-sivustolla Suomi on 17:ksi kallein maa. Luettelo löytyy alta:
https://www.worlddata.info/cost-of-living.php
Numbeo-tietokannassa on vertailtu 119 maata. Sen mukaan Suomi on kalleimpien maiden listalla sijalla 13. Tämän listauksen mukaan kalleimmat maat ovat Sveitsi, Norja,Venezuela, Islanti ja Tanska. Alla linkki lisätietoon Ylen uutisesta (23.1.2015):
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/naissa-maissa-on-kalleinta-ela…
Kirjastokortin numero on kirjastokortissa. Jos sinulla ei ole korttia ja siihen kuuluvaa pin-koodia, tai jos olet unohtanut pin-koodisi, saat kortin ja pin-koodin käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Lisää tietoa Lapin kirjaston sivuilta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Hei
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Oikeusrekisterikeskuksen puoleen. Sieltä saat varmimmin luotettavan vastauksen kysymykseesi.
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriote.html
Jos linkki ei suoraan aukea, kopioi se osoiteriville.
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!...
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran...
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981).
Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net.
Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina.
Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Ohjeet tien lisäämiseen tai korjaamiseen Google Mapsissa löytyvät tältä sivulta: https://support.google.com/maps/answer/10271004?hl=FI&ref_topic=3093612
Runoa Mikko ketusta on etsitty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Aale Tynnin runo Mikko kettu saa kyytiä. Runo sisältyy teokseen Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954). Se on luettavissa myös alakansakoulun lukukirjasta Kultainen lukukirja (Martti Haavio, Aale Tynni, useita painoksia).https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-vanha-lasten-runo-mikko?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lapsena-lukenut-jostakin-aapisesta?language_content_entity=fihttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.18232?sid=4767693068https://vaski.finna.fi/Record/vaski.24377?sid=4767693485
Soda crystals tarkoittaa samaa kuin washing soda eli pesusooda. Pesusooda on emäksisempää kuin esim. ruokasooda ja käy sen vuoksi hyvin kodin erilaisten pintojen puhdistukseen. Pesusoodaa voi käyttää myös tekstiilien raikastamiseen tai astioiden pesuun.Tarkempaa tietoa löytyy hakusanoilla pesusooda, soda crystals.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan...
Laulu "Herrani" sisältyy nuottiin "Muista veljiäsi : Neuvostoliiton kristittyjen lauluja" (toimittanut Seppo J. Järvinen; Ristin Voitto, 1980). Laulu alkaa: "Herrani, mä katseen Sinuhun nyt luon ja etsin tietä luoksesi." Laulun säveltäjä on tuntematon. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tytti Träff. Nuotissa on laulun sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään...
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä