Periaatteessa luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia, mutta tiettyjä sääntöjä ruokkimiseen liittyy.
Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
eläimistä saatavista sivutuotteista säädetään, että haaskaruokintapaikkaan toimitetut tuotteet on ilmoitettava. Alla linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150783
Lintujen ja muidenkin eläinten ruokinta voidaan myös kieltää. Esim. taloyhtiöillä on oikeus kieltää ruokinta alueellaan. Muun muassa Helsingin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan mm. toreilla ja monissa puistoissa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralu…
Kannattaa myös selvittää, mikä on eläimelle sopivaa ruokaa. Esim. siilin ruokavaliosta löytyy tietoa Siili kiikarissa...
Nimi Beda on anglosaksilainen nimi ja tarkoittaa naissoturia. Käytössä esim. Ruotsissa, Sveitsissä ja Saksassa. (Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi). Varhaiskeskiajan suurimpia oppineita oli englantilainen Beda, josta on käytetty lisänimeä "kunnianarvoisa". Suomessa Bedan toi kalenteriin Mikael Agricola rukouskirjassaan 1544. Beda oli mies, mutta jostain syystä hänen nimensä on meillä muuntunut naisen nimeksi. (Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimikirja).
Väestörekisterikeskuksesta nimipalvelusta www.vaestorekisterikeskus.fi selviää, kuinka paljon nimen haltijoita on Suomessa. Sieltä näkyy mm., että Vladja-nimisiä on Suomessa vain yksi naishenkilö. Nimikirjoistamme ei löytynyt tietoa tämän nimen alkuperästä, mutta osoitteessa...
Facta-tietopalvelun tietosanakirjan mukaan: fasetti (< ransk.), hionnassa syntyvä tasopinta (tahko) jalokivissä ym.; peilin, kuvalaatan tms. syrjässä oleva viiste.
Informaatiotutkimuksessa faseteiksi (facets) kutsutaan keskeisiä tietoa kuvailevia ominaisuuksia eli pääkäsitteitä (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite). - Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'.
Pauliina on apostoli Paavalin latinankieliseen nimeen Paulus ('pieni, vähäinen') pohjautuva sisarnimi.
Pauliina on suomalainen, suositumpi ja käytetympi muoto Paulinasta. Nimen ranskalainen muoto on Pauline.
Lisätietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls)
Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032.
Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit…...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Joharin ikkuna on saanut nimensä kahden psykologin, Joseph Luftin ja Harry Inghamin, etunimien mukaan. Joharin ikkuna otettiin ensimmäisen kerran käyttöön v. 1955. Seuraavassa useita linkkejä, jotka löytyvät hakemalla "Johari window" -termiä: http://www.knowmegame.com/Johari_Window/johari_window.html http://www.noogenesis.com/game_theory/johari/johari_window.html http://www.jim.org.my/ruangan/sudut-trekkers/khazanah/johari.htm http://www.augsburg.edu/education/edc210/johari.html http://sol.brunel.ac.uk/~jarvis/bola/communications/johari.html
Suomeksi Joharin ikkunasta löytyy tietoa osoitteesta http://www.im.tut.fi/viestinta/pages/johari.html
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Tinja on tieto, että Tinja on naisen nimi, joka tarkoittaa marttyyriä. Nimi tulee nimestä Fotinista (Foteine). Tinja on lempinimi venäläiselle nimelle Tatjana ja on muokkautunut siitä varsinaiseksi etunimeksi. Tinjan nimipäivää vietetään (ortodoksisen kalenterin mukaan) 20. maaliskuuta. Nimi on yleistynyt huimasti. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Tinja-nimisiä on Suomessa yht. 657.
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Tämän unohtumattoman näyttelijäsuorituksen teki Sointu Angervo. Elokuva tosin ei ollut Kaasua, komisario Palmu vaan Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.elonet.fi
Erilaisista etunimien historiaa käsittelevistä kirjoista ja vastaavilta nettisivuilta ei valitettavasti löydy yksiselitteistä tietoa Adalmiina-nimen alkuperästä ja nimipäivästä. Mahdollisesti nimi on sadun kirjoittajan Topeliuksen muodostama. Nimen alku kuitenkin on muinaisaksan adal-, adel-, joka tarkoittaa 'jaloa, jalosukuista' ja joka on varsin tavallinen saksalaisperäisissä nimissä, esim. naispuoliset Adelgunde, Adelheid, Adelhilde, Adalberta, Adelie, miespuoliset Adalbero, Adalbert, Adalfried (Alfried), Adalger (Elger). Loppu sitten olisi tuttu Miina, joka on lähtöisin Vilhelmiinasta (miespuolinen vastine Vilhelm). Nimipäiväksi Adalmiinalle voisi edellisen perusteella ajatella (alkuosan mukaan) 16.12. (Aada, Ada), 27.7. (jonka Heidi...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi (1992) mukaan Jasmi, Jasmiina, Jasmiini, Jasmin, Jasmina ja Jasmine perustuvat tuoksuvakukkaisen pensaan nimeen. Jasmiinit kuuluvat Tammen suuren puutarhakirjan mukaan öljykasvien heimoon (Jasminum). Jenna taas on muunnos Jennistä, jonka englanninkielinen muoto Jenny on Johannan lempinimi. Heprealaisperäinen Johanna tarkoittaa Jumala on armahtanut minut, Jahve on armollinen tai Jumalan lahja. Lisää tietoa löytyy kirjaston etunimiä käsittelevistä kirjoista, jasmiinista kasvitieteen ja puutarhanhoidon kirjoista.
Hans Biedermannin "Suuri symbolikirja" kertoo ruusuristisymboliikan liittyvän renessanssin aikana syntyneen kristillis-esoteerisen Ruusuristiyhteisön historiaan. Ruusuristin tunnuskuvio on viisilehtinen ruusu ristin sisässä. Ruusuristin aatetta levitti kirjoituksillaan mm. saksalainen Johann Valentin Andrae (1586-1654) jonka omassa vaakunassa esiintyi myös ristin ja useiden ruusujen yhdistelmä.
Legendaarista hahmoa Christian Rosencreutzia (1378-1484) pidetään usein ruusuristiaatteen alkuperäisenä perustajana. Rosenkreutz -sukunimi tarkoittaa nimenomaan ruusuristiä. Historiantutkimuksessa pidetään kuitenkin epävarmana onko mainittua Christian Rosenkreutz -nimistä henkilöä koskaan elänyt historiassa. Hänestä on hyvin vähän luotettavaa tietoa...
Ripsa-nimen alkuperää ei löytynyt mistään etunimikirjoista, joissa on nimien merkitykset selitetty. Internetissä olevalla sivustolla Ripsa-nimestä on vain maininta, että on harvinainen nimi: http://www.etunimet.net/ .
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Painetuista säädöskokoelmista löytyvät vanhat lait sellaisina kuin ne on aikanaan säädetty. Painettuihin säädöskokoelmiin voi tutustua mm. Eduskunnan kirjastossa http://www.eduskunta.fi/kirjasto
Asevelvollisuuslaki vuodelta 1922 löytyy vuoden 1922 Suomen asetuskokoelmasta numerolla 270.
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja...
Marttojen sivuilla on muutama vinkki:
https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…
Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja loruja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1153314
Pääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista:
Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuun
Lasten pääsiäiskirja
Juvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1833435
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1330961
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325103
Teoksessa Tekniikan kemia (2008) sanotaan, että vetyä (H - hydrogenium)esiintyy vapaana kaasuna vähän, mutta se muodostaa enemmän yhdisteitä kuin mikään muu alkuaine. Se on kevein alkuaine ja sen reaktioissa tarvitaan aina joko korkea lämpötila tai katalyytti, joka nopeuttaa reaktioita.
Nestemäistä vetyä eli nestevetyä käytetään nykyisin kantorakettien polttoaineena. Nestevedystä käytetään lyhennettä LH2. Lyhenne tulee siitä, että neste on englanniksi liquid ja vapaa vety on tavallisesti molekulaarisessa H2 muodosssa mistä nimen H2-osa. Tällaisia ajoaineita voidaan varastoida vain kylmänä ja siten vain rajallisen ajan ennen laukaisua. Nestevedyllä jäähdytetään moottorin suutinta ennen sen polttamista, tavallisesti nestehapella. Tuloksena...
