Kirjastojen tilat ovat rajalliset, siksi varastoihin päätyy osa aineistosta. Näen nykyisestä kirjastojärjestelmästämme 2000-luvun lainaustilanteen Hämeenlinnassa. Tuomas Anhavan toimittama ja valikoima Eleniuksen Saarelaistarinoita on ollut 53 kertaa lainassa. Muita kahta teosta ei ole tänä aikana lainattu. Kaukolainaksi saamme asiakkaille teoksia, joita ei Hämeenlinnan seudun kirjastoissa ole. Kaukolaina maksaa 8 euroa/teos. Kaukolainapyynnön voi tehdä soittamalla kirjastoon tai käymällä kirjastossa tai verkkokirjastossamme. Verkkokirjastoomme tilauksen voi jättää seuraavasti:vanamo.verkkokirjasto.fi > A-Ö > kaukolainatilaukset, valitse joko "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille" tai "Kaukolainatilaus...
Etsitty kirja saattaisi olla Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto, 2009). 16-vuotiaan Hayleyn vanhemmat lähettävät tyttärensä kesäksi Italiaan. Retkellään kohti Rocca Maggioren linnaa Hayley löytää kukkulan rinteeltä pikkuruisen kahvilan ja sieltä turkoosisilmäisen Enzon...
Tiedustelemianne teoksia ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista eli Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Kokoelmiin sisältyvät ainoastaan: Into the darkness Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa, puh. 8165 7603; Krispos rising Vallilan kirjastossa, puh. 31085055 sekä yhteisteos: Dreyfuss, Richard/The two Georges/ R. Dreyfuss and Harry Turtledove, Helsingin kirjastoauto-osaston kokoelmissa, tiedusteltavissa lähimmän kirjaston kautta. Netin kautta näette teosten saatavuuden osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kysymykseen on yllättävän vaikeata vastata, koska "jazz-sävellys" ei ole ihan sama asia kuin sinfonia, jonka senkin kesto riippuu kapellimestarin päättämästä temposta. On usein myös kiistanalaista, onko jokin tietty kokonaisuus itsenäinen ja yhtenäinen sävellys vai enemmänkin peräkkäin soitettavia itsenäisiä osia.
Kävin muistinvaraisesti läpi sellaisia kotimaisia jazz-sävellyksiä, jotka täyttävät kokonaisen albumin ja joiden kohdalla ei pitäisi olla suurempia määrittelyongelmia. Omaan haaviini jääneistä selkeä ykkönen on Heikki Sarmannon New Hope Jazz Mass, jonka levytys vuodelta 1979 on noin 69 minuutin pituinen. Teoksesta on kuitenkin tehty tätäkin pidempiä konserttiäänityksiä, esimerkiksi Musiikkiarkiston kokoelmassa oleva teoksen...
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka...
Valitettavasti minulla ei ole kirjastosulun aikana pääsyä Tiihosen koko tuotantoon, joten voi olla, että etsimäsi runo ei ole lukemissani kokoelmissa. Kävin kuitenkin läpi kymmenen Tiihosen kokoelmaa (Sarkunmäen palo 1975, Teille ei tarjoilla enää 1978, Arjen armada 1980, Eroikka 1982, Hyvät pahat ja rumat 1984, Enkelin tavara 1986, Boxtrot 1998, Eros 2002, Largo 2004 ja Jumalan sumu 2009). Näiden kokoelmien runoista kuvaukseesi voisi sopia Aurinkosirkus-runo kokoelmasta Eroikka tai Kiima-runo kokoelmasta Eros.
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
En löytänyt yhtä kokoavaa kirjaa, joka keskittyisi Saksan historiaan vuodesta 1919 näihin päiviin saakka.
1920-1940-lukujen Saksan historiasta on kirjoitettu luonnollisesti valtava määrä kirjoja. Näistä voisin nostaa esille erityisesti William L. Shirerin klassikkoteoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho", joka on julkaistu suomeksi kahdessa osassa. Molemmat löytyvät Riihimäen pääkirjastosta.
2. maailmansodan jälkeisestä historiasta on Suomessa julkaissut kirjoja mm. Seppo Hentilä. Hänen kirjansa "Jaettu Saksa, jaettu historia - Kylmä historiasota 1945-1990" löytyy myös Riihimäen kirjastosta.
Lähihistorian osalta kannattaa tutustua Euroopan historiaa käsitteleviin teoksiin. Näistä mm. Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta...
Kyllä oli. Miehitetty Viro siirtyi Moskovan aikaan elokuussa 1940. Sodan aikana Viro oli muutamia vuosia Saksan ajassa ja palasi Moskovan aikaan syyskuussa 1944. Syyskuussa 1989 Viro siirtyi Itä-Euroopan aikaan (EET) eli samaan aikaan kuin Suomikin (UTC+2). Molemmissa maissa oli myös elokuussa 1991 käytössä kesäaika (DST, +1).
Lähteet:
Estofennia: https://estofennia.eu/yhteinen-aika-1921/
Time and Date -sivusto: https://www.timeanddate.com/time/zone/estonia/tallinn?year=1991
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi...
Tammenterhon idättämisestä ja taimen kasvattamisesta löytyy tietoa esim. seuraavista artikkeleista:Kotiliesi: https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/tammen-kasvatus-terhosta/Metsälehti: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lukijakysymys-miten-idatan-tammen/#632548b1Molemmissa jutuissa viitataan terhojen keräämiseen tuoreeltaan syksyllä, sillä kuivuneet terhot eivät idä.
Sisäänlämpiävä eli sisäänsavuava kiuas tarkoittaa sellaista, jota ei ole varustettu savupiipulla. Puulla lämmitettävät kiukaat voivat olla joko sisäänlämpiäviä tai uloslämpiäviä (eli savupiipullisia). Savusaunaan ei kuulu savupiippua, vaan lämmittäessä saunassa viipyvä kuuma savu lämmittää myös saunan seinät ja katon. Savukaasut poistuvat saunatilasta savupiipun sijaan ensin ulko-oven ja myöhemmin ylös seinälle sijoitetun räppänän tai katossa olevan lakeisen eli lakeistorven kautta.Lähde: Suomen Saunaseura
Vuonna 1887 kaupungin rakennuskonttorille annettiin tehtäväksi laatia jaotuskaava 30 hehtaarin suuruiselle Kallion alueelle. Suunnitelman lähtökohtana oli suorakulmainen ruutujärjestelmä pitkine yhdensuuntaisine katuineen, jotka loivat muusta nimistöstä poiketen nimet I–V linjat.Helsinkiin numeroidut linjat tulivat ilmeisesti Pietarista, jossa numeroituja linjoja on ollut jo 1700-luvulta lähtien.Ensilinja - Första Linjen ko 11; 1887 vahvistettiin Berghäll - Kallion vuokra-alueen jakosuunnitelmassa nimet lsta, 2dra, 3dje Linien ja 1890-luvulla lisäksi 4de, 5te, 6te Linien. Näiden suom. vastineiksi on merkitty karttaan Ensimmäinen, Toinen, Kolmas, Neljäs, Viides, Kuudes Linja. Kirjoitusmuodot 1-5 Linien vahvistettiin 1901 ja I-V Linjen - I-V...
Tutkin Mikael Juntusen teosta Aitoa hokkia: Kajaanin Hokki (Mikaju-tuotanto, 2007), mutta siinä ei valitettavasti kerrota nimen alkuperästä mitään tarkempaa. Se mainitaan, että jo aikaisemmin oli olemassa seura nimeltä Rauman Hokki, ja perustajat olivat vähän huolissaan, kelpaisiko tuo nimi myös Kajaaniin. Nimi meni kuitenkin läpi.
Koska tosiaan Hokki on ollut nimenä useammallakin seuralla, arvelisin, että se tulisi englanninkielisestä sanasta ice hockey, joka on muokattu suomalaiseen asuun mukailemaan jälkimmäisen sanan lausuntoasua.
Eri lähteissä duunareiksi määritellään työläiset, tyypillisesti ammattikoulutuksen saaneet, perinteisissä teollisuusammateissa toimivat ihmiset. Määritelmä on kuitenkin liukuva, kuten voit lukea mm. seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-9123092
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
https://www.yrittajalehti.fi/arkisto/artikkeli/3148/
Duunarin käsiteestä voit hakea verkosta lisätietoa kirjoittamalla hakukoneeseen esim. sanayhdistelmän "duunari määritelmä" tai "duunari käsite".
Kyseessä on kappale Ollaan kahden lällällää, joka julkaistiin ensimmäisenä Kake Singersin Tähtisumutusta-levyllä vuonna 1979. Kappaleen on levyttänyt myös duo Meiju Suvas & G. T. Toicca.
