On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
...
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.
Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7
Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: "
Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä.
Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa...
Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole.
Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa.
Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko...
Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento...
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös...
Lainatuimmat aikuisten kaunokirjat vuonna 2021
1. Enni Mustonen: Pukija (378 lainaa)
2. Delia Owens: Suon villi laulu (321 lainaa)
3. Paula Nivukoski: Mainingin varjo (277 lainaa)
4. Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (274 lainaa)
5. Enni Mustonen: Näkijä (258 lainaa)
6. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (253 lainaa)
7. Miika Nousiainen: Pintaremontti (250 lainaa)
8. Camilla Läckberg: Kultahäkki (245 lainaa)
9. Lucinda Riley: Kuun sisar ja Enni Mustonen: Sotaleski (244 lainaa)
Lainatuimmat aikuisten tietokirjat vuonna 2021
1. Helena Jouppila: Neloset : Jouppilan sisarusten tarina (285 lainaa)
2. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (253 lainaa)
3. Sirkka Hirsjärvi: Tutki ja kirjoita (249 lainaa)
4....
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Kappale voisi olla "Aika on". Sen sävelsivät Ami Varjo ja Olli Heino ja sanoitti Pertti Reponen. Oiva Lampinen yhtyeineen julkaisi kappaleesta levytyksen vuonna 1980 LP:llään Potretti. Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit.
Vielä ei löydy. Sitä ei ole nimittäin vielä julkaistu. BTJ, joka kustantaa kirjan, on ilmoittanut, että se ilmestyy viikolla 42. Kirjaa hankitaan varmasti kirjastoihin, joten kannattaa seurata tilannetta Helmet-tietokannasta.
Arto-tietokannasta löytyy useita artikkeleita aiheesta. Hakukriteereinä voi käyttää kehitysvammaiset ja seksuaalisuus. Kehitysvammaliiton julkaisemassa Ketju-lehdessä on artikkeleita mm. aiheista Ikäihmisen seksuaalisuus haaste työntekijälle (Ketju 1/2001) ja Raskaaksi vai ei (Ketju 2/2002).
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu mm. Journal of Intellectual Disability Research -lehdessä, esim. Sexuality and personal relationships for people with an intellectual disability. Part I: service-user perspectives
Journal of Intellectual Disability Research
Volume 53, Issue 11, Date: November 2009, Pages: 905-912
E. Healy, B. E. McGuire, D. S. Evans, S. N. Carley
Verneri-palveluverkossa on (vammaisten) seksuaalisuuteen liittyvää...
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Tähän samaan kysymykseen on vastattu huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginkirjastosta näin:
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Astikaisen dvd-levyjä ei ole tarjottu Lahden kirjastoille eikä sarjaa näytä olevan muissakaan Suomen kirjastoissa. Kirjastot voivat hankkia vain sellaisia dvd-tallenteita joilla on lainausoikeus.
Maija Astikaisen sivuilla mainitaan että Tanssi – elämän suola dvd-sarja on tarkoitettu kotikäyttöön.
Tiedustelemme sähköpostitse tekijän halukkuutta myydä tallenteita kirjastokäyttöön ja ilmoitamme myöhemmin mikäli niitä saadaan.
Ps. Maija Astikaisen kirjoitti myyneensä jo kaikki DVD:t, eikä hänellä ole tarkoitusta tuottaa siitä lisäkappaleita. (28.9.14)
Linkki esitesivulle:
http://www.tanssiajaterapiaa.fi/tanssidvdinfo.pdf
Ainakaan kirjastomme saksalaisia sukunimiä käsittelevistä nimikirjoista nimeä "Täufel" ei löydy. Lähinnä tuota kirjoitusasua ovat nimet "Teufel" ja "Taufel".
Kyseinen kohta David Lynchin teoksesta Catching the big fish : meditation, consciousness, and creativity (2007), joka on suomennettu nimellä Catching the Big Fish : Meditaatio, tietoisuus ja luovuus (Otava, 2008). Katkelma löytyy suomennoksen sivulta 53 ja se on tosiaankin lainaus Upanishadeista. Teoksen on suomentanut Laura Beck.
Saat käännöksen sähköpostiisi.
