Kyseessä on varmaankin ”Outolintu: nuorisomusikaali”, joka ilmestyi Musiikki Fazerin kustantamana vuonna 1986. Musikaalin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo ja säveltänyt Seppo Hovi. Siitä on ilmestynyt sekä partituuri (41 sivua), jossa on lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja kitaran sointumerkit, että pelkät teksti- ja lauluosuudet sisältävä kirjanen (26 sivua).
Musikaalia ”Outolintu” ei ole valitettavasti saatavilla Ilmajoen kirjastosta, mutta sitä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea. Voit siis halutessasi tilata musikaalin omaan kirjastoosi kaukolainana muualta Suomesta. Ilmajoen kirjaston sivuilta ei ilmene, paljonko kaukolaina maksaa, mutta suosittelisin tiedustelemaan sitä suoraan kirjastostasi. Siellä voit myös tehdä...
Alla asiantuntijamme vastaus kysymykseesi homeongelmasta:
Hometorjunnassa on se ongelma, että hometta vastaan ei oikein pärjää desinfiointiaineilla tai myrkyillä. Bakteereihin tehoavat monet vastaavat aineet, mutta homeille pitäisi useimmiten olla 100-1000x suurempia pitoisuuksia - ennen kuin ne tehoavat edes hetkellisesti. Ja tällöin on vaarana, että haittavaikutuksia voi tulla myös tilojen käyttäjille. Lisäksi jos kosteutta pääsee kasvualustaan (materiaaliin) uudestaan riittävästi, niin home lähtee uudestaan kasvamaan lähes poikkeuksetta. Hometta tappaa parhaiten kloori, mutta siinä on sama ongelma - jos kosteus siis uusiutuu. Lisäksi kaikille pinnoille kloori ei sovi. Laimennusohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteen tietoja...
Big Brother -sarjan usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan, että studioyleisöön voi päästä osallistumalla virallisille BB-sivuille ilmestyvään kilpailuun. Sunnuntain Big Brother Talk Showhun jaetaan lippuja aina edellisellä viikolla.
http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/big-brother/qa
Veden hydrologinen kierto tuo jatkuvasti uutta vettä pohjavesivyöhykkeeseen. Pohjavesikerroksen pinnalle tuleva ns. vajovesi ajaa alla olevaa vesimassaa liikkeeseen, ja virtaava vesi hakeutuu kohti purkautumisalueita ja -paikkoja. Vesivaraston tasapainon säilyttämiseksi pohjavettä purkautuu keskimäärin yhtä paljon kuin uutta pohjavettä muodostuu. Purkautumista tapahtuu haihtumalla, tihkumalla ja virtoina lähteistä. Lähde siis toimii pohjaveden purkautumiskohtana maan pinnalla (tai vesistössä). Joskus vesi kohoaa maan pintaan hydrostaattisen paineen vaikutuksesta.
Lähde syntyy tavallisesti hyvin vettä läpäisevässä maalajikerrostumassa virtaavan pohjaveden ja huonosti vettä läpäisevän kerrostuman leikkauskohtaan, joka on...
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
Gangesjoki on hyvin saastunut. Joka päivä satoja miljoonia litroja jätevettä valuu jokeen. Teollisuudesta (esimerkiksi nahkateollisuuden kemikaalit) aiheutuvat päästöt ovat myös huomattavat.
Hindulaisuudessa Ganges on pyhä joki, Ganga-jumalattaren ruumiillistuma, jossa miljoonat pyhiinvaeltajat kylpevät vuosittain. Hindulaisuuden mukaan tämän pyhän joen vesi puhdistaa ihmisen synnit. Valtava määrä ihmisiä myös polttohaudataan Gangesin rannalla, mikä kuormittaa jokea.
Intian ympäristöministeriön alaisen Central Pollution Control Board -elimen mukaan suolistoperäisiä bakteereja saisi vedessä olla 500 yksikköä 100 millilitrassa (500/100). Tämä arvo ylittyy moninkertaisesti useimmilla Gangesin mittauspisteillä. Esimerkiksi vuonna 2016...
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi
Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin katsastuskonttoriin ja kysyä asiasta. Netissä löytyy keskustelua esim. hakusanoilla "paperittoman ajoneuvon rekisteröinti". Ohessa myös linkki Ajoneuvohallintokeskuksen antamaan ohjeeseen http://www.trafi.fi/filebank/a/1322478611/327f4fed2259c7846fb5c6de7a2e3…
Satu on nimeltään Laiska-Jaakko. Se on englantilainen kansansatu, mutta tarinaa rikkaasta tytöstä, joka ei ole koskaan nauranut, kerrotaan myös Grimmin veljesten sadussa Kultainen hanhi.
Laiska-Jaakko on köyhä poika, joka saa palkaksi talonpojalle tekemästään työstä kolikoita, maitoa, juustoa, kissan, mutta hän kantaa palkkansa kotiin aina väärällä tavalla niin, että menettää sen. Lopulta hän saa palkakseen aasin, jonka hän kantaa kotiin selässään. Rikkaan miehen tytär, joka ei ole koskaan nauranut, näkee tämän ja räjähtää nauramaan. Tyttären isän lupauksen mukaan Jaakko saa tytön vaimokseen eikä hänen enää koskaan tarvitse tehdä töitä.
Laiska-Jaakko löytyy mm. kirjoista Satujen kyydissä unten maille, Kaunotar ja hirviö: Satuja...
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Kirjasta "Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja" löytyy singlelistat, jotka on julkaistu v. 1959 n. 1-3 kuukauden välein. Vuodelta 1959 on 8 erilaista listaa, joissa on sekä ulkomaisia että kotimaisia iskelmiä.
Vuoden 1960 "Mitä missä milloin" -kirjassa on artikkeli kauden 1958-1959 suosituimmista iskelmistä ja lista 17:stä suosituimmasta kotimaisesta äänilevystä (siis LP:stä).
Hei!
Etsin runoa ensin Mustapään kootuista runoista, mutta en löytänyt. Löysin sen sitten kirjasta Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot / toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2005.
Runon alkulähteeksi ilmoitettiin Koiruoho, ruusunkukka, 1947. Kootuissa runoissa sitä ei ollut, joten oletettavasi kootuissa ei ole kaikkia Mustapään runoja.
Hyvää joulua!
Aatos on ollut Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Aatos-nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. Aatosta on myös käytetty Adolfin ja Aatamin puhuttelumuotona. Aatos on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 300-luvulla eläneen marttyyri Aadamin johdanaisnimi.
(Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
Löytöretkeilijöiden ruokavalio riippui myös heidän matkakohteestaan ja -tavastaan. Löytöretkien aikakausikin vaikutti. Aikaa myöten, ja esim. kokemusten karttuessa pitkiltä valtameripurjehduksilta, tieto terveellisestä ruokavaliosta ja sairauksien ehkäisystä lisääntyi.
Maitse ja varsinkin asutuilla seuduilla matkaavien varhaisten löytöretkeilijöiden ruokavalio ei liene usein juurikaan poikennut matkaympäristöstä löytyvästä ja sen asukkaiden tavanomaisesta ruokavaliosta. Pitkillä vaikeilla matkoilla ei kannattanut kuljettaa mukana kuin välttämättömimmät tarvikkeet. Metsästys, kalastus ja paikallisten kanssa tehtävä kaupankäynti olivat luontevia keinoja hankkia elintarvikkeita.
Pitkillä valtameripurjehduksilla - ja esim. jäisille napa-...
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko...
Ali: arabialaisena nimenä merkitys = ylhäinen, ylevä, korkea, kiipeämistä merkitsevästä sanasta. Euroopassa käytetty lyhentymänä Al-alkuisista nimistä, kuten Suomessa Aleksanterista, jonka merkitys on (kreik.) puolustaja, suojelija. Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Niina: Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen kerrotaan, että Niina on ollut aiemmin harvinainen, mutta yleistynyt 1960-luvulla, muodossa Niina se on tullut almanakkaan 1973. Niina -nimisiä tiedetään 1890-luvulta alkaen, Karjalassa sitä on venäläisperäisenä esiintynyt vanhastaan.
Nimen merkityksestä löytyy vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ks. myös www....
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi...
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, https://yle.fi/uutiset/3-6866791
Kääntäjä Kersti Juva...
