Möhkäkala on saanut nimensä omituisesta ruumiinmuodostaan, kertoo Keskisuomalaisessa 23.10.1937 julkaistu Isoja kaloja -niminen kirjoitus. "Jos kuvitellaan jokin meillä tavallinen kala -- katkaistuksi kohta pään takaa poikki, niin että jää suunnaton möhkäle jälelle lyhyine pyrstöevineen, niin saamme möhkäkalan muodon suunnilleen."Myös Hämeen Sanomien 24.4.1888 kirjoitus Merestä ja meren asukkaista viittaa möhkäkalan olemukseen "yhtenä ainoana pyöreänä lihamöhkäleenä". Möhkälemäisena kalan esittelee myös Sulo Cantell Karjala-lehdessä 8.7.1934 julkaistussa artikkelissaan Myrkyllisiä kaloja: "Tarkastelkaammepa vain jäykkäleukaisiksi kutsutun kalaryhmän meille outoja edustajia. -- Suu on todellakin siis jäykkä, mutta sen lisäksi myös usein...
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Floridasta ei löydy montaa matkaopasta suomeksi. Hakemalla Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ tarkalla haulla asiasanalla "Florida" löytyvät Carole Chester: Florida (1992) ja Booth, Liz: Florida (2000). Sen sijaan englanniksi löytyy lukuisia oppaita, esim. Loretta Chilcoat: Miami & the Florida Keys (2000) ja Fodor's Walt Disney World, Universal Studios and Orlando: 99 (1998).
Armas Hämäläisestä ei valitettavasti ole löytynyt muuta tietoa kuin hänen kääntämänsä ja kirjoittamansa teokset, jotka löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi .
Kun teet Helmetillä haun: tekijä: Goodman Benny, saat lukuisia viitteitä. Näissä lukee materiaalin kohdalla joko cd-levy, lp-levy, kasetti tai nuotti. Voit rajata haun sivun yläosassa sijaitsevalla kuvakkeella koskemaan vain cd-levyjä.
Kysymykseen ei uskalla antaa ihan varmaa vastausta näkemättä runon käsikirjoitusta tai vanhinta kokoelmaa, jossa runo on ilmestynyt (Hellén: Lasten runoja, 1898). Runoja toimitetaan jonkin verran uusia kokoelmia tehtäessä ja joskus säveltämisen yhteydessä runoa muokataan.
Tampereen kaupunginkirjastossa olevassa Immi Hellénin Lasten runokirjassa vuodelta 1930 (kust. Valistus)tämä runo "Enkeli ohjaa" esiintyy seuraavanlaisena:
Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie.
Hänt´ihana enkeli
kotihin vie.
Niin pitkä on matka,
ei kotia näy,
vaan ihana enkeli
vieressä käy.
On pimeä korpi
ja kivinen tie,
ja usein se käytävä
liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen
langeta vois,
jos käsi ei enkelin
kädessä ois.
Ja syntikin mustia
verkkoja vaan
on laajalle...
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://...
Kirkkonummen kirjaston hyllyistä löytyy jonkun verran kirjoja joissa on käsitelty Albergan kartanoa, esimerkiksi "Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema" (1991), Bo Lönnqvistin "Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (2009) sekä August Ramsayn "Espoo II. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla" (1984). Espoon kirjastoista löytyy varmasti paljon muuta, mm. Espoon kaupunginmuseon julkaisema "Alberga" (1997). Kuuluu sarjaan Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia.
Olemme pahoillamme, että asiakaspalvelussa ollut henkilö ei ole osannut ohjata asiakasta aikuisten osaston tietopalveluun. Osaava ja ystävällinen asiakaspalvelu ja sen jatkuva parantaminen on kirjastotyön ydintä ja siten erityisen tärkeää.
Tällä hetkellä (17.2.2016) mielestäni parhaiten postikortteja löytää Jäähallin kirpputorilta, joka on pääsääntöisesti avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkista netistä Jäähallin kirpputorin aukioloajat.
Jäähallista löydät niin käyttöpostikortteja kuin keräilykortteja.
Ilmaisu "katsoa BD-levyä kirjastossa" ei valitettavasti kerro tekijänoikeudellisesti riittävästi, joten vastaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, mitä tuolla voidaan ehkä tarkoittaa (vastaus kun riippuu siitä, kuka katsoo ja millä tavalla).
1. Jos yksityishenkilö lainaa elokuvan kirjastosta, hän saa kaikessa rauhassa katsoa sen missä tahansa omalla mobiililaitteellaan eli käytännössä läppärillä. Oikeustapauksia ei ole, mutta voitaneen kohtuudella olettaa, että oman läppärin käyttö on yksityistä käyttöä kaikissa tiloissa ja tilanteissa.
2. Jos yksityishenkilön kirjastosta lainaamaa elokuvaa haluaa katsoa jonkin julkisen kirjaston laitteilla, tapahtumaa ei perinteisesti ole tulkittu yksityiseksi käytöksi. Tällöin edellytyksenä elokuvan...
Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Aika heikosti on kirjoitettu suomeksi Britti imperiumista.
Tuorein Pikistä löytämäni teos on vuodelta 2004
Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan : Englanti
Vuodelta 1993 löytyy myös historiateos.
Historiahan ei oikeastaan vanhene...
Leinonen, Hannu: Iso-Britannia : imperiumista Euroopan reunalle.
Kansojen historia sarjasta löytyy imperiumien ja Ison- Britanniankin historiaa, mutta ne ovat jaksoteltu vuosisadoittain eli yhden maan seuraaminen vaatii monen kirjan kahlaamista.
Yliopistokirjastoista löytyy Imperiumeja käsitteleviä aineistoja myös suomeksi, mutta ne ovat yleensä keskittyneet johonkin aiheeseen. Yleisteoksia ei uusimpien joukossa näkynyt.
Historia netistä voi löytää joitakin viitteitä imperiumeihin.
http://historianet.fi/...
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987).
Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
